› Keskustelut › Metsänomistus › Suhteellinen arvokasvu.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5

  • Suhteellinen arvokasvu.

    Sent on: 10.9.2017, 12:03

    Näätä jossain edellä kysyikin, että kai jokainen keskustelija ymmärtää, mikä on suhteellinen arvokasvu. Jotenkin tuntuu siltä, että siitä puhuminen on metsämiehille kiusallista jostakin syystä, vaikka se on aivan keskeinen mittari esim. päätehakkuun ajankohtaa pohdittaessa. Usein kuulee mainittavan, että metsä on arvokasvuvaiheessa, mutta miksi ei puhuta oleellisimmasta eli suhteellisesta arvokasvusta. Sehän meitä taloudellisessa mielessä kiinnostaa, minkälaisella tilillä varallisuutemme puustossa on. Minun on vaikea ymmärtää, että joku ehdotta minulle esim. metsään.fi palvelussa päätehakkuuta, mutta jättää kertomatta keskeisen perusteen, jolla voisin arvioida päätehakkuun ajankohdan taloudellista järkevyyttä suhteessa omaan talouteeni.

    Suhteellinen arvokasvu prosentteina on 100 x a/b+c, jossa a on vuotuinen puuston kasvu euroa, b on puuston arvo euroa ja c on maapohjan metsätaloudellinen arvo euroa.

    Sama ongelman kohtaa näissä metsätalouden erilaisissa taulukoissa. Tehdään taulukoita erilaisista metsätalouden taloudellisista arvoista, mutta jätetään kertomatta minkälaisella korolla ne on laskettu, joka on aivan ratkaiseva tekijä minkälaisiin arvoihin päädytään.

    Miksi suorasukaisen totuuden puhuminen on niin vaikeaa?

    Tekijä
    Reima Ranta
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Reima Ranta 10.9.2017, 21:51

    Kysymys on  Rane 2 sanoisinko hieman henkilökohtainen. Sen voin sanoa, että matala korkotaso on vaikuttanut omaan päätöksentekooni. Joten saanko tehdä vastakysymyksen?

    Jos minulla on leimikko, jonka suhteellinen arvokasvu on 2%, ja minulla olisi saman riskinen muu sijoituskohde kuin metsä, jonka nimellinen tuotto olisi tuo sama 2%, niin hakkaanko leimikon vai jätänkö kasvamaan edelleen. Inflaatiokin näyttää olevan 1-2%.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.9.2017, 22:15

    Petkeles: todennäköisesti juuri näin. Rane2: se korkoprosentti, jolla uudistat riippuu olosuhteistasi, esimerkiksi muista sijoituksistasi tai lainojesi koroista tai tuottotavoitteestasi; ei sitä kukaan ulkopuolinen voi sinulle tarjoilla hopealautasella. Ei jatkuvan kasvatuksenkaan menetelmällä muuten päästä yli neljän prosentin tuottoihin (ainakaan Metsän kasvatus -kirjan mukaan).

    Jokaisen tilanne on tietysti erilainen. Jos on paljon vähennyksiä niin että saa puun myyntitulojen veroja pienennettyä, niin taloustilanne kohenee. Samoin esimerkiksi tunnistamalla kohteita, joissa jatkuva kasvatus toimii tai vaikka lannoittamalla voi saada yksittäisten metsiköiden tuottoa paremmaksi. Tämä ei muuta kokonaiskuvaa, että metsänkasvatus on suhteellisen vähäriskistä mutta myös alhaista tuottoa tarjoavaa toimintaa.

    MaalaisSeppo 10.9.2017, 22:41

    Reiman esimerkki leimikon arvokasvu maapohjan kanssa on siis 2%. Pelkän puuston arvokasvu on siis yli 2%. Vain puuston myyntihinta voidaan sijoittaa ellei myös maapohjaa myydä. Ei siis kannata leimikkoa hakkuuttaa, jos rahat on tarkoitus sijoittaa 2 % tuottavaan kohteeseen.

    Verotus pitää ottaa myös huomioon. Eli arvokasvu ilman veroja ja verot huomioiden.

    Rane2 11.9.2017, 01:52

    ”Miksi suorasukainen totuuden puhuminen on niin vaikeaa?”

    ”Kysymys on Rane2 sanoisinko hieman henkilökohtainen”.

    Luultavasti sinun Reima kannattaa toimia Sepon neuvon mukaan.Kiitoksia sammelillekin,nyt alan ehkä olla hieman kartalla .

    Gla Gla 11.9.2017, 05:34

    RR: ”Jos minulla on leimikko, jonka suhteellinen arvokasvu on 2%, ja minulla olisi saman riskinen muu sijoituskohde kuin metsä, jonka nimellinen tuotto olisi tuo sama 2%, niin hakkaanko leimikon vai jätänkö kasvamaan edelleen. Inflaatiokin näyttää olevan 1-2%.”

    Kun sinulla on 1000 ha metsää, mikä on viimeiset 20 vuotta tuottanut tappiota, miksi jatkat metsätalouden harjoittamista sen sijaan, että sijoittaisit metsässä olevan pääoman vastaavan riskin kohteeseen, jonka tuotto on positiivinen? Minulla ei näistä vastaavan riskin kohteista hyvin ole tietoa, mutta tällä palstalla minua paremmin talousasioita ymmärtävien mukaan vaihtoehtoja on runsaasti.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.9.2017, 09:08

    Ainakaan metsää ostaessa ei yleensä tule myyntitappioita, vaan jos tila-arvio on kunnollinen, niin myytävää puuta löytyy vähintään sen verran. Riskiä liittyy tietysti puun hinnan kehitykseen (ei voi vakuuttaa) ja metsätuhoihin (vakuutus). Pörssiosakkeita tai jopa sijoitusasuntoja hankkiessa ja taas edelleen myydessä voi tulla myyntitappioita, varsinkin jos sijoituksen joutuu realisoimaan huonoon aikaan. Jos kuka tietää parempia sijoitusvinkkejä, voi täällä jakaa. Metsäliiton sijoitus on hyvä, mutta irtisanottujen varojen takaisinmaksu on siellä tehty turhan hitaaksi.

    Reima Ranta 11.9.2017, 10:47

    Olen Gla mitättömän pieni metsätalouden toimija, vaikka tänne vähän liiankin innokkaasti ja provosoivasti toisinaan kommentoin. Pahoittelut, jos joku siitä pillastuu. Eikö erilaisten näkökulmien esiin tuominen ole keskustelun kannalta mieluummin positiivista kuin negatiivista.

    Pinta-alaveron päättymisestä ei ole Gla kuin ruma kymmenen vuotta ja  siihen aikaan osuu myös  hintapiikki, jolloin metsätalouden tappiota ei toki minullekaan tullut. Kiinteistötaloudessa toki tämäkin kausi on ollut selvästi taloudellisesti positiivinen.

    Suhteellista arvokasvua pohdittaessa on ymmärrettävä tehdä ero nimellisen koron ja reaalikoron välillä. Jos puun hinta säilyy reaalisesti nykytasolla, niin metsän suhteellinen arvokasvu on reaalikasvua. Pankkikorosta jne. on ensin vähennettävä inflaatio, ennen kuin sitä voi verrata reaalikorkoon.

    Jos katson Gla metsieni suhteellisen arvokasvun olevan 5 % ja sen olevan reaalikasvua, niin myyntipäätös ei ole ongelmaton. Markkinoilla reaalikorko on pieni, jos ollenkaan.

    MaalaisSepon pitää nyt miettiä veron merkitys uudelleen. Et voi verrata suoraan toisiinsa rahaa, josta verot on maksettu ja rahaa josta verot on maksamatta. Verolla ei ole päätöksentekoon merkitystä, jos verokanta pysyy samanlaisena.

    Se on tietysti selvää, että päätehakkuiden ajoitukseen liittyy muitakin tekijöitä kuin suhteellinen arvokasvu, mutta sen merkitys on kuitenkin keskeinen.

    MaalaisSepon pitää nyt itselleen tehdä esimerkki ja siitä päätellä paljaan maan, verotuksen jne. merkitys käteen jäävään tuloon.

    Näätä 11.9.2017, 12:49

    A.Jalkanen: ”Ainakaan metsää ostaessa ei yleensä tule myyntitappioita, vaan jos tila-arvio on kunnollinen, niin myytävää puuta löytyy vähintään sen verran.”

    Jos asia on näin niin sittenhän kannattaa hakea pankista kaikki se raha mitä lainaksi antavat ja sijoittaa metsätiloihin tila-arvion pohjalta? Rikastuminen on näemmä helppoa…

    A.Jalkanen: ”Jos kuka tietää parempia sijoitusvinkkejä, voi täällä jakaa”

    Jos kaikki maailman rahat jaettaisiin tasan maapallon väestön kesken, olisi tilanne huomenna jo sellainen, että jollain on rahaa enemmän kuin toisella. Rahat tuppaa kertymään niille, jotka tietävän miten raha saadaan töihin. Minusta keskustelupalsta ei ole oikea paikka keskustella sijoitusvinkeistä vaan enemmänkin jakaa ajatuksia ja kokemuksia siitä, että miten sitä kannattavaa sijoitustoimintaa voi harrastaa.

    MaalaisSeppo 11.9.2017, 12:59

    Hakkuussa saa tuloja vain puun myynnistä. Paljaan maan arvolla ei ole merkitystä. Puukauppatuloista saadusta tuloista voidaan sijoittaa vain verojen jälkeen jäljelle jäävä osuus. Siis, jos metsän puuston arvokasvu on 2 %, ei puustoa kannata hakata, jos rahojen sijoituskohteen tuotto on alle 3 %.

    Puuki 11.9.2017, 13:28

    Sijoitusvinkeistä ehkä paras on se, että ei sijoita enempää kuin on valmis häviämään, jos on kyse riskisijoituksesta. Sopiva hajauttaminen eri aloille ja eri aikoihin ostaminen on tuttuja asioita useimmille.

    Kannattaa tietysti aina ostaa halvalla ja myydä kalliilla, jos on pörssiosakkeista tms. kyse. Jäläkiviisaana kannatti myydä taalapohjaiset ostokset n. kk sitten ja ostaa jotain ihan muuta. Asiantuntijavinkit on usein kiinni asiantuntijoiden omista sijoituksista, joten niihinkin kannattaa suhtautua varauksella.

    Lähinnä harrastuspohjalta ja omasta kokemuksesta näitä ”viisauksia” latelen. Parempiakin ohjeistajia on varmasti olemassa, mutta suosittelen sijoittamista varmuusvarastoihin niin kuin Veikko Huovisen Hamsteri teki aikoinaan.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5