Keskustelut Luonto SITRA-TURVE

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 179)
  • SITRA-TURVE

    Taas yksi putiikki laittaa ruutia turve-elinkeinon lopettamiseksi. Kun putiikissa on vihreäkaapuista porukkaa elätettävänä, tottahan mölähdys on paikallaan. Eräs Oras Tynkkynenkin on tekeytynyt erityisasiantuntijaksi sinne, ja tuskimpa olisi jättänyt sorkkimatta aihetta. Uutisissa nimi ei kyllä paistatellut..?!

  • Tolopainen

    Kun turpeen polttoa vähennetään puun polttoa on lisättävä, jotta e-puun käyttö kasvaa. Haitanneeko tuo metsänomistajia. Jospa tuo rankojen keräily alkaisi edes metsäteiden reunamilta, kun tulee puulle kysyntää. .

    MaalaisSeppo

    Eikös turvetta ja kivihiiltä osteta suurten kaupunkien kaukolämpölaitoksiin? Päättäjät kai demareita, kokoomuslaisia ja vihreitä.

    Turpeen tuotanto usein maakunnissa kepun ja persujen alueilla. Taitavasti kritiikki on kohdistettu tuotantopäähän, vaikka polttoturpeen tuotanto loppuisi heti, jos ostopäättäjät lopettaisivat oston. Turhaa parranpärinää siis. Kunnallispoliitikot voisivat tehdä päätöksen vaikka heti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Näin! Mitäpäs Sitra esittää polttoturpeen vaihtoehdoksi? Kasvu- ja ympäristöturve saanee armon jatkaa vielä? Entä huoltovarmuus?

    Metsuri motokuski

    Kyllähän turvetuotanto on yksi saastuttavimmista energiamuodoista. Niin vesistöjen kuin ilmastonkin osalta. Hyvä että korvaavia lämmitysmuotoja aletaan etsimään. Varmaan mukaan tulee niin maalämpö kuin pienet ydinvoimalat. Pelkällä puulla ei energiavajetta pystytä korvaamaan.

    Rane

    No joo.Helsingissä olisi kivihiili korvattu joka korttelissa ”pienellä ydinvoimalalla” jos se olisi realismia.

    Uuttahan Sitran selvityksessä on lähinnä se että turveurakoitsijoita luvataan ottaa mukaan keskusteluun.Vanhaa tuttua on esimerkiksi että ”selvitystä” on ollut laatimassa Sampo Soimakallio.

    Tolopainen

    Mitkä ihmeen pienet ydinvoimalat. Sellaista tekniikkaa ei koskaan tule, että ydinvoimalla kaukolämpöä korvattaisiin. Kaukolämpöjärjestelmät joudutaan purkamaan, jos ne maalämmöllä korvataan järjestelmistä tulee paljon pienempiä. Kun Suomeen aina sovelletaan samoja normeja kuin Keski-Euroopassa takkiin tulee rankasti. Vihreät höperöt tulee tälle maalle liian kalliiksi. Heidät pitää elättää valtion viroissa ja vielä lisäksi maksaa ne vahingot, jotka heidän politiikka aiheuttaa.

    hemputtaja

    Tässä turvetapossa haisee kyllä jokin – mikä lie. Sen puoleen hiilen tapossakin.

    Hiljan näin jutun, jossa väitettiin mitatun Hanasaaren (?) piipun päästä, mitä sieltä tuli ulos. Väittivät tulokseksi puhtaampaa kuin Helsingin ulkoilma.

    Ennenkin tuosta on ollut jonkinlainen mainintaa, että voimaloiden puhdistusmenetelmät ovat hyvin tehokkaita ja epäilen saman koskevan myös turpeella ja puulla toimivia laitoksia. Syystä eli toisesta nuo tiedot/väitteet eivät kuitenkaan oikein läpäise. Olisiko liian vähän viherklaania johtokunnissa.

    Sitten nuo pienet ydinvoimalat. Jos median tiedot pitävät paikkansa, niin ovat varsin näppärä ja toimiva ratkaisu. Sopivat lämmön ja sähkön tuotantoon oikein hyvin. Turvallisuuskin on melkoisen hyvä verrattuna vaikkapa Olkiluodon hukkainvestointiin.

    MaalaisSeppo

    Pienet ydinvoimalat sopivat lähinnä kaukolämmön tuotantoon. Sähköä niillä ei kannata jauhaa, koska sähkön ylituotanto on kohta edessä. Olkiluoto 3 jos valmistuu ja Pyhäjoki vielä lisäksi +tuulivoiman lisäykset sekä teollisuuden alasajo, niin mihinkä se kaikki sähkö tungetaan? Pyhäjoki jäänee kyllä kesken.

    Tolopainen

    Euroopassa on tehty ydinvoimalle niin tiukat turvallisuusmääräykset, että voimaloita ei kannata eikä pystytä järjellisin kustannuksin rakentamaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Energiaturve näyttääkin korvautuvan puupolttoaineilla kiihtyvään tahtiin, yhtiöstä arvioidaan. Kahdessa vuodessa myynti on laskenut kolmanneksella, ja näillä näkymin käyttö tulee puolittumaan vuoteen 2025 mennessä.

    ”Sen vuoksi energiaturpeen käytön vähentämisen vauhdittamiseen ei tarvita mitään poliittisia lisätoimenpiteitä”, Tempakka korostaa.

    Lähde: Metsäuutiset 17.6.2020.

    Jos lasketaan pluspuolelle luonnontilaisten ja ennallistuvien soiden tuottama turve, turpeen käytön ilmastovaikutus muuttuu paljon lievemmäksi. Huoltovarmuuden säilyttämiseksi tuotantokapasiteettiä ei pitäisi ajaa kokonaan alas, ts. ainakin kasvu- ja ympäristöturveala pitäisi säilyttää. Vesistövaikutuksia voitanee hallita rakentamalla tuotantoalueille lisää pintavalutuskenttiä ja kosteikoita? Suoluonnostakin kannetaan huolta, mutta turpeennostoalueet ovat aika pieniä verrattuna alueeseen joka on nyt meillä itsekseen ennallistumassa.

    Julkaisussa

    http://media.sitra.fi/2020/06/22123632/turpeen-rooli-ja-sen-kaytosta-luopumisen-vaikutukset-suomessa-tekninen-raportti.pdf

    sivulla 55 kuvassa 25 on vertailu erilaisten turvemaiden maaperän khk-päästöistä. Sen mukaan luonnontilainenkin suo on yleensä khk-kaasujen nettolähde. Huomaa epävarmuusmarginaalit metaanin ja typpioksiduulin osalta, ja se että metsäojitetulla suolla ei ole huomioitu puuston kasvua.

    ”100 vuoden laskenta-aikajänteellä ja hiilidioksidiekvivalenteiksi muutettuna maaperä on luonnontilaisilla soilla, metsäojitetuilla soilla ja suopelloilla kasvihuonekaasujen nettolähde (Seppälä ym. 2010). Tyypillisesti kasvihuonekaasujen päästöt ovat kokonaisuudessaan suurimpia viljelyksessä olevilla suopelloilla, sitten hylätyillä suopelloilla, metsäojitetuilla soilla ja alhaisimpia luonnontilaisilla soilla (kuva 25). Jotkut luonnontilaiset suot voivat olla kasvihuonekaasujen nettonieluja, jos metaanipäästöt ovat hiilidioksidiekvivalentteina alhaisempia kuin hiilen sitoutuminen suohon (Seppälä ym. 2010).”

    Todennäköisesti pienimmät maaperän päästöt löytyvät karulta ennallistumassa olevalta suolta, jossa turvekerros kasvaa ja metaania ei vielä tule kovin paljon. Suurimmat kokonaishiilinielut (maaperä + puusto) taasen niiltä reheviltä ojitetuilta soilta, joilla ei ole ravinne-epätasapainoa ja puusto kasvaa vauhdikkaasti.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 179)