Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
En usko, että saadaan aikaan mitään erityislakia, jolla rajoitettaisiin datakeskushankkeita sähkön riittävyyden takia. Suomihan on markkinatalous. Ei yhtä yritystoimintaa voida rajoittaa sähkön riittävyysriskin takia. Tasapuolisuuden takia ko lain pitäisi koskea myös muita suurkuluttajia, kuten vetytehtaita ja kaukolämmön sähkökattiloita.
Fingrid sopii kantaverkon liityntäehdot. Ei se pysty tekemään uusia sopimuksia, jos verkossa ei ole kapasiteettia. Tämä rajoittaa kaikkien suurkuluttajien uusia liittymiä. Kuka ehtii ensin?
Markkinat hoitavat tämänkin ”ongelman”. Ollaan rauhassa. Persujen puoluekokouskin jo oli ja meni.
Siirtolinjojen kapasiteetin loppuminen pysäyttää myös tuulivoiman rakentamisen. Datakeskusten rakentamisen rajoittaminen hoituu normiverolla. Tähän saakka suuryhtiöt ovat rakentaneet myös datakeskusten käyttämän tuulivoiman. Pitäisikö hakukoneiden käytölle asettaa rajoitus, datakeskuksia kuormittaa runsaasti esim. Chat gpt:n käyttö, onhan se aivan ylivoimainen googleen nähden eli takana on runsaasti tietokoneita.
Ettei vain kävisi niin, että rakennetaan pellot täyteen valtavia datakeskuksia, joita ei sitten voidakaan ottaa käyttöön? Sitten riittää sisäliikuntatiloja harrastaa vaikka mitä. Tuleeko tästä Suomeen tyhjien teollisuushallien uusi aalto?
Eiköhän täällä palstalla käsitetä aika hyvinkin asioiden eri puolia. Vielä kaksi vuotta sitten Suomen koko energiapolitiikka perustui joustavaan sähkönkulutukseen, mutta nyt mennäänkin täysin päinvastaiseen suuntaan.
Kylläpä on paljon negatiivisuutta taas ilmassa. On totta että datakeskusten työllistävä vaikutus on pieni, mutta kyllä ne verotuloja tuovat mukavasti sijaintipaikkakinnilleen.
Sitäpaitsi ei nykyään minkäänlainen uusi perustettava teollisuuslaitos enää suoraan työllistä yhdessä yksikössä satoja ihmisiä, joku Äänekosken sellutehdas voi olla poikkeus,mut eikös sielläkin välillinen työllisyysvaikutus ole vain muutama sata työntekijää, kun lasketan mukaan puunkorjuuketju.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään