Siirretty Metsästys-ketjuun.

Laitan ykkösen yläpuolelle kohda nolla. Näkemyserot sopivasta tavoitekannasta on suuret. Jos tavoitekanta olisi 50 000 ja järjestelmän epätarkkuuden takia päädyttäisiin varovaisuusperiaatetta noudattaen ylisuureen eli vaikka 75 000 yksilöön, tilanne olisi parempi kuin jos tavoitekanta olisi 80 000 ja todellinen 100 000.

2. Hirvikannan suuri tuottavuus on riistanhoidon tavoitteisiin kuuluva asia. Tähän liittyen metsänhoitomenetelmät ei ole ristiriidassa riistanhoidon tavoitteiden kanssa. Se vain takaa enemmän lihakiloja samalla hirvikannan tasolla.

3. Petojen määrä ei vaikuta asiaan. Kaatoluvissa huomioidaan petojen määrä eli suurempi määrä petoja vähentää myönnettävien kaatolupien määrää tai vastaavasti kasvattaa tavoitekantaa, koska pedoilta halutaan jättää ihmisillekin riistaa. Vain kauriiden määrän osalta Planterin tietojen perusteella on syytä olettaa petojen määrällä olevan merkitystä. Sekin ilmeisesti taktikoitu niin, että kauriiden määrä on saatu selvään kasvuun. Samaan ajanjaksoon osuu tosin seurojen jäsenistölleen asettamat rajoitteet kauriin metsästykseen.

5. Metsänomistuksen tavoitteet on moninaiset. Minä haluan huolehtia kestävästä puuntuotannosta ja se tarkoittaa mahdollisuutta kasvattaa kasvupaikkatyypin ja maaperän terveyden edellyttämää puulajia niin, että tuloksena on mahdollisimman paljon tukkipuuta ilman, että vikuuttaminen siirtää laatua kuituun tai energiaan. Samalla haluan kasvattaa sekametsiä, jotta metsän terveys ja luonnon monimuotoisuus olisi niin hyvällä tasolla kuin se talousmetsässä on mahdollista.

Joku toinen, joka ei ota näitä asoita yhtä vakavasti ja uskoo juurikäävän häviävän uuden kuusisukupolven myötä, kykenee ehkä iloitsemaan massiivisesta hirvieläinkannasta. Mutta kun nämä on tilarajat ylittäviä juttuja, kenen mielen mukaan pitäisi mennä? Se olisi hyvä avoimesti määritellä. Selittely siitä, että ei peurat koivuja syö, kunhan raivaat ahkerasti, on loukkaavaa.

https://aijaa.com/ml23gi

Hyvä lista MM, kiitos! Vastaan lyhyesti 🙂

1. Meillä on ollut puutteellinen hirvikannan seuranta järjestelmä joka on antanut tietoa liian myöhään kannan kehityksestä. Toivottavasti oma riista korjaa asiaa.

1. Samaa mieltä. Oma riistaa pitää kuitenkin kehittää, data avoimeksi. Myös rivimetsästäjille pääsy kaikkeen oleelliseen tietoon, kuten mihin ne pankkiluvat käytetiin.

2. Meillä on metsänhoito muoto muuttunut hirviä suosivaksi jaksolliseksi metsänhoidoksi . Naaraat ovat olleet entistä paremmassa kunnossa talven jälkeen lisääntymään.

2. Samaa mieltä. Nyt kuitenkin jatkuvaa kasvatusta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Olisiko kaiken kasvattamisen JK:lla vastustamisessa jokin yhteinen intressi metsästäjille ja metsänomistajille? Vai tykkäävätkö esim linnustajat enemmän JK:sta? Toinen yhteinen intressi voisi olla kaupallisen metsästyksen vastustaminen? Metsänomistajien kannalta se voisi johtaa yhä suurempiin hirvieläinmääriin ja harrastupohjalta toimivat metsästysseurat joutuisivat kilpailemaan rahalla metsästysvuokrissa ”lihantuottajien” kanssa.

 3. Meiltä puuttuu luonnolliset pedot jotka hirvikantaa verottaa eikä varmaan nyky-yhteiskunta tule sallimaankaan riittävää petokantaa.

Osittain eri mieltä

Esimerkiksi valkohäntä-ja metsäkauriskantaa kurissa pitäneet illvekset on täällä hävitetty hyvin vähiin, koska ne oppivat hakemaan ruokansa ruokintapaikoilta. Ilves on EU direktiiveissä tiukasti suojeltu laji, jonka metsästys vaatii poikkeusluvan. Minusta ilves on suhteellisen harmiton suurpeto verrattuna suteen ja karhuun ja niitä lienee max 2000 Suomessa. Niiden pyyntiin on haettu poikkeuslupia ja kantaa rajoitettu reippaasti.

Valkohäntäpeuroja on Suomessa reilusti yli 100 000 pakkautuneena pienelle alueelle. Täällä ovat metsästäjät (huom! metsästäjät) esittäneet keinovalon käyttöä kyttäyspaikoilla, jotta kanta saataisiin pysymään kurissa. Suomi on allekirjoittanut ns Bernin sopimuksen luonnonvaraisten eläinten suojelusta, ettei niitä hävitetä sukupuuttoon tai kantaa metsästetä liian pieneksi liian tehokkain menetelmin esim keinovalolla. Riistahallinto on perustellut kielteistä kantaansa keinovalon käyttöön valkohäntäpeuran metsästyksessä mm. Bernin sopimuksella.

Minusta ilveksen ja valkohäntäpeuran poikkeuslupiin suhtautuminen viitaa siiheen, että riistahallinto haluaa kasvattaa kantaa edelleen poistamalla kantaa rajoittavat tekijät ilveksen ja valon.

4. Meissä hirvenmetsästäjissä on monenlaista osaamista. Kaikki vain eivät saa kaikkia lupa hirviä vaikka kuinka yrittäisivät. Monesti myös sääoloilla on merkitystä esim aikainen lumentulo kuten Lapissa viime vuonna.

Totta. Tähän auttaisi kuitenkin jos kanta saataisiin jossain vaiheessa tavoitetasolle, vaikkapa siihen 76.000:een. Kun kanta heiluu 100 000 ylikin ja tulee jokin vastoinkäymisten kasaantumisen vuosi, niin käy huonosti, ollaan äkkiä 2000-luvun alun tilanteessa. Pienemmän kannan hallinta on helpompaa. Kun 70%:lle metsästäjistä saalis ei tärkein motiivi metsästykseen, niin miksi ei käy?

5. 70% metsästäjistä on myös metsänomistajia. He ovat myös omalta osaltaan olleet kasvattamassa hirvieläin kantoja nykyiselle.

Merkittävä osa metsästäjistä  on metsänomistajia. Toisaalta merkittävällä osalla omistamisen tarkoitus on metsästysmahdollisuus ja riistanhoito, ei metsähoito ja puuntuotanto. Tällöin hirvivahingot eivät haittaa ja harmita.Yhdellä metsäomistaja riistaherralla näkyy oleva 5 ha metsää ja ruokintapaikka, sillä pääsee tilastoihin.

Täällä näkee toisinaan uudistuksen laiminlyönneen metsätilan myynti-ilmoituksissa ”mahdollisuus päästä metsästysseuran jäseneksi”.

Merkittävällä osalla metsästävistä metsäomistajista metsästyksen motiivi on pudottaa haittaa aiheuttavien eläinten kanta lain sallimaan minimiin. Kyse ei ole harrastamisesta. Esimerkiksi pitkään metsästystä harrastaneita on siirtynyt ”uusia fiiliksiä” saadakseen jousimetsästyksen pariin. Kaikkein parhaat jahtaajat siirtyvät tehottomaan tapaan metsästää.

Montakohan puuntuottaja-metsästäjää, joilla metsätalous on merkittävä tulonlähde kiipeilee puissa jousipyssyn kanssa? Eivät kiipeile he pudottavat tehokkaimmalla mahdollisella tavalla hirvikantaa alas.

Metsästys- ketjussa sivulla 14 kuvakaappauksessa riistanhoitoyhdistyksen metsäomistajajäsen kertoo tuohtuneena liian suuren hirvikannan vaikutuksesta, samassa kokouksessa oli useita metsänomistaja-metsästäjiä, jotka eivät hyväksyneet tällaista hirvipolitiikkaa. Heidän motiivinsa metsästykselle on laskea kantaa.

” rhy:n maanomistajajäsen: Totesi, että jos hirvikanta on liian suuri, se rassaa metsänomistajia. Ne HT-alueet, jotka ovat kovinpeltovaltaisia, niillä tiheys 2,5 on paljon”

”rhy:n metsänomistajajäsen:Totesi, että ollaan hakoteillä, kun hirvi määrää mille lajille metsä uudistetaan. Kuitenkin tämän vuoksi mäntymetsämaita laitetaan kuuselle ja menetetään tuloja tulevaisuudessa.”

”rhy:n maanomistajajäsen:Kertoi, että laskentapäivänä oli oitis tavattu 9 hirven porukka metsästä ja 5 hirven laumoina kulkijoita tavataan metsänhoitotöissä. Sudet siirtävät lisää hirviä talvehtimaan entisestään vahvalle hirvialueelle.Kun hirvikannan tiheys on kovin korkea, kannankehitys ei ole enää niin tasaista ja ennustettavaa”

Puuntuottaja-rivimetsästäjät haluavat hirvieläinkantaa alas, ongelma on, että he eivät ole intohimoisia metsästäjiä, jotka pyrkivät riistaorganisaatiossa päättäviin tehtäviin. Ne tehtävät on miehitetty muilla kuin puuntuottaja-metsästäjillä.

Tästäkin Petäjistö-Matalan suuntaa antavan kyselyn tuloksesta näkee motiivit :

Kerroppa sitten Metsuri motokuski mikä on se viisasten kivi jolla asioita korjataan jos ei teitä riistahallintoa tai metsästäjiä saa syyttää hirvieläinkannan tietoisesta röyhkeästä kasvattamisesta hetkellisiä vahinkolaskuja lukuunottamatta? Me jotka metsää yritämme kasvattaa olemme kuitenkin se takkiinsa ottava osapuoli jonka tomintatavoilla ei ole riistalukumäärään mitään merkitystä. Lienet myös muistava mitä lainsäätäjä on tarkoittavinaan kannan säätelyvelvoitteellakin?

Kyllä minua voi hiillostaa mutta ei saa loukkaantua jos tulee samalla mitalla takaisin.

Tuohon jessen kysymykseen on helppo vastata. Kyllä sinä voit metsästäjiä ja riistahallintoa syyttää jos se helpottaa. Täytyy vain muistaa että metsästäjissäkin on monenlaista porukkaa myös niitä metsänomistajia. Riistahallinto toimii kyllä hyvin kun sillä on sellaiset järjestelmät joihin voi luottaa ja ne tuottavat luotettavaa tietoa. Ilmeisesti nyt vasta on. Riistahallintoa ohjaa myös lait ja säädökset ja heilläkin on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kaikkeen. Yhtenä asiana voisi pohtia meidän metsänhoitoa. Suosiiko se hirvieläinkantojen kasvua ? Kuitenkin ketään yksipuolisesti syyttämättä.

Olen joskus lukenut että riistahallinto olisi sponssannut jesse sinunkin hankkeita vahinkojen välttämiseksi. Liekö sekin väärin.