› Keskustelut › Tekniikka › Sähkö

Esillä 10 vastausta, 13,341 - 13,350 (kaikkiaan 13,404)
  • Sähkö

    Merkitty: 

    Puu kyllä lämmittää, mutta kovasti jo uhkailtu tulevilla sähkökatkoilla.

    Aurinkopaneeli järjestelmiä monenlaisia, ite kattella lataavia, jottei ihan pimiäksi kaikki mee

  • suorittava porras suorittava porras

    Puu palaa iloisesti paikallisessa lämpölaitoksessa ja tuottaa yhteistä hyvää. Lisäksi lähitienolla on vireillä kolme datakeskushanketta, pari akkuvarastohanketta ja suunnitteilla on myös yksi tuulivoimapuisto. ”Luonnollisesti ” nämä hankkeet vaativat toteutuessaan tiestön ja sähköverkkojen vahvistamista. Maisemat muuttuvat. Sekin tuore aukko, jonka puustoa olen aikanaan harvennellut , muuttuu käyttötarkoitukseltaan aivan toiseksi. Myös aikanaan turvekentäksi avohakattu suo saa mahdollisesti katteekseen aurinkppaneelit. Siinäkin talkoissa olin mukana ja tuskin aavistin vähääkään , mitä alueella vuosien kuluttua mahdollisesti tuotetaan. Näin muuttuu maailma.. jarrumiehenä en kuitenkaan halua toimia. Käytetään mahdollisuudet, jos niitä tarjotaan.

    Apli

    Melkosia puheita Fortumin Rauramo että pohjoismaihin lisää 20 ydinvoimalaa? Juttua oli mm Kauppalehti, noh montako on rakenteilla? Moni meistä metri multaa päällä ennen kuin noita alkaa valmistua sen verran hitaita ovat tehdä, mutta hyvä että on ”ideoita”.

    Visakallo Visakallo

    No, jos tähän tahtiin koko ajan rakennetaan lisää vain sähkön suurkulutusta, eikä lainkaan säävarmaa tuotantoa, ja muutenkin yhteiskuntia ohjataan yhä enemmän vain sähkön varaan, niin on täysin varmaa, että ongelmiahan siitä tulee. Oikea käsi ei ole tiennyt, mitä vasen on tehnyt, eli pää on puuttunut käsien välistä.

    Apli

    Tämä on totta, ehkä Fortuminkin pitäisi suunnata investoinnit ensi alkuun moottorivoimaloihin joita toimittaa mm Wärtsilä, tämä on ainut keino saada suht nopeaa säätövoimaa lisää.. Vesivoima olisi hyvää myös mutta kun ne vaelluskalat..

    Nostokoukku

    Onkohan nuo termit menneet vähän sekaisin. Minusta perusvoimaa ovat ydin- ja vesivoima sekä biomassalla tuotettu. Tuulivoima on sitä säätövoimaa, ainakin vielä. Tosin hyvin paikkuullepäistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Säätövoima on nimensä mukaisesti nopeasti tarpeen mukaan säädettävissä, kuten vesivoima ja sähkön tuonti. Myös tarpeen mukaan käynnistettävät varavoimalat, joiden polttoaine voi olla esim. puu, kaasu tai diesel.

    Ydinvoimalaa kannattaa ajaa mahdollisimman paljon suurella teholla suuren pääomakulun vuoksi, joten se on perusvoimaa. Tasaista mutta jonkin verran säädettävissä olevaa. Tuulivoimaa ei voi käyttäjä lainkaan säätää, kun joko tuulee tai ei. Vaihtelevaa perusvoimaa?

    https://energia.fi/energiatietoa/energiantuotanto/sahkontuotanto/saatovoima/

    kmo kmo

    Ainahan tuulimyllyn voi pysäyttää jos liikaa tuulee.

    Visakallo Visakallo

    Viimeaikojen sähkökeskusteluissa on tuntunut jäävän vähemmälle huomiolle, ettei jatkossa Ruotsi ja Norja enää tule toimittamaan Suomeen sähköä edes nykyisiä määriä silloin, kun meillä olisi siihen eniten tarvetta.

    Visakallo Visakallo

    Ruotsi neuvottelee parhaillaan EU:n sähkömarkkinoiden säännöistä. Nykyiset vaatimukset kun pakottavat sen viemään halpaa vesisähköään Suomeen, mikä nostaa sähkön hintaa Ruotsissa, aiheuttaen lisäkustannuksia sikäläisille kuluttajille ja teollisuudelle. Pohjois-Ruotsiin on tulossa massiivisia teollisuushankkeita, jotka nielemään valtavan määrän sähköä. Kun Pohjois-Ruotsi kuluttaa sähkönsä itse, sähköä ei jääkään vietäväksi Suomeen. Norja on tähänkin asti tarvittaessa rajoittanut sähkönvientiään Ruotsiin ja Suomeen, jos sen oma sähkön hinta nousee liikaa. Norjassa on nyt otettu käyttöön mm. kuluttajien hintatakuu, joka vähentää kulutusjoustoa. Suomi eroaa muista Pohjosmaista siitä, ettei meillä perinteisesti ole tarvinut liikenne polttoaineita ja sähköä koskevissa asioissa ottaa huomioon kansalaisten kuluttajanäkökulmaa. Nyt näyttää siltä, että tässä on alkanut jo tulla pieniä poliittisia säröjä demokraattisempaan suuntaan.

    Visakallo Visakallo

    Suomessa sähkön keskimääräinen kuluttajahinta on edelleen verrattain edullista, vaikkakin se on kuudessa vuodessa kaksinkertaistunut. Toisin on sähkön siirtohinjen kanssa, jotka ovat matkalla jo Euroopan kalleinta kärkeä kohti. Siirron keskihinnat jättävät kertomatta sen, että  hintaerot ovat maan sisällä revenneet jopa kymmenkertaisiksi. Pienellä kulutuksella siirron vuosikustannus voi olla vain 100 euroa, kun se kalliimmalla alueella on 600 euroa. Halvimmat  perusmaksut ovat vain 4,50 euroa ja kalleimmat 50 euroa kuukaudessa. Esim. omakotitalon 18 000 kWh/v siirron kustannus vaihtelee Turun alueen noin 960 eurosta Järvi-Suomen Energian yli 2 080 euroon vuodessa.

Esillä 10 vastausta, 13,341 - 13,350 (kaikkiaan 13,404)