Keskustelut Tekniikka Stihl 250 versus Husky 543 XPG

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 143)
  • Stihl 250 versus Husky 543 XPG

    Nyt ois Husky sopivasti tarjouksessa, mutta tehot ja kaasarin säätäminen mietityttää. Miten riittää tehot tukkipuihin? Verrokkina siis tuo saman tehonen Stihl. Nykystä sahaa ei ole tarvinnu paljon säädellä, mutta mites tuo Husky? Pitääkö säätää erikseen kesälle ja talvelle? Pureeko yhtä hyvin tukkiin, ku tuo vanha 250?

  • arto arto

    Miksi lämpökahvat ?…..Kerron kokemuksesta itsellä ne pätkässä on mutta en ole käyttänyt niitä juuri ollenkaan, Lämpimät kädet saa halvemmalla kunnon nahka metsurin rukkanen ja tekoturkis lapanen.  Ajatellaan tilanne -20 kahvat lämpimät samoin käsineet, Nostat lumista puuta. Vaikka en ole nostellut pakkasella lämpökahvat jäädyttä käsineet, ainakin minulla.

    petep

    500 tai 700 euroa ,pidemmän päälle ei mitään merkitystä JOS saha kestää 15 vuotta puuhastella.

    Ola_Pallonivel

    Oon aatellu, että parempi lämpimät märät hanskat kuin kylmät märät/jäiset hanskat. Hanskoja käytän ja ne kastuu kuitenkin melko pian. Nyt ollu vaihtohanskoja mukana.

    Summa summarum totean, että tuo 543 ei häviä tehossa 250 koneelle ja jaksaa katkoa samankokoset puut. Saattaa vaatia säätöä, mutta sen kanssa on elettävä. Josko ois laakeriviat jo korjattu, aika sen näyttää jos tuon ostan.

    Käytetyistä koneista on tarpeeksi kokemuksia, uusi hakusessa. Kelkka on ainut 2t kone käytettynä, jonka huolin. Ne kun maksaa uutena liikaa (15-17t€)…

    Jätkä

    arton tavoin en ole juurikaan lämpökahvoja käyttänyt. En myöskään ”metsurin nahkasormikkaita”, vaan työsormikkaita, joita myydään muutamalla eri merkillä ketjusta riippuen. Viimeksi ostin niitä IKH:lta.

    Töissä olen pitänyt useampia hanskoja mukana ja vaihtanut aina, kun ne ovat kastuneet. Noissa hanskoissa on myös vuorillinen malli.

    Yleensä, kun tankkaan, teroitan sahan ja vaihdan hanskat. Käytän aina nostokoukkua ja siirtelysaksia, en tartu puuhun käsin.

    Käytetyssä sahassa on tärkeää, että sen kuoret ovat ehjät ja kaikki ruuvit tallella. Tyhjäkäyntiä on todella tärkeää kuunnella, eli saha lämpimäksi ja sitten se, kuinka tasaista tyhjäkäyntiä se käy – myös kyljellään. Kaasuun pitää vastata nopeasti ja ottaa kierrokset nopeasti. Itsekseen ei saisi sammua ja ketjujarru ja sammutin toimia.

    Puristukset pitää olla selkeästi tunnettavissa, eikä saha saa laskea alas, kun sitä riiputtaa ”narunuijasta”.

    Tolopainen

    Nykyisin saa sellaisia hanskoja, että eivät kastu, vaikka avantoon upottaa. Eikä pinta mitään kumia ole, sahaaminen onnistuu nillä aivan hyvin, että ei tarvitse metsässä mitään hanskakauppaa pitää.

    Jätkä

    Mitään kalastajan neopreenihanskoja ei kannata metsään viedä, vaan sormikkaita, jotka istuvat ”kuin hansikas” käteen.

    petep

    Nyt ollaan jo aika lähellä alkuperäistä aihetta.  Toivotaan että kampiakseli kestää ja sahavalinta on oikea.

    Parhaat hanskat omasta mielestä on tässä . Näistä on monenlaista versiota olemassa mutta nämä on mielestäni toimivat talvella.

    https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/finnwork-proliner-talvityokasineet-talvikasineet-talvikasine#spst

    Jätkä

    En tykkää, eikä kestä oikein mitään. Isot, paksut tumpulat – Ei istu käteen!

    Toki se, joka tykkää saa käyttää, mutta minä en. Tuollaisia on parit parit hyllyssä. Pojanpoika on niitä käyttänyt Grossimopolla kurvaillessaan ja Mönkjällä ajellessaan.

    kuusessa ollaan

    Itse arvoin pari vuotta sitten, millaisen sahan ostan metsätilan yleiskäyttöön. Koska taimikot hoidan ajallaan raivurilla ja ensiharvennusten osuus pienehkö tällä hetkellä, ostin HQ 550 XPG -version, eli kahvalämmitteisen mallin. Stihlin 201 kanssa oli vaihtoehtona, mutta kuitenkin tukkiväljennysten teko pääosissa, jolloin 15″ laipalla tuo husku on tasapainoinen kokonaisuus ja voimaa on kaatosahauksiin. Yllättäen tingattuna noiden hinnat oli lähellä toisiaan.

    Aikaisemmasta elämästä on vielä pari ammattisahaa varasahoina.

    Noista kahvalämmittimistä sen verran, että niiden kanssa vaan pitää olla ajatus hakkuussa, eli miksi pitää käpälöidä lumisia puita, jos voi saksillakin niitä siirrellä. Kasaamisen minimoin muutenkin, ajamalla mahdollisimman samaan tahtiin puut pois. Itsellä ääreisverenkierto sen verran hidas lämpiämään aamuisin, että kädet saa vauhtiin lämpökahvojen kanssa. Jos ei tuosta ongelmasta kärsi, ei tiedä miten hankalaa on tunnottomilla ja kylmillä raajoilla työskennellä. Sama pitää kutinsa kenkien kanssa, kunnon turvakengät niiden kanssa toimivilla sukilla on hieno juttu. Myös raivurissa parhaalla raivuukelillä, eli ensimmäisillä pikkupakkasilla ovat lämpökahvat mukavat.

    Hanskoina käytän sormikasmallisia ja muotoiltuja versioita. Paras tähän mennessä löytämä on yksi Huskun malli, jossa kämmenpuoli on harmaata haljasnahkaa. Ote on rento ja kestävät hyvin.

    Kovemmilla pakkasilla sitten sellaiset osittain kumipinnoiteiset lämpösormikkaat

    Kuvahaun tulos haulle lämpötyösormikkaat

    , tai liipasinsormelliset metsurirukkaset.

    Aina pitää olla vaihtohanskoja useammat mukana. Joillekin sopivat kokonaan kumipinnotteiset rukkaset, itselle hautovat käsiä liikaa ja sormet on päivän jälkeen kuin nippu keitettyjä nakkeja.

     

    Jätkä

    Minulla on samoin aamulla sormet kylmät. Joskus olen joutunut tekemään pikkuisen kynsivalkean sormien lämmittämiseksi. Mutta kun ne aamulla kerran lämmittää, ei niitä palele koko päivänä.

    Pidän työsormikkaita ja sopivia kenkiä ihan ykkösasiana sujuvaan työskentelyyn, vaikkakaan enää ei oma työskentely ole sujuvaa, kuin korkeintaan pienen hetken.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 143)