› Keskustelut › Metsänomistus › Suhteellinen arvokasvu.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5

  • Suhteellinen arvokasvu.

    Sent on: 10.9.2017, 12:03

    Näätä jossain edellä kysyikin, että kai jokainen keskustelija ymmärtää, mikä on suhteellinen arvokasvu. Jotenkin tuntuu siltä, että siitä puhuminen on metsämiehille kiusallista jostakin syystä, vaikka se on aivan keskeinen mittari esim. päätehakkuun ajankohtaa pohdittaessa. Usein kuulee mainittavan, että metsä on arvokasvuvaiheessa, mutta miksi ei puhuta oleellisimmasta eli suhteellisesta arvokasvusta. Sehän meitä taloudellisessa mielessä kiinnostaa, minkälaisella tilillä varallisuutemme puustossa on. Minun on vaikea ymmärtää, että joku ehdotta minulle esim. metsään.fi palvelussa päätehakkuuta, mutta jättää kertomatta keskeisen perusteen, jolla voisin arvioida päätehakkuun ajankohdan taloudellista järkevyyttä suhteessa omaan talouteeni.

    Suhteellinen arvokasvu prosentteina on 100 x a/b+c, jossa a on vuotuinen puuston kasvu euroa, b on puuston arvo euroa ja c on maapohjan metsätaloudellinen arvo euroa.

    Sama ongelman kohtaa näissä metsätalouden erilaisissa taulukoissa. Tehdään taulukoita erilaisista metsätalouden taloudellisista arvoista, mutta jätetään kertomatta minkälaisella korolla ne on laskettu, joka on aivan ratkaiseva tekijä minkälaisiin arvoihin päädytään.

    Miksi suorasukaisen totuuden puhuminen on niin vaikeaa?

    Tekijä
    Reima Ranta
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Näätä 10.9.2017, 19:33

    Visakallo: ”Minua kiinnostaa, miksi RR on niin kiinnostunut meidän muiden laskutaidoista?  Mitä tekistä sillä on RR:n oman metsätalouden kanssa?”

    Yleensä kai keskustelupalstalle kirjoitellaan ja puolestaan sitä luetaan siitä syystä, että halutaan jakaa omia ajatuksia ja vastavuoroisesti oppia uutta. Miksi keskustelu metsätalouden kannattavuudesta koetaan negatiivisena? Minua ainakin kiinnostaa metsäsijoittajana huomattavasti enemmän se kuin keskustelu Stihl ms201 sahasta (vaikka hyvä saha onkin). Jos jokin aihe tai jonkin kirjoittajan kirjoitukset eivät kiinnosta, niin kannattaa jättää ne väliin.

    Rane2 10.9.2017, 19:39

    Se prosentti kiinnostaisi.

    Näätä 10.9.2017, 20:10

    Perinteinen virhe on se, että päätehakkuu tulee tehdä silloin kun arvokasvuprosentti on yhtä suuri kuin korkokanta. Tällöin päädytään liian pitkään kiertoaikaan, koska unohdetaan tulevien sukupolvien tuoma tuotto eli paljaan maan arvo. Toki sehän on riippuvainen käytetystä korkokannasta. Jos korkokanta on suuri ei tulevien puusukupolvien tuotto näyttele merkittävää roolia, mutta jos korkokanta on pieni, tulevien puusukupolvien tuotot vaikuttavat kiertoajan määrittelyyn. Kaikki riippuu siitä laskentakorosta! Tuo korkohan vaikuttaa pitkälti siihen, että milloin ja millä voimakkuudella teemme harvennushakkuut.

    Muutamassa ketjussa on käsitelty käsitteiden eroa paljaan maan arvon ja maapohjan markkinahinnan välillä eikä se näytä silti avautuvan kaikille. Ainakin itseltä loppuu keinot enää selvemmin asiaa ilmaista.

    A.Jalkanen tuossa aiemmin jo sivusi sitä tosiasiaa, että arvokasvua sivutaan puutasolla. En ottaisi siihen kantaa, että käyttääkö jatkuvaa vai jaksollista kasvatusta. Eniten metsässä lisäävät arvoaan suuret puut. Niissä kuitenkin on eniten kiinni pääomaa minkä vuoksi suhteellinen arvokasvu on huono. Kun tämän sisäistää ymmärtää yläharvennusten ylivoimaisuuden.

    sammeli 10.9.2017, 21:03

    Näinhän se pitäisi kuviotasolla mennä, mikäli taloudellinen kannattavuus on päätöksen teon kannalta ratkaiseva tekijä.

    Asiaa monimutkaistaa tai oikeammin mielenkiintoa lisää kun huomioon otetaan korjuutekniset seikat. Metsään tehtävillä investoinneilla voidaan vaikuttaa kaikkiin muuttujiin (a,b ja c) ja kas-kummaa sama kuvio antaa aivan toisenlaisia laskenta tuloksia.

    Korjuu teknisesti myymällä esim. aina yli 1000m3 leimikoita kuvion puuston arvo onkin korkeampi kuin samanlaista metsää omistavalla naapurilla joka myy leimikkonsa pienemmissä erissä.

    Lisää mielenkiintoa ekonomiaan tulee kun luopuu metsikkökuvioihin perustuvasta tarkastelu tavasta, joka mielestäni ohjaa suurinta osaa metsänomistajista (osin itseänikin) päätöksen teossa eikä monestikkaan hyvään suuntaan. Siirtymällä metsälötason laskelmiin on uskoakseni mahdollista ottaa suuriakin loikkia kannattavuuden portailla. Näin ainakin suuremmilla tiloilla/tila kokonaisuuksilla.

    Missä puuta kannattaa tuottaa intensiivisesti ja missä tyytyä vähempään?

    Esimerkki omasta ajattelustani. Eräällä talvitien varassa olevalla ns. niittypalstalla oli ojien kunto päässyt huonoksi ja kasvu oli selvästi taantumassa. Sinällään puusto oli aivan kelvollista ja hoitamalla olisi uskoakseni saanut aivan merkittäviäkin kasvunlisäyksiä aikaiseksi. Ajatuksena oli ensin tuhkata alue ojituksen yhteydessä. Toisella palstalla oli tienvarressa hyvällä saatavuudella 3khl:n metsää. Laskelmien jälkeen päädyin uudistamaan niittypalstan 10-20v kuvion kannalta liian aikaisin. Laskelmien perusteena oli ajatus, että siirtämällä huonolla paikalla olevan metsän tuotantopanos tienvarren metsään kokonaistuotto nousee huomattavasti. Hoitamalla niittypalsta suunnitelman mukaan olisi  se pitänyt harventaa, ojittaa ja lannoittaa. Harvennuksessa talvitieleimikolle hinta olisi ollut 7-8 euroa alhaisempi kuin päätehakkuulla l. 1/3 puustosta olisi viety halvalla hinnalla. Metsän kasvu oli n. 4m3/ha. Yhden ha:n hakkuulla pystyi lannoittamaan uudistamiskulujen jälkeen noin 7 ha tienvarsi metsää. Jos olettaa, että lannoitus lisää puuston kasvua 2,5m3/ha/v tuli tällä toimenpiteellä lisättyä kasvua 13,5m3 yhtä hakattua ha:a kohti. Tässä tapauksessa n. 5ha:n aukko vähensi metsänkasvua  (unohdetaan taimikon kasvu) n. 20m3 (5ha*4m3/ha), mutta kun vapautunut raha käytettiin tienvarren lannoitukseen (n.30ha), metsälötasolla kasvu lisääntyikin 75m3/v (30ha*2,5m3/v). Lisäksi kun ottaa huomioon, että hyvin hoidetussa männikössä kasvunlisäys on lähes pelkästään tukkia ja hyvän tien varressa yhden motin hinta on ainakin 5€ korkeampi kuin talvitien takaa haettavan motin hinta.

    Metsäsuunnitelman mukaan toimien harvennustilillä olisi kutakuinkin kustantanut hoitokulut ja sen jälkeen olisin saanut nauttia 5ha:n tuotosta ja hoidolla sadusta lisäkasvusta /ehkäpä sama 2,5m3/v). Eli investointi olisi tuonut lisäkasvua metsälölle 5*2,5*30€/m3=3757€/v (lisäkasvu puoleksi tukkia). Toteutuneella tavalla tuottoa kertyy 30ha*2.5m3/v*55€/m3=4125€/v (lisäkasvu tukkia) ja jotain pientä se taimikkokin kasvaa. Kummassakin tapauksessa olisi käytetty vain kohteen hakkuusta saatavaa tuloa.

    Uskoakseni metsälö tasolla kannattava siirto.

    Visakallo Visakallo 10.9.2017, 21:05

    Mielestäni RR ei ole näiden yhdeksän vuoden aikana vielä esittänyt yhtäkään metsätalouteen millään lailla liittyvää uutta asiaa. Kaikki on ollut yleisluontoista kirjoittelua, eikä sen enempää. Miten sellaisilla eväillä voisi arvostella toisten ratkaisuja ja osaamista?

    sammeli 10.9.2017, 21:08

    ”Eli investointi olisi tuonut lisäkasvua metsälölle 5*2,5*30€/m3=3757€/v (lisäkasvu puoleksi tukkia). Toteutuneella tavalla tuottoa kertyy 30ha*2.5m3/v*55€/m3=4125€/v ”

    Näppäily virhe pääsi tulemaan. Oikeat luvut ovat 375€ vastaan 4125€.

    Rane2 10.9.2017, 21:18

    Kerrotkos sammeli vielä tuon esimerkin suhteelliset arvokasvuprosentit?

    sammeli 10.9.2017, 21:30

    ”Kerrotkos sammeli vielä tuon esimerkin suhteelliset arvokasvuprosentit?”

    Joo, huomasin itsekkin eksyväni kovin kauas ja pieniin nyansseihin viestissäni, mutta pointtini oli sama eli % määrittämisen vaikeus ja ennenkaikkea vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen vertaaminen.  Mikäli vertauskohteena katsellaan pörssiyhtiöitä niin voi olettaa, että kys. yhtiöt ovat pyrkineet jatkuvien tehostamisohjelmien yms. avulla trimmaamaan yhtiönsä parhaaseen mahdolliseen kuntoon kun taas metsässä tyydytään pitkälti siihen mitä luonto antaa ja toimintatapoihin joita on Sinuhe Egyptiläisen aikalaisten sanoin ”näin olemme aina toimineet ja näin tulemme aina toimimaan”.

    5-6%

    Makarov 10.9.2017, 21:42

    Tuommosta vääntöähän ja miettimistä se monesti tuo metsätalous on mistä Sammeli tuossa kirjoitteli.

    sammeli 10.9.2017, 21:43

    5-6% metsälö tasolla. Yksittäisellä kuviolla mahdollisija muuttujia liikaa ja heitot suuria. Olen toki yrittänyt laskea ja miettiä kannattavuutta monelta kannalta. Kuten yritin kertoa, mielenkiintoa lisää mahdollisuudet vaikuttaa laskelmiin omilla päätöksillään. Toteutunut historia antaa kuitenkin mahdollisuuden tarkastella keskiarvoja.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5