Sahatavaran laatu heikkenee, kuka maksaa?

Tämä aihe sisältää 155 vastausta, 27 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, 3 kuukautta sitten Jätkä toimesta.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 155)

1 2 3 … 5 6 7 … 14 15 16

Sahatavaran laatu heikkenee, kuka maksaa?

Sent on: 24.12.2016, 09:17
Merkitty: laatu sahatavara

Metsälehden paperiversiossa nro 24, oli juttu mänty-tyvitukkien laadun heikkemisestä. Jopa joka kolmannessa tyvitukissa alkaa olla sisäistä vikaa ja ne menevät seksta-laaduksi. Tämä on seurausta 70-luvulla uudistetuista männiköstä, jotka tulevat 2-harvennusikään ja tukkia alkaa kertyä niistä.

Tilanne tulee pahenemaan edelleen, ainakin seuraavat 50 vuotta. Sahat toimivat niin ohuella katteella, etteivät pysty ottamaan sitä omaan piikkiinsä. Ongelma heijastuu varmasti kantohintoihin, mutta ei puuntuottajien katekaan kestä juurikaan laskua. Osansa saa siis varmaan koko ketju: sahat, puuntuottajat sekä puun korjuuta ja kuljetusta suorittava porras.

Tekijä
Planter

Theme Puukauppa

Gla 26.12.2016, 07:56

Näätä: ”palstalla näyttää hirvet nousevan lähes jokaisessa ketjussa roolinsa, vaikkakin myrsky- ja sieni- sekä hyönteistuhot aiheuttavat euromääräisesti isommat vahingot vuositasolla. ”

Kerrotko, miten hinnoittelit hirvituhot?

Gla 26.12.2016, 07:58

Suorittava: ”Ei näytä se kannan vähentäminenkään olevan ihan helppo nakki . Yli 40 vuotta yritetty vaihtelevalla menestyksellä . ”

Väitän kyllä, ettei ole yritetty. Pikeminkin on haluttu turvata metsätalouden kannalta kestämättömän kokoinen kanta.

Gla 26.12.2016, 08:00

Timppa: ”Männyntaimia voi syödä niin hirvi, metso kuin metsämyyrä. Ainoastaan hirvi jättää jäljet. Siksi kaikki tuhot menevät hirven piikkiin vaikka hirvi söisi paikalla vain heinää. ”

Oliko niin, että jälkien laskenta on yksi tapa arvioida hirvieläinten kantoja? Jos näin, kommenttisi vuosikymmenien pituisella kokemuksella metsästyksestä laittaa asiat uonompaan valoon kuin ikinä uskalsin kuvitella.

Kyllä minun maillani on peurojen jälkiä enemmän kuin hirvien. Muistaakseni olen laittanut tänne kuvankin mättäästä, jossa oli sekä hirven, että peuran jälki.

Planter 26.12.2016, 10:20

Tämäkin ketju kääntyi taas hirvikeskusteluksi. Sitä on jauhettu tälläkin palstalla vuosikaudet. Todistaa varmaan, että asia on monelle pahin ongelma metsänhoidossa. Anneli sen edellä sanoi, kyllä se viisasten nuolukivi olisi löydetty, jos sellainen olisi olemassa. Ainoa pätevä keino on pitää hirvikanta kurissa. Selitykseksi ei kelpaa, että on kovasti yritetty 40 vuotta, mutta ei onnistuta. Mitä yrittämistä se on, kun kaatolupia vähennetään heti, jos hirvitiheys laskee lähelle 4/1000ha??

Tosiasia on kuitenkin, että jos sinulla sattuu olemaan se ainoa mäntytaimikko kilometrin säteellä, niin talvella se syödään, oli hoidettu miten tahansa. Toisaalta, jos lähietäisyydellä on paljon taimikoita, hirviä kerääntyy alueelle enemmän ja taas ollaan ongelmissa.

Metsästäjä-metsänomistajat eivät tietenkään ole niin huolissaan. Heillä on ratkaisu asekaapissaan. He voivat poistaa omista taimikoistaan tuholaiset. Muilla ei ole mitään keinoa.

Timppa 26.12.2016, 10:29

Gla. Pelkästään jälkilaskenta ei ole varma tapa arvioida hirvikantoja. Totta kai jälkihavaintojakin käyttää jokainen hirviporukka arvioidessaan jäävää kantaa. Kerran takavuosina sattui, että ajettiin uudella lumella teitä läpi ja näkyi monet jäljet. Illalla todettiin, että yksi ainut hirvi oli ne tehnyt. Vastaavasti saattaa olla iso lauma jossain piilossa.

Varmin tapa on lentolaskenta, jota mm. meidän RHY muutaman vuoden välein suorittaa. Myös metsästyksen aikaiset havainnot ovat suhteellisen luotettavia. Pitäisi ryhtyä käyttämään kuvaushelikoptereita talvilaskentaan. Silloin saataisiin varmaa tietoa halvalla. Esimerkiksi Lounais-Suomi olisi helposti kuvattavissa.

Jäljet mäntytaimikossa eivät todellakaan todista mitään, sillä myös kuusenistutusalueilla näkee hirvenjälkiä.

Planter 26.12.2016, 10:32

Takaisin otsikon aiheeseen. Röntgen on kyllä käytössä jo monilla sahoilla.Tukkeja lajitellaan laatuluokkiin, että asiakkaille saadaan sahattua oikeanlaista tavaraa.

Siitä en ole kuullut, että röntgenkuvauksen perusteella tukeista maksettaisiin puuntuottajille laadun mukaan erilaista hintaa.

Tarkemmin ajatellen se olisi sittenkin aika helppo toteuttaa:

Passiivisia RFID-tunnisteita käytetään esim. kaupoissa tuotepakkauksissa. Sellainen taitaa nykyisin maksaa jotain 10 senttiä. Jos moto tökkäisi vaikka joka tukin päähän RFID-tunnisteen, niin sahalla tiedettäisiin jokaisesta tukista kuka sen on myynyt. Tunnisteiden lukulaite ei maksa juuri mitään ja se syöttäisi asiakaskohtaiseen tietokantaan jokaisen tukin laatuluokan.

Tolopainen 26.12.2016, 10:56

Onhan se aika erikoinen tilanne, että tukissa selluksi menevästä osuudesta metsäyhtiöt saa paremman katteen kuin sahattavasta osuudesta.

harrastelija 26.12.2016, 11:28

Tolopainen: ”Onhan se aika erikoinen tilanne, että tukissa selluksi menevästä osuudesta metsäyhtiöt saa paremman katteen kuin sahattavasta osuudesta.”

Isommasta puusta jää vähemmän kuoriainesta polttoon, joten selluun menee suhteessa enemmän kuin pienestä pölkystä.

Toinen juttu on vielä se, että raakitukista saa myyjä vähemmän kuin vastaavasta kuitupuusta. Yhtiö pidättää vähän lajittelunn vaivan palkkaa.

suorittava porras 26.12.2016, 11:30

Avauksessa keskitytään vain männyn tyvitukin laatuongelmiin. Kuitenkin saman aikajakson kuusikoissakin on melkoisia laadullisia puutteita . On leimikoita , joista melkein jokaisen rungon ensimmäinen pölkky on katkaistava kuitutavaralajiksi mutkan tai poikaoksan takia. Syynä edellä mainittuun ovat puutteet taimikon varhaishoidossa ja maaperän ravinnetilassa. Samat vaivat koettelevat mäntyjäkin . Lisänä virheellinen istutustapa tai liian rehevä maapohja . Tällaiset kohteet päätyvät sahafirmoille vain vahingossa . Oikea osoite on jokin kolmesata suuresta . Niille kelpaa huonompikin laatu ilman nurinoita .

Hirvi tuntui olevan artikkelissa varsin keskeinen puiden laatua alentava tekijä . Joissakin tapauksissa tämä on toki mahdollista , mutta muutkin tekijät on otettava huomioon.

Olen pannut merkille , että hirvi valikoi ”uhrikseen” jo valmiiksi huonokuntoisia ja kasvussa jälkeen jääneitä taimia. Samat taimet ovat kohteena jatkossakin niin kauan , kun niissä riittää syötävää . Muut saavat kasvaa pääosin rauhassa .

Anton Chigurh 26.12.2016, 12:21

suolistettu porsas: ...hirvi valikoi ”uhrikseen” jo valmiiksi huonokuntoisia ja kasvussa jälkeen jääneitä taimia…

Joopa joo! Minulla on tästä kantatilalta katsottuna kolmen kilometrin päässä (ei voi terassilta käsin poistaa tuholaisia) useamman hehtaarin kylvämällä perustettu männikkö. Käytin metsikkö- ja siemenviljelysiementä. 5000 kylvöpistettä, jokaisessa vähintään 20 tainta. Ja jokaisesta taimesta latva on syöty (syöjänä hirvi) vähintään viiteen (5) kertaan, lähes kolmeen metriin asti. Täysin valikoimatta.

Nyt tuo taimikko on ensiharvennuskokoa. Jokaisesta tyvestä tulee löytymään päätehakkuussa vähintään viisi (5) metsälehden jutussa näkyvän kaltaista vikaa.