Keskustelut Puukauppa Sellua vai jalostusarvoa?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 144)
  • Sellua vai jalostusarvoa?

    Nyt on kovan luokan metsäasiantuntija! Olisiko kuitenkin jäänyt tarkistamatta mistä rahaa tällä hetkellä tulee: metsäteollisuuden viennin arvosta on tulee noin 3/4 sellusta, kartongista ja vastaavista ja vain 1/4 mekaaniselta puolelta. Nämä kovat tuotot mahdollistavat tuotekehityksen jolla tulevaisuudessa sitten myydään korkeampaa jalostusarvoa.

    ”Kyllä jos me teemme pahvia kiinalaiselle verkkokaupalle, niin on todennäköistä, että me häviämme tämän pelin jollakin aikavälillä sellaisille alueille, jotka pystyvät ympäristönormien lisäksi myös muilla tuotannon tekijöillä laskemaan hintoja ja myymään halvemmalla. Sen takia ei pitäisi lainkaan lähteä siihen kilpaan vaan siihen, jossa on kyse kalliimmista tuotteista ja niiden ominaisuuksista.”

    http://www.is.fi/politiikka/art-2000008621012.html

  • jees h-valta

    Tolopan höpinät sekoaa lopullisesti kohtamain näköjään. On aivan täyttä rienausta väittää haapakuidun hintaa tuollaiseksi. Minulla on kauppasopimus aivan istutusvaiheen sopimuksen mukaan ja tulee jatkumaan seuraavissakin erissä. Toivon tietysti kuusikuidulle kovaa kurssin nousua että pääsisi yli kahdenkympin/m3 myös haavalla. Silloinhan voisi kasvatellakkin muutaman vuoden lisää sitä mukaa kun kasvatuspalkkio myöden antaa.

    Tolopainen

    Jessen ajatushautomon tuotokset eivät tunnetusti kestä kovin syvällistä kritiikkiä. Eikä ylläoleva tuota pettymystä.

    Visakallo Visakallo

    Jessen haapojen kasvatusaikin tuntuu venyvän siitä satoja kertoja toistetusta kahdestakymmenestä vuodesta. Eikös tämä ensinmäinen hakkuuseen tuleva satsi ole nyt jo 27-vuotiasta? Eilen Jesse kertoili jo seuraavien erien mahdollisesta kasvatusajan venyttämisestä. Meilläpäin on muuten 27-vuotiaita kuusikoita harvennettu jo toisen kerran.

    Puuki

    Eihän se Perko saa jk:n tuoton ylivoimaisuuden todistusdokumenttia näkyviin, kun semmoista pätevää ei  ole olemassakaan.

    Kasvatusajan jatkaminen lisää kustannuksia eikä taimien hidas alkukehitys sitä ainakaan helpota vaikka aloituskustannus oliskin pieni , jos/kun vaihtoehtona on hyvän kasvupaikan kasvupotentiaalin täysimääräinen käyttö samaan aikaan.

    E-puun korjuu lisää tuottavuutta osan kiertoajan aikaisten tulojen  syntyessä entistä aiemmin. Silloin leimikon kasvatuskulut tulee kuitattua suht. aikaisessa vaiheessa varsinkin luont. uudistetuissa männiköissä/koivikoissa.

    jees h-valta

    Alkaako siellä seuraava sekoilla. Visa vetelee aivan omiaan. Ei ole yhtään haavikkoa yli 21 vuotta vanha. Tuo kuusikko jota kuvissa olen kertoillut on 27v. Joka tosiaan nyt kakkosharvennetaan todennäköisesti tulevana kesänä.

    Visakallo Visakallo

    Ei tässä ole tarkoitus sekoilla, vaan käyttää niitä tietoja mitä Jesse on itse tänne kirjoitellut. Ilmoitit aloittaneesi metsänomistajana 1995, ja toisessa yhteydessä sanoit heti aloittaneesi haavankasvatuksen. Pitää siis tästä lähtien tarkemmin selvittää noita Jessen ilmoittamia tietoja.

    jees h-valta

    En ole heti ilmoittanut aloittaneeni haavan kasvatusta. Kyllä se oli 2000-luvun vaihteessa enkä ole varmasti harhauttanut moisella tiedolla. Männyn istutus oli ensimmäinen istutustyö ja se meni vielä edellisen omistajan tekemään aukkoon. Jätkän omasta historiastaan kertoiluun en ota kantaa. Surkuhupaisaa varmaan on ollut.

    Puuki

    Sellun arvo eikun kohoaa , kun tavan sanomalehtipaperin hintakin on noussut n. 70 % hetkessä.  Bulkkisellustakin tullut arvotuote ilman siitä   saatavia paljon arvokkaampia uusia tuotteitakin.

    Pula -aika taisi tulla melko nopeasti. Ainakin siihen suuntaan   ollaan menossa.  Stagflaatiota ehkä pukkaa ja se olisi taloudelle melkein pahin mahdollinen skenaario,  tuotantovälineiden kansallistamisen (ryöstön) jälkeen.   Mutta melko kaukana ollaan vielä esim. sota- aikojen pulasta , kun kenkiäkään ei ole ollut ja niitä on tehty mm. keräyspaperista.    Pyörän kumejakin on korvattu silloin kuulemma joskus köyden pätkillä. Ei ole ihme että sen ajan eläneet ihmiset ei oikein käsitä eikä hyväksy tuhlausta joka on ollut nykyaikojen tapana vähän joka asiassa.  Käyttökelpoisen ruoan heittäminen hukkaan on ollut siinä pahimmasta ja järjettömimmästä  päästä.

    Kalle Kehveli

    ”kenkiäkään ei ole ollut ja niitä on tehty mm. keräyspaperista.” 

    Anoppikin tuumasi aikoinaan, että lapsena talvella piti käydä ulkona vuorotellen, kun kaikille ei ollut kenkiä. Oli myös myöhemmin aivan älytön hamsraamaan tavaraa, kaiken varalle. Se oli hänelle suuri omaisuus.

    Kalle Kehveli

    Stagflaatiota on seuraus, kun järki pysähtyy ja kielletään avohakkuut, ja yritetään metsiä kasvattaa ilman maanmuokkausta, istutusta tai kylvämistä.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 144)