› Keskustelut › Puukauppa › Sahatavaran laatu heikkenee, kuka maksaa?

Viewing 10 replies - 61 through 70 (of 155 total)
1 2 3 … 6 7 8 … 14 15 16

  • Sahatavaran laatu heikkenee, kuka maksaa?

    Sent on: 24.12.2016 at 09:17

    Tagged: 

    Metsälehden paperiversiossa nro 24, oli juttu mänty-tyvitukkien laadun heikkemisestä.  Jopa joka kolmannessa tyvitukissa alkaa olla sisäistä vikaa ja ne menevät seksta-laaduksi.  Tämä on seurausta 70-luvulla uudistetuista männiköstä, jotka tulevat 2-harvennusikään ja tukkia alkaa kertyä niistä.

    Tilanne tulee pahenemaan edelleen, ainakin seuraavat 50 vuotta. Sahat toimivat niin ohuella katteella, etteivät pysty ottamaan sitä omaan piikkiinsä. Ongelma heijastuu varmasti kantohintoihin, mutta ei puuntuottajien katekaan kestä juurikaan laskua. Osansa saa siis varmaan koko ketju: sahat, puuntuottajat sekä puun korjuuta ja kuljetusta suorittava porras.

    Creator
    Planter
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Metsuri motokuski 26.12.2016 at 12:34

    Tämäkö on se palsta johonka vertaat kaikkia mäntytaimikoita ja hirvien tekemiä tuhoja ja niistä sitten teet koko valtakuntaa koskevia johtopäätöksiä ? Jos asia on näin niin voin kertoa heti vastakkaisen esimerkkin. Meillä oli työnalla 30 ha mäntyharvennus jossa oli ympärillä nuoria varttuvia taimikoita aina 1 m taimikosta ylöspäin. Näköhavaintona oli kaksi neljän hirven laumaa jotka pyörivät hakkuualueella syöden kaaadettujen puiden latvoja.  Paikallisten ilmoituksen mukaan alue on ollut hirvien talvilaidunaluetta jo vuosia mutta männyt taimikoissa ei ollut havaittavissa hirven syömiä taimia. Itsekkin yllätyin moisesta ja uskoin että varmaan niitä jostain löytyy. Kysyin asiaa isännältä ja hän totesi ettei muuta lääkettä ole hirville keksinyt, kun hirviä tulee muualta, niin hän on puhdistanut taimikot totaalisesti lehtipuusta. Siten hän on saanut tuhot pysymään kohtuullisena.  Joten ei se aina ole mahdotonta se männyn kasvattaminen eikä pienen alueen perusteella voi vetää kovin yleistä kantaa hirvien käyttäytymisestä.

    Näätä 26.12.2016 at 12:36

    Gla: ”Kerrotko, miten hinnoittelit hirvituhot?”

    Määritellään sijoitukselle tuotto-odotus ja ostovaiheessa lasketaan päälle vielä varmuusmarginaali. Vastaavaan tapaan kuin esim. asuntosijoittaja ennakoi vuokra-asuntonsa tyhjät kuukaudet (vuokrausaste ei ole ikinä 100 %). Jos kaikki riskit toteutuu niin sitten se on tuotto-odotusta alempi tuotto, pahimmillaan tappio. Ei kai se tuon vaikeampaa ole?

    Reima Ranta 26.12.2016 at 12:46

    Hirvilläkin on tietysti joku merkitys mäntytukin huonoon laatuun, mutta oleellisin tekijä on väärä, määrän maksimoimiseen perustuva uudistusmenetelmä. Kun kasvatettavat rungot ovat kuitupuuvaiheessa vielä tyveltä asti paksujen kuivien oksien peittämiä, niin jokaisen luulisi ymmärtävän, että laatutyviä ei tällaisissa metsissä synny. Tästä älyttömyydestä kaikki männyn kasvattajat nyt kärsivät tukin huonona hintana. Ensin liian reheville maille istuttamalla mäntyä ja nyt liian karuille maille kuusta. Surullista!

    Jätkä 26.12.2016 at 12:55

    Täälläkin jotkut kuvittelevat, että nuoren männyn kuivuneet oksat ovat muka karsiutuneet, mutta sehän ei pidä paikkaansa. Kun satalitraisen männyn tyveltä viideltä metriltä on oksat kuivuneet, mutta jopa kolme senttiä paksut, ne ovat niin kovia, että sellaiseen voisi aivan huoletta kiinnittää hirttonarun, se oksa kestää kyllä. Samoin se pysyy puun kyljessä ainakin kaksikymmentä vuotta heikentäen tukin laadun.

    Anton Chigurh 26.12.2016 at 13:13

    metsuri mopokuski: …voin kertoa heti vastakkaisen esimerkkin…

    Niin voin minäkin: avaa nimimerkilläni (Anton Chigurh) lukijoiden kuvat. Sieltä löytyy kuva istutusmänniköstä, joka sijaitsi niin vilkkaasti liikennöidyn risteyksen tuntumassa, että ei voinut vapaasti poistaa syöpäläisiä.

    Puuki 26.12.2016 at 13:18

    Männyn laatutyviä kasvaa ja kasvaisi kyllä kuivemmilla kankailla, jos niiden kasvatustapa-ja -aika on siihen laatuun tähtäävä. Varsinkin Pohjois-Suomessa on paljon sopivia kuivia -ja karukkokankaita mutta kasvatusaika on kuitenkin nykymenoon sopimaton eli liian pitkä.

    Eihän yli 100 vuotiasta hyvälaatuista männikköä kannata nykyhinnoilla myydä .

    Planter 26.12.2016 at 15:26

    ”Avauksessa keskitytään vain männyn tyvitukin laatuongelmiin.
    Kuitenkin saman aikajakson kuusikoissakin on melkoisia laadullisia puutteita”

    Samalla logiikalla:

    Moton hydrauliikkajärjestelmässä on valmistusvirhe, se puskee öljyt pihalle. Ei kuitenkaan kannata valittaa asiasta ja korjata, sillä ajokoneessakin on samantapainen vika.

    Planter 26.12.2016 at 15:34

    Tämäkö on se palsta johonka vertaat kaikkia mäntytaimikoita ja hirvien tekemiä tuhoja ja niistä sitten teet koko valtakuntaa koskevia johtopäätöksiä ?

    Enpä usko, että Antonin palsta on ainoa hirvituhotaimikko. Suomesssa on noin miljoona hehtaaria hirvituhotaimikoita. En tosin tiedä, mutta arvelen, ettei Anton omista niitä kaikkia?

    Minäkin tiedän tällä seudulla kaksi mäntytaimikkoa, joissa ei ole hirvituhoja, mutta ei sen perusteella voi yleistää, ettei tuhoja ole.

    harrastelija 26.12.2016 at 15:57

    Noista hirvituhoista ja niiden synnyistä saisi kyllä joku tehdä vaikka väitöskirjan. Tutkijana tulisi olla kyllä täysin neutraali taho, harrastipa sitten metsästystä tai metsän omistusta.

    Tuo viimeisin kuvani raivatusta taimikosta on n. 16 ha:n suuruinen ja voisin lyödä vetoa, että taimikoo säilyy ilman hirvituhoja! Sijainti on vasomisalueella jossa hirvi on vasonut lähes joka vuosi.

    Hirvet eivät ole talvehtineet ainakaan 30 vuoteen, jonka olen tässä vieressä itse asunut. Näillä Kainuun rääseiköillä olen myös havainnut, että hirvi tykkää kitukasvuisista taimikoista (niillä ei ole omaa suoja-ainetta?). Kelpaa kyllä muutkin taimet ja ainakin harvennushakkuun latvukset.

    Asia on laaja ja vaikuttavia asioita on paljon. Ymmärrän, että veli Anttonille asia on tärkeä, joten kun tunnet yliopistotutkijoita, niin annatko sinne suuntaan toimeksiannon ?

    Planter 26.12.2016 at 16:11

    ”Paikallisten ilmoituksen mukaan alue on ollut hirvien talvilaidunaluetta jo vuosia mutta männyt taimikoissa ei ollut havaittavissa hirven syömiä taimia. Itsekkin yllätyin moisesta ja uskoin että varmaan niitä jostain löytyy. Kysyin asiaa isännältä ja hän totesi ettei muuta lääkettä ole hirville keksinyt, kun hirviä tulee muualta, niin hän on puhdistanut taimikot totaalisesti lehtipuusta.”

    Yllä aihe väitöskirjalle:

    Mäntytaimikko on siis puhdistettu lehtipuista, siinä on vain mäntyä. Se on ollut vuosia hirvien talvilaitumena. Taimikossa ei ollut havaittavissa hirven syömiä taimia. Väitöskirjassa voisi tutkia, mitä hirvet syövät talvella talvilaitumella, kun tarjolla ei ole kuin mäntyä, eivätkä ne syö  mäntyä?

Viewing 10 replies - 61 through 70 (of 155 total)
1 2 3 … 6 7 8 … 14 15 16