Keskustelut Harrastukset Susi söi naisen venäjällä. Tätäkö me odotamme Suomessakin?

Esillä 8 vastausta, 51 - 58 (kaikkiaan 58)
  • Susi söi naisen venäjällä. Tätäkö me odotamme Suomessakin?

    Susi söi naisen venäjällä:
    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/
    2015040819486672_ul.shtml

    Ruotsissa nainen koiran ja lastenvaujen kanssa suden hyökkäykksen kohteena:
    http://www.iltasanomat.fi/ulko
    maat/art-2000000393047.html

    Olihan Ruotsissa kuolemaan johtanut tapauskin 2012:
    http://www.rantapallo.fi/matkail
    u/painajainen-elaintarhassa-su
    det-raatelivat-naisen-kuoliaaks
    i-ruotsissa/

    Lisäksi koiransyönti uuutinen on niin tavallinen ettei niitä lehdet enää suostu julkaisemaankaan

    Näitä uutisiako me odotamme Suomesskin. Vai tuleeko järki esille ennen niitä?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • suorittava porras suorittava porras

    Tiilikainen lupaili kannanhoidollisen metsästyksen lupamääriin reippaita korotuksia meilläkin . Lienee yleisen mielipiteen heijastuksia
    suomalaistenkin näkökulmasta , varsinkin susireviireillä .

    rööri roope

    Enemmänkin saisi hirviä verottaa.Liikaa on tuhot on mittavat varsinkin umpin maiden reunamilla.Umpin mailla metsästävät hirviä harvoin.
    Kasvatetaan maan eliittiporukoille.

    Metsästäjien kanta on susiin sellainen kun susi hirven tappaa se on suuri menetys.
    Hirvihän on suden normiruokaa.
    Parempi kuollu hirvi kuin kuollut koira.

    Ei maailma siihen kaadu jos ei ole hirviä.Samoin ei siihenkää kun ei ole susia.
    Muuten laumat poistuvat alueelta kun hirvikanta loppuu.Ei ne pitkään pelkän piskin ruholla elä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Niin, olisi parempi kun sanoisi asian suoremmin:
    Norja on itsenäinen maa, Suomalaiset ovat antaneet itsenäisyytensä pois.
    Nykyisessäkin tilanteessa olisi Suomella mahbollisuuksia paljonkin itsenäisempään politiikkaan. Petoasioissakin esim Viro on hoitanut asiansa ihan toisin.

    Kuule A.Jalkanen, jos nyt ensin lisättäisiin niitä susia sinne Espooseen ja kehä kolmosen sisäpuolelle muutamia kymmeniä. Sitten kun ne ovat olleet siellä 5 vuotta niin sitten voit esittää susien määrän yleistä lisäämistä. Sinulla niinkuin viherpiiperöillä yleensäkkin on taipumus lisätä susia yms sellaista muiden riesaksi, kunhan vain omien lasten koulutie on turvattuna.

    Susi ei kuulu Suomen luontoon, mutta niitä nyt seillä täällä vois muutama ollakkin, mutta jokainen joka tulee paria kilometriä lähemmäs asutusta olkoon lainsuojaton ammuttavaksi, vain ilmoitusmenettely viranomaisille.
    Sama laki karhuille ja ehdottomasti täydellinen haaskanpitokielto, ettei niitä tarkoituksella opeteta turvautumaan ihmiseen ruuan haussaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Taneli on ymmärtänyt todellisen luonteeni.

    Kannanhoidollista metsästystä kannattaa tietenkin jatkaa, nimen omaan niin kuin luonnonsuojelijat ovat esittäneet eli suunnaten sitä ihmisen lähettyville tuleviin yksilöihin yleisen ihmisarkuuden kasvattamiseksi.

    Metsästyskäytössä olevia koiria kannattaisi koettaa suojata. Käsittääkseni suojaimia on koekäytössä eri maissa useampaakin mallia.

    vänkäri vänkäri

    Susiin en nyt pysty kantaa ottamaan mutta karhua tervehdin vapautuneena. On nimittäin ensimmäinen syksy aikoihin kun taimikoita pystyy raivailemaan ilman että tukka kuhisee hirvikärpäsiä. Noin puolen kilometrin päässä talolta majaillut karhu kyöräsi hirvet ja siinä sivussa kärpäsetkin huuthiiteen. Muuten se sitten onkin ollut hyvin huomaamaton kaveri, läsnäolon näkee vain jätöksistä ja jäljistä. Toivotin jo se tervetulleeksi ensi kesänäkin. Tietysti siinä mielessä hyvä toivotella kun kylällä ei ole enää kissoja ja koiria kummempia kotieläimiä.

    Metsuri motokuski

    Ei ne koirien suojahaarniskat oikein suojaksi sovellu. Ne ovat koiralle liian painavat ja estävät ainakin pienempien rotujen käytön. Toisaalta keskelle kehoa tuleva suojaliivi ei suojele koiraa kuin osaksi kuolemalta. Susi saa toki hengiltä koiran vaikka sillä on haarniska suojanakin. Haarniska ainostaan hidastaa suden toimintaa ja siten antaa mahdollisuuden koiranohjaajan paikalle tulon ja suojelemaan koiraa. Mutta jokainen metsästäjä sen tietää että koivinkaan nopesti ei jokapaikassa koiran luokse päästä.

    Valitettavasti nämä luonnonsuojelijat antavat harhakuvaa suojavarusteista ja mahdollisesta rinnakkaiselosta, jotka menevät sitten asiaa tuntemattomille hyvin läpi. Ainoa oikea keino on pitää susikanta mahdollismman tasaisesna ja sopivan suuruisena. Tämä tarkoittaa koko Suomen aluetta niin kehäkolmosella kuin itäsuomen saloilla. Toinen keino on petojen vapaa kannankasvu ja hyväksyä sitä kautta tulevat vahingot. Asia on vain valintakysymys.

    Gla Gla

    ”Toinen keino on petojen vapaa kannankasvu ja hyväksyä sitä kautta tulevat vahingot.”

    Hirvien suhteen päättäjät ovat hyväksyneet kannan kasvun merkittäviä vahinkoja aiheuttavalle tasolle. Sidosrymien mielipidettä on kuultu, mutta vaikutusta sillä ei ole ollut. Miksei siis susien kohdalla toimittaisi samoin. Vai olisiko sittenkin loogista leikata hirvikantaa 30-50% ja poistaa vahinkoa aiheuttavat sudet?

    Metsuri motokuski

    Joka vuosi hirvimetsästyksessä poistetaan tuo 30 – 50 % kannasta. Jos hirvikannan kasvu on balanssissa uros ja naarassuhteen osalta niin silloin poistetaan vuotuinen kasvu, joka on noin 30 %. Jos kanta on päässyt kasvamaan jostain syystä on poistuma 50 % luokkaa. Meidän alueella poistumaprosentti on lähellä tuota 50 %. Ongelmana on vääristynyt hirvikanta sukupuolien osalta, jonka vuoksi painotusta suunnataan naaraan verotukseen.

    Jos hirvikanta jätetään petojen hoidettavaksi niin uskon että verotus alkaa vasta korkeintaan 5 – 10 vuoden päästä petokantojen kasvaessa. Nykyisellä hirvikannan kasvulla joka on lähellä tuota 30 % tuhotaan tuohon mennessä kaikki taimikot totaalisesti ja liikenne ynm vahingot moninkertaistuvat. Onneksi meille on luotu niin petojen kuin hirvienkin osalta tavoitekannat, joita pyritään noudattamaan. Ongelmana on todellisen kannan suuruuden arvioinnin vaikeus. Sen vuoksi tulee liian suuria hirvikantoja ja myös liian pieniä kantoja. Sama koskee petojen osalta.

    Nyt on ensimmäinen vuosi kun mukana on mobiilisovellus (Oma riista – palvelu) , johonka merkitään mm. nähdyt hirvet päivittäin. Sillä saadaan reaaliaikainen tieto sen päivän hirvikannasta kun eri seurojen tilastot saadaan yhteen nopeastikkin. Tämä autaa kannan arvioinnissa sekä seuraavien vuosien verotussuunnittelua merkittävästi.

Esillä 8 vastausta, 51 - 58 (kaikkiaan 58)