› Keskustelut › Metsänomistus › Suhteellinen arvokasvu.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5

  • Suhteellinen arvokasvu.

    Sent on: 10.9.2017, 12:03

    Näätä jossain edellä kysyikin, että kai jokainen keskustelija ymmärtää, mikä on suhteellinen arvokasvu. Jotenkin tuntuu siltä, että siitä puhuminen on metsämiehille kiusallista jostakin syystä, vaikka se on aivan keskeinen mittari esim. päätehakkuun ajankohtaa pohdittaessa. Usein kuulee mainittavan, että metsä on arvokasvuvaiheessa, mutta miksi ei puhuta oleellisimmasta eli suhteellisesta arvokasvusta. Sehän meitä taloudellisessa mielessä kiinnostaa, minkälaisella tilillä varallisuutemme puustossa on. Minun on vaikea ymmärtää, että joku ehdotta minulle esim. metsään.fi palvelussa päätehakkuuta, mutta jättää kertomatta keskeisen perusteen, jolla voisin arvioida päätehakkuun ajankohdan taloudellista järkevyyttä suhteessa omaan talouteeni.

    Suhteellinen arvokasvu prosentteina on 100 x a/b+c, jossa a on vuotuinen puuston kasvu euroa, b on puuston arvo euroa ja c on maapohjan metsätaloudellinen arvo euroa.

    Sama ongelman kohtaa näissä metsätalouden erilaisissa taulukoissa. Tehdään taulukoita erilaisista metsätalouden taloudellisista arvoista, mutta jätetään kertomatta minkälaisella korolla ne on laskettu, joka on aivan ratkaiseva tekijä minkälaisiin arvoihin päädytään.

    Miksi suorasukaisen totuuden puhuminen on niin vaikeaa?

    Tekijä
    Reima Ranta
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Näätä 10.9.2017, 17:45

    Tiedän, että sohaisen ampiaispesää, mutta siitäkin huolimatta väitän, että monella palstalaisella ei ole asetettu metsänkasvatukselle mitään tuotto-odotusta. Sen vuoksi keskustelu metsäekonomiasta nähdään ”excel-henkilöiden” höpinänä. Johtuuko tämä sitten siitä, että metsään kohdistuu tunteita esimerkiksi sukutilan kautta tai kenties siitä, että vuosikymmenien rummutus puuntuotannon maksimoisesta on juurtunut niin syvälle toimintatapaan. Voihan syy olla sekin, että metsänomistajien keski-ikä taitaa olla suurempi muihin sijoitusmuotoihin verrattuna ja kun vanhemmiten on elämässä kertynyt pääomaa muutenkin sen verran, että metsätalouden tuotto ei merkitsi niin paljoa. Metsässä on mukava puuhailla ja kiva kun sieltä välillä tulee kassavirtaa.

    Miten siis on, onko kaikilla määritelty tuotto-odotus metsäsijoittamiselle? Jos ei niin keskustelu korosta, NNA:sta, suhteellisesta arvokasvusta ei varmasti ole helppoa.

    Reiman kysymys tai enemmänkin pohdinta siihen, että miksi metsänomistajia tukevista taulukoista on jätetty ilmoittamatta laskentakorko onkin paljon mielenkiintoisempi pohdittava. Elämme kuitenkin maailmassa mikä menee siihen suuntaan, missä kaikki tieto on avointa ja ilmaista. Veikkaan, että jokainen kirjoituksiani lukenut tietää mielipiteeni siihen, että miksi korkoja ei julkaista.

     

    harrastelija harrastelija 10.9.2017, 17:46

    Kyllähän noita kaavoja voi koneen ääressä vääntää, voihan niiden antamia tuloksia pitää jonkinlaisina ohjearvoina. Käytännössä metsän osalta on tahtävä päätöksiä kulloisenkin oman (tai ostoyhtiön)  tilanteen mukaan.

    Tästä oli aika hyvä esim. 10 vuotta sitten, kun hetkeksi puun hinta pompahti kymmeniä %:eja. Toisaalta päätehakkuita voi pitkittää vuosia, jos ei satu olemaan isompaa rahan tarvetta, eikä mielenkiintoisia sijoitusvaihtoehtoja.

    Tänä vuonne tein vähän hakkuita, koska talo päätettiin vähän uudistaa. Remontissa talon arvo kasvoi ja metsän puusto-m3 vähenivät, eli tuli jonkinlainen 0-summe tilanne 🙂

    Rane2 10.9.2017, 17:48

    ”Miksi suorasukaisen totuuden puhuminen on niin vaikeaa?”

    Se prosentti?

    Gla Gla 10.9.2017, 18:20

    RR: ”Sama ongelman kohtaa näissä metsätalouden erilaisissa taulukoissa. Tehdään taulukoita erilaisista metsätalouden taloudellisista arvoista, mutta jätetään kertomatta minkälaisella korolla ne on laskettu, joka on aivan ratkaiseva tekijä minkälaisiin arvoihin päädytään.

    Miksi suorasukaisen totuuden puhuminen on niin vaikeaa?”

    En tiedä. Summa-arvomenetelmällä tehty puustoarvio on juuri tällainen tapaus. Paljon osataan paperilla hintoja alan ammattilaisen taholta esittää, mutta yhdestäkään en tiedä, mihin hinta perustuu.

    Oma arvaukseni tilanteesta on konsulttivetoinen ala. Meillä on totuttu siihen, että metsätaloutta harjoitetaan maatalouden tms. ohella, jolloin taloudellista ammattitaitoa ei metsänomistajalla metsään liittyen ole. Tällöin tarvitaan neuvontaa eli konsultti. Tilatasolla lukujen ylläpito on kuitenkin kohtalaisen työlästä, joten konsultti ei riittävän luotettavia lukuja riittävän kustannustehokkaasti saa selvitettyä. Tällöin tarvitaan valmiita taulukoita.

    Konsultin ajattelutapaan ei muutenkaan kuulu asiakkaan asioihin perehtyminen. Itse olen saanut esim. suosituksen uudistaa laho kuusikko kuuselle, vaikka tuloksena olisi suhteellisen varmasti tappiota seuraavien vuosikymmenien ajaksi. Oikea vastaus olisi konsultilta ollut kysyä, millainen puusto kuviolla on ennen ollut, koska sillä on olennainen vaikutus puulajivalintaan.

    Toisaalta täytyy kuitenkin todeta, että tietoa aiheesta on ollut tarjolla ainakin sen ajan, mitä itse olen alaa opiskellut. Kestävän metsätalouden harjoittamiseen on siis sorkkaeläinkantaa lukuunottamatta kaikki edellytykset olemassa, kunhan vain itse pitää langat näpeissään.

    Puuki 10.9.2017, 18:45

    Kun suhteellinen arvokasvuprosentti alittaa laskentakorkoprosentin ,niin metsikkö kannattaa yleensä hakata.

    Laskentakorko% taas riippuu monesta eri tekijästä, josta on ollutkin jo juttua ihan riittävästi aiemmin. Se vaihtelee tilanteen mukaan.

    Rane2 10.9.2017, 18:48

    Kiitos,tuon selkeämpää vastausta täältä ei varmaan saa.

    Reima Ranta 10.9.2017, 19:19

    Minä en täällä mitään omia kaavoja esittele MaalaisSeppo. Jokaisen metsätaloudesta kiinnostuneen pitäisi vain minusta perusyhtälöt tuntea ja ymmärtää.

    Sen itsekin aika nopeasti opin metsätalouden kanssa puuhastelun aloittaessani, että konsultit saa ja pitää  unohtaa.

    Niin myös metsäekonomian professori jokunen vuosi sitten aiheesta keskusteltuamme totesi, että hän laittaa metsänhoitajaopiskelijat  ajattelemaan omalla päällään.

    Visakallo Visakallo 10.9.2017, 19:26

    Minua kiinnostaa, miksi RR on niin kiinnostunut meidän muiden laskutaidoista?  Mitä tekistä sillä on RR:n oman metsätalouden kanssa?

    Rane2 10.9.2017, 19:28

    Todennäköisesti jossain vaiheessa päädytään metsänuudistamistoimien laiminlyöntiin ja jatkuvaan kasvatukseen?

    Petkeles Petkeles 10.9.2017, 19:29

    Jos se yrittää stimuloida keskimääräistä mo:ta ajattelemaan uusilla tavoilla sen sijaan että vedetään kaihtimet alas kun jotain huudellaan boksin ulkopuolelta?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5