Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,447 vastausta, 92 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,051 - 1,060 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • oksapuu

    Mikä ettei, voisihan Mo omalle maalleen ruokintapaikan perustaa…

    Kunhan  kaatoluvasta ja hehtaari vaatimuksesta luovutaan. Voisi ampua ”talous peuraa” pakastimeen ja vaikkapa muutaman kytispäivän halukkaille. Tulisi sitä riistataloutta…

    Metsäkauriin kanssahan tuo on jo nyt mahdollista…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ole Konnevedellä maillani ruokintapaikkoja eikä ole tarkoitus perustaakaan. Nuolukiviä saa laittaa jos joku haluaa. Hirvikanta on hallinnassa. Kauriita näkyy satunnaisesti.

    Metsuri motokuski

    Arvasin. Täällä kuitenkin neuvoja latelet. Konnevedellä hirviä on ihan sama kanta kuin muuallakin keski-suomessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei hirvien metsästäjät tarvii ruokintapaikkoja. Siis mitä teen väärin Mm?

    Ei voi neuvoa kun ei itsellä ole kokemusta. Toisten kirjoituksia siteeraan ja toiveita esitän. On vähän velvollisuuskin etsiä ratkaisuja tutkijana ja mhy-valtuutettuna.

    Metsuri motokuski

    Anneli Niin tässä se roolisi meneekin vikaan. Tutkija kun tutkii hän tutustuu aiheeseen ja tutkii asiaa monelta kantilta. Lopuksi tehdään johtipäätös joka on se helpoin vaihe tutkimuksessa. Eikä niin että täkyjä ja ratkaisuja heitetään ilman sen suurempaa pohtimista.

    Hyvä esimerkki on tämä voimakas naarasverotus jolla hirvieläin kannat laskettaisiin. Miksi ei sama tapahdu jos uroskanta romautetaan alas. Yleensä hirvieläimissä naaraita syntyy enemmän joten uroksien verotus olisi järkevämpi. Eikö vain ? Kerron esimerkin. Meidän hirvitalousalueella on parina viime vuonna ollut kova naarasverotus kun vasattomia naaraita oli paljon. Ammuimme noin 60-70% naaraita. Tänä vuonna ei yhtään vasatonta naarasta ole näkynyt. Kaikilla on ollut vähintään yksi vasa. Tämä todennäköisesti johtuu siitä että hirven kiima on huipussaan noin kolmen päivän ajan. Jos siihen ei ole kelvollista urosta tarjota niin kiima menee ohi ja seuraava ja viimeinen kiima on noin kuukauden päästä. Myös hirvinaaraat kuten me ihmisetkin eivät kaikkia uroksia kelpuuta. Valinnanvaraa pitää olla.

    Näitä asioita voisi tutkija tutkia ja ovat tutkineetkin eivätkä heittää ratkaisuja puutteellisen tutkimuksin. Muutenhan on työtön tutkija. Koulutus ei ihmisestä tee pelkästään tutkijaa. Pitää myös osata tutkia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olet aivan oikeassa Mm: naaraiden lisäverotus johti korkeampaan vasaosuuteen aivan kuten Hirven biologia -opas ennusti. Hirvikannan liian korkea naarasosuus ei kuitenkaan johdu luontaisesta kehityksestä vaan siitä että naaraita ei ole aiemmin kaadettu tarpeeksi.

    Tutkijan tuoma hyöty voi olla myös se että hän osaa lukea ja kansantajuistaa tutkimuksia kuten Mikael Wikström teki kirjoittaessaan ”Hirven biologian”.

    Puuki

    Se voiskin olla keino pienentää hirvikantoja , kun vähennettäisiin isoimpia sonneja eikä kuten tavallista niitä naaraita.  Vähemmän vasoja , kun ei ole sopivia pareja naaraille.  Mutta se ei käy jos tavotteena on riistatalous ja lupamäärien lisääminen.

    Planter Planter

    Mihin on hävinnyt entinen herrasmies metsuri motokuski?

    Hyökkää naisten kimppuun ja kirjoittelee ihan sekavia. Anoimme riistakeskukselta pankkilupia. Toiset ovat ihan pihalla, ei mitään pankkilupia myönnetä. Menkää metsänomistajat hoitamaan homma.

    MM: Pankkiluvat ovat lisälupia jotka anotaan samalla kun muutkin. Jokaiselle hirvitalousalueelle määritään tavoitekanta ja verotussuunnitelma. Sen perusteella anotaan seuroille kaatoluvat. Kaatolupien määriä puoltaa tai ei puolla rhy. Lopulliset kaatoluvat myöntää riistakeskus seuroille. Meillä esim oli käyttösuositus kuusi hirvenkaatolupaa ja anoimme kahdeksan joista kaksi siirrettiin pankkiin. Meillä on siis lupia kaksi yli kaatosuosituksen. Ennen nämä pankkihirvet olivat rhy:n näppien alla mutta nykyään ainakin meidän rhy:ssa ne ovat seuroille jaettu käytettäväksi.

    MM:Tuossa sen näkee tuon tolopaisen kirjoituksen. Kuinka ”pihalla” se on. Riistakeskus ei myönnä pankkilupia eikä pankitettuja lupia.

    MM:Ei muuta kuin alatte metsästää itse niin kuin haba esitti. Sillähän tämä asia ratkeaa.

    MM:Odotan vaan että te täällä neuvojat antavat lähtisitte jo vihdoin ja viimein sinne hirvimetsälle ja toteuttaisitte ne neuvot ihan käytännön tasolla.

    MM:Annelikin varmaan ollut viikonloppuisin hirvijahdissa kun on saatavilla noinkin edullista hirven lihaa. Planterkin aloittaa jahdin ja selaa tilastoja netissä. Onhan passissa ja tulilla istuessa aikaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tässä keskustelussa alkaa muotoutua metsänomistajan ihanneprofiili: hän on ekstrovertti jatkuvaa kasvatusta harjoittava innokas hirvieläinten metsästyksen harrastaja. Muiden ongelmia ei tarvitse ratkaista, kunhan nuo edelliset saavat pakastimen täyteen.

    Tämä ongelma ei kyllä ratkea sillä. että me 600000 ei-metsästävää metsänomistajaa alamme metsästää, kun se ei muuta systeemiä miksikään. Saan lihaosuuteni halvemmalla lähimarketista kuin 300 kilometrin päästä.

    Metsuri motokuski

    Planter olet ihan oikeassa. Kirjoitukseni on kärkevöitynyt juuri sen vuoksi että metsästäjät laitetaan joka asiaan syntipukiksi. Heitetään epämääräisiä kommentteja ja usein syynä ovat me hirvikoirilla metsästävät. Ei todellakaan syy ole pelkästään metssäetsästäjissä eikä riistahallinnossa. Olen yrittänyt kommentoida asioita asiallisesti mutta pääosa kirjoituksista on syyllistäviä eikä ne muutu vaikka kuinka perustelisin.

    Se että heitän kommentin annelista ei johdu sukupuolesta. Vaan siitä kommentoinneista ja johtopäätöksistä joista olemme saaneet lukea. Tutkijalta odottaisin analyyttisempää kommentointia. Samanlailla ole kommentoinut muillekkin kute AC:lle joka haukkuu meitä hirvesäjiä jo vuosia. Niin kuin täällä moni muukin.

Esillä 10 vastausta, 1,051 - 1,060 (kaikkiaan 2,447)