Sähkömarkkinat sössittiin jo viime talvena perusteellisesti. Yksityiselle kuluttajalle sähkö tulee olemaan hinnaltaan taas ensi talvena korkea. Teollisuus saa sähköä pilkkahintaan ja Eurooppaan tarjotaan sähköä ilmaiseksi tai vähän maksetaan, että ottavat vastaan.
Tuulivoima lisääntyy täällä huomattavasti. Meillä sitä vielä vähän. Lisäyksen aiheuttaa maasta kaivetusta energiasta välttämätön luopuminen. Ratkaisu on vetytalous, joka ratkaisee saasteettomasti ongelman energian varastoimisesta.
Kuuntele yle areena. ”Vihreä vety on lähes päästötöntä, ja se avaa Suomelle mahdollisuuden päästä mukaan fossiilittomille energiamarkkinoille.”
Ei maanomistajana valittamista, jos Lapin metsän tuotto nousee monikymmenkertaiseksi.
On muuten harvinainen mutta ehkä yleistyvä tilanne ja hyvä niin, tällä hetkellä Suomi on melkoinen sähkön viejä, tosin hinta ei kummoinen ja muuttuu päivällä vielä huonommaksi eli – merkkiseksi.
Sähköntuotannon sivuvaikutus tuulivoimaa käytettäessä: uhanalaisen maakotkan kannan vaarantuminen. Voimaloita ei saisi perustaa niiden reviireille. Lähde: HS.
Oiskohan tuo maakotka kovinkaan uhanalainen kun määrä on nelinkertaistunut 70-luvulta. Kotkia on Aasiassa ja Amerikassa, ei ole mitenkään Suomesta riippuvainen. Kokonaiskanta on yli 10000.
Eikös kotkalla pitäisi olla erinomainen näkö. Uskon että lintu kyllä myllyn lavat huomaa. Joku jos kerran törmää niin onko se niin vaarallista. Satoja lintuja varmaan vuodessa törmää voimalinjoihin.
Tuolla lehtijutussa oli kyllä kerrottu miksi kotkan hyvä näkö ei auta estämään törmäyksiä. Kotka on myös äärimmäisen ranttu kaikelle ihmisen toiminnalle ja hylkää pesäreviirin herkästi. Jos kotka on löydetty ammuttuna on sitä tutkittu kuin murhaa. Kotka lisääntyy hitaasti ja jos vielä reviirejä autioituu niin äkkiä on kotkat vähissä. Poromiehestä tuntuu kyllä väärältä kun kotkien päältä on kymmeniä vuosia kähisty ja nämä tuulimyllyt nyt saa ne liiskata.
Tuulivoimalat ovat juuri sillä korkeudella jolla maakotka paljon liikkuu. Maakotkat eivät juurikaan törmäile voimalinjoihin. Maakotka tekee pitkät siirtymät hyvin korkealla ja päivittäinen saalistuskorkeuskin on voimalinjojen yläpuolella. Ja voimalinjat eivät liiku. Maakotka laskeutuu usein metsään puihin väijymään mutta laskee ja nousee hyvin hitaasti. Nopeasti maahan syöksytään vain saaliin päälle ja alapuolella oleva voimalinja näkyy tarkalla näollä vaikka saalis otetaan linjan alta.
Lavan kärki ohjataan liikkumaan seitsemänkertaista nopeutta tuulen nopeuteen verrattuna. Jos tuulen nopeus on 10 m/s, niin lavan kärki liikkuu 70m/s, eli melkoista haipakkaa. Tuulimyllyn teho on suoraan verrannollinen tuulen nopeuden kolmanteen potenssiin. Toisin sanoen, jos tuulen nopeus kaksinkertaistuu, niin teho kahdeksankertaistuu. Eikö nuo maisematekijät ole oleellisimpia haittapuolia.
Sähkö on energiamuotona ylivertainen hyvän hyötysuhteen vuoksi ja siksi sitä kannattaa suosia.
Kaikilla asioilla on aina puolensa. Joskus tuntuu, että ihmiset ovat menettäneet suhteellisuudentajunsa. Ei osata erottaa pikkuasioita isoista asioista.
Jos lehmä jää ralliauton alle rallikilpailussa, niin kuskin olisi pitänyt jäädä voivottelemaan sen loukkaantuneen lehmän ääreen. Mitä ihmettä se kuski olisi sille lehmälle voinut tehdä? Itkeäkkö? Ja tästä valtakunnanuutinen. Voi tulella ja puserra. Siinä meni veljeltäkin minunkin äänen ikuisiksi ajoiksi. Eikä tämä ole mikään rallikilpailujen puolustuspuhe.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.