Samaan aikaan, kun Venäjältä tuotu puu, eli n. 10% on poistunut markkinoilta, vaaditaan hakkuiden vähentämistä tai pitämistä nykytasolla, ja lisätään kansallista suojelua, sekä metsää siirtyy myös ulkomaisten yhtiöiden kompensaatiosuojelualueiksi, olisi rehellisyyden nimissä kerrottava, että vastaava määrä metsäteollisuuttakin poistuu pysyvästi Suomesta. Montako suljettavaa tehdasta tuo 10% tarkoittaa?

Pohjos-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa on VMI12 ja Luken tot. hakkuut vv. -16-18 perusteella arvioitu olevan mahdollista lisätä kestävässä hakuumäärässä pysyttäessä (suurin ylläpidettävissä oleva kok. hakkuumäärä) puun korjuuta 8,5 milj. mottia seur. 10 vuoden aikana.  Koska siellä on eniten juuri hoitamattomia kasvatusmetsiä suurin osa .

Paljonko esim. muuttuisi hiilitase, jos purettaisiin hakkuurästit (liki 1 milj.ha ) ja lisättäisiin taimikonhoitojen tekemistä (metsäteollisuuden avustuksella tietenkin tässä tapauksessa, eli ei vain mo:en piikkiin) ?     Tekemättömien ensiharvennusten hoitaminen lisää hiilivarastoja tukkipuuhun ja kompensaatiovaikutukset korvaavina tuotteina sen päälle joten ei voi peruuttelua perustella ilmastosta huolestuneetkaan.

Uusien tehtaiden vastustajat unohtaa, että samalla kun uusia entistä vähemmän saastuttavia tehtaita avataan, suljetaan vanhoja ja kapasiteettia poistuu sitä kautta.

Nykyisillä  puuston, metsän kasvatusmenetelmillä ja käytännöillä, Suomessa ei tuoteta ollenkaan puusepänlaadun täyttävää sahatavaraa.

Missä sitä tuotetaan?

Jos saman hinnan saa puolta lyhyemmässä ajassa, niin miksi kukaan haluaa kasvattaa hidaskasvuista. Jos höttö on yhtä haluttua, niin höttöä tuotetaan.

Ap:n otsikosta tuli mieleen, että sellun valmistuksessa tulee monia muitakin tärkeitä ja arvokkaita sivutuotteita joilla korvataan fossiilista alkuperää olevia ja enemmän saastuttavia. Mm. ligniinillä hartseja, liuottimia ja liimoja.  Pakkaustuotteilla korvataan muovia, kohta akkujen väliainehiiltä korvataan puupohjaisella tuotteella , jne.       On ihan ulalla Kontula kommenteissaan pahvilaatikkoviennistä Kiinaan.

Laadukkaan sahatavaran kasvattaminen onnistuisi hyvin Suomessa.  Esteenä on ostajien ahneus ja oikean laatuhinnoittelun puuttuminen kannolla.   Laatupuusta tehdään paljon muutakin kuin huonekaluja.   Laatuluokiteltu rakennesahatavara on arvokasta, samoin esim. sisustukseen käytettävät oksattomat paneelit ja puulistat.

Juuri tämän takia EU:n komission linjaukset puun tulevasta asemasta ovat täysin käsittämättömiä. Siihen on ilmeisesti ollut myös vaikuttamassa meidän yhtä käsittämätön kolmikkommekin, eli V. Niinistö, S.Pietikäinen ja S. Modig.