Keskustelut Puukauppa Sellua vai jalostusarvoa?

Viewing 10 replies - 61 through 70 (of 168 total)
  • Sellua vai jalostusarvoa?

    Nyt on kovan luokan metsäasiantuntija! Olisiko kuitenkin jäänyt tarkistamatta mistä rahaa tällä hetkellä tulee: metsäteollisuuden viennin arvosta on tulee noin 3/4 sellusta, kartongista ja vastaavista ja vain 1/4 mekaaniselta puolelta. Nämä kovat tuotot mahdollistavat tuotekehityksen jolla tulevaisuudessa sitten myydään korkeampaa jalostusarvoa.

    ”Kyllä jos me teemme pahvia kiinalaiselle verkkokaupalle, niin on todennäköistä, että me häviämme tämän pelin jollakin aikavälillä sellaisille alueille, jotka pystyvät ympäristönormien lisäksi myös muilla tuotannon tekijöillä laskemaan hintoja ja myymään halvemmalla. Sen takia ei pitäisi lainkaan lähteä siihen kilpaan vaan siihen, jossa on kyse kalliimmista tuotteista ja niiden ominaisuuksista.”

    http://www.is.fi/politiikka/art-2000008621012.html

  • A.Jalkanen

    1. Jatkuvapeitteisen mallin hakkuu ei ole yläharvennusta vaan poimintahakkuuta, se kai olisi virallisempi termi? Käytännössä yläharvennus painottuu, eli suurimmista puista koostuu suurempi osuus poistuman tilavuudesta. Kuitenkin on tärkeää muistaa, että myös pienpuustoa harvennetaan, jolloin sen laatu paranee samaan tapaan kuin jaksollisen mallin ensiharvennuksessa.

    2. Kontulan mainitsema sellun ”ylivalta”. On toki iltapäivälehden otsikointia, mutta pistää silti miettimään: sellutehtaissa on varmaan paljon heidän puolueensa äänestäjiä töissä.

    Rane

    sellun ”ylivalta”

    Niin,mikäs laki pakottaa myymään puuta sellutehtaalle?Minkälaisella lailla kiellettäisiin puun myynti sellutehtaalle?Uusien sellutehtaiden rakentaminenhan on lainsäädännöllä tehty vaikeaksi mutta ei ole vielä kokonaan pystytty estämään.

    Tolopainen

    Sahalle ei osteta alle 11cm läpimittaista tukkia. Miten nuo valtion virkamiehet ja kansanedustajat elätettäisiin ilman teollisuutta. Anna tarvitsee sellutehtaita jokaisena palkkapäivänä.

    Rane

    ”Nuori poika istuu puikoissa ja poistaa mitä poistaa. ”

    Reiman(kokeneena metsänomistajana) luulisi tajuavan että ne samat kuskit tekee myös jatkuvan kasvatuksen harsinnat.Kumpi savotta on vaikeampaa?Kumpi vaatii enemmän kokemusta?

    Jovain

    Ei siinä taida olla isoa eroa metsänhoidon välillä, myös jatkuvapeitteisessä metsässä alusta on hoidettava. Erot tulevat lähinnä metsän kerroksellisuudesta. Ammattitaidolla on myös merkitystä ja se kokemus korostuu. Ei vaan teknisenä suorittamisena, vaan kokonaisnäkemyksenä, nähdä metsä puilta. Tuskin peitteinen metsänhoito on vielä vakiintunutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ole jo paljon hyvää.

    mehtäukko

    RR:…”Kuinka monta prosenttia metsänomistajista puuta myydessään isännän otteella kertoo, kuinka harvennus pitää tehdä…”

    Aniharva kertoo kun niistäkään aniharvalla on edes käsitystä mitä ja miksi pitäisi tehdä. Sellaisessa tapauksessa on viisautta jättää ratkaisu tietävämpien ratkaistavaksi, kuin alkaa vängätä käärmettä putelliin.

    ”alaharvennuksen kannalla” tai ei riippuu tietysti enimmillään puuston tilasta. Pöydän takaa ei asiantuntijuus auta.

    R.Ranta

    Gla: Mitä yrität sanoa?

    Sitä mitä sanoin eli totesin mistä tulos tulee. Minulle on metsänomistajan talouden näkökulmasta täysin yhdentekevää, mistä tulos tulee.  Tulkoot vaikka tekopökkelöistä ja pihlajanmarjoista. (kettu kylläkin tuumaa niiden olevan väkeviä) Käytän niitä mahdollisuuksia, joita kulloinkin on, olkoon  ne sitten mitä hyvänsä. En maalaa tässä millään maailmoja syleilevällä pensselillä, vaan metsänomistajan pienellä, vaatimattomalla pensselillä.

    Selluteollisuus on sinänsä aivan ok. Siitä ei ole kysymys. Metsänomistajan kannalta tosiasia kuitenkin on, että niiden monopoliasema on sen laatuinen, että kuidun hintaa pidetään kaikin mahdollisin keinoin alhaalla, vaikka niistä kuitupuista voitaisiin valmistaa kultaa.  Kaikenlaisilla lisukkeilla  ja monilla monilla muilla muilla keinoilla pyritään pitämään tilannetta, kunhan vain kuitupuun hintaa ei tarvitse nostaa. Metsänomistajien ””omakin”” yritys on innolla etunenässä tässä mukana. Intressit ovat ihanasti sekoittuneet.  Kaiken lisäksi kustannuspaineet ovat melkoisia. Osakeyhtiön tarkoitushan on tuottaa voittoa ja käytettävissä olevia keinoja käytetään.

    Jos Gla hakkaa kuitupuun, niin siitä tulee kuitua, eikö niin. Jos taas hakkaa tukkipuun, niin siitä tukkejakin, joiden hinta on moninkertainen. Ei siis pitäisi olla epäselvää se, kumpiako on taloudellisesti perusteltua hakata.

    On asioiden kaunistelua, jos väittää, ettei maan tapa ole olut ja on edeenkin alharvennus. Siitä, oliko se vanhan lain aikana kiellettyä vai sallittua, voisi kirjoittaa kirjan. Itsellänikin on mielenkiintoisia kokemuksia ko. aiheesta. Kuten aiemmin totesin, normaalitilanne on, että ostaja hakkaa mitä hakkaa. Millähän keinolla mehtäukollekin omistaja voisi kertoa, kuinka metsää haluaa hakattavan – ei mitenkään! Sekin lienee kiistatonta, että metsäteollisuuden asema on ollut meillä huomattavan vahva ja että metsänomistaja on lailla pakotettu tuottamaan niille raaka-ainetta.

     

     

     

     

     

    mehtäukko

    ”Ostaja hakkaa mitä hakkaa. Millähän keinolla mehtäukolle omistaja voisi kertoa…” Onko tosiaan noin huterasti asiat? Kaupanteon yhteydessähän sovitaan mitä sovitaan, ja tieto tulee aptien ohessa hakkuukoneelle. Taikatemppuihin ei pysty kukaan ja realistiset toiveet on pyrittävä huomioimaan.

    jees h-valta

    R.Ranta jankuttaa tuota tukin ja kuidun kannattavuuseroa taas kerran eikä kaaliin mene että valmistusaika on tasan hinnan suhteessa eli kun tuote valmistuu nopeammin siitä saa sen mukaisen korvauksen. Pyöreästi saamme sen euron/vuosi kasvatuspalkkiota aivan samoin kuidun kuin tukinkin kasvatuksesta. Tuntuu vain ettei mene jakeluun. Mikähän laki pakottaa metsänomistajan tuottamaan kuitua selluteollisuudelle? Jos haluan minun on täysi oikeus hakata metsä harvennuksissa kuin päätehakkuussakin niin ettei yhtään kuitua lähde eteenpäin selluun. Voin polttaa ne vaikka itse tien varressa elovalkioina.

    R.Ranta

    Mikähän tuo jessen pyöreä euro mahtaa olla?  Euron / vuosi sadalta hehtaarilta vai hehtaarilta vai jokaiselta puulta vai miltä?

    Voi hyvät hyssykät!

    Jessen kyseessä ollen se tarkoittanee euro jokaiselta puulta vuosittain kasvatuspalkkiota.

     

     

     

Viewing 10 replies - 61 through 70 (of 168 total)