Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,447 vastausta, 92 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,181 - 1,190 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • puunhalaaja

    Olen käynyt päivän mittaan mielenkiintoista kirjeenvaihtoa sen onnettoman virkamiehen kanssa, joka määrättiin vastaamaan mun viestiin. Kiitos kärsivällisyydestä arvoisa virkamies, jos luet tätä palstaa.

    Muutama huomio. Ensinnäkin maaliskuussa asetetaan ekaa kertaa se numeraalinen tavoite. Mutta tavoite on voimassa vain vuoden, heti 22 keväällä katsotaan tilanne uudestaan. Tämän voi hyväntahtoisesti tulkita tarkoittavan sitä, että jos alueelliset neuvostot ei maaliskuussa aseta tolkullisia tavoitteita, niin sitten uusi yritys vuoden päästä.

    Näinkin virkamies sanoi: Alueelliset riistaneuvostot kuulevat sidosryhmiä tavoitetta asettaessaan ja idea on tässä tietysti se, että eri näkökohdat tulisivat huomioon otetuksi. Se mihin tavoite missäkin asettuu tullee olemaan kompromissi eri tekijöiden ja näkemysten suhteen aivan kuten hirvelläkin. Teoriassa nollatavoitekin on mahdollinen, mutta ei kovin todennäköinen. Suomen riistakeskus ei sinänsä puutu siihen millainen tavoite asetetaan.

    Kaunista puhetta, mutta täällä on ehkä tiettyä skeptisyyttä tämän prosessin suhteen. Kannattaa huomata tuo viimeinen lause. Käsittääkseni homma menee nyt niin, että jos jokin alueellinen neuvosto päättää asettaa tavoitteeksi esim. 150/1000h, niin riistakeskus ei voi/tahdo puuttua tilanteeseen!

    Kuitenkin Suomen riistakeskus toimii pyyntiluvat myöntävänä viranomaisena ja pyyntilupien myöntämiselle säädetään lainsäädännössä tietyt edellytykset. Mainittu ML 26§ keskeisimpänä säätää vaarantamiskiellosta

    Tuo vaarantamiskielto josta Annelikin puhui, on tässä tosiaan merkittävä. Siihen vedoten riistakeskus voi olla myöntämättä lupia, jos se katsoo kannan vaarantuvan. Riistakeskuksella ei kuitenkaan ole linjaa siitä, mikä on riittävä määrä peuroja hehtaarilla kannan turvaamiseksi. Voimme kuitenkin turvallisesti olettaa, että he eivät ota riskejä asian suhteen, kantaa ei tulla päästämään kovin pieneksi.

    Ainoa ratkaisu olisi lajin aseman muuttaminen. Jos se ei olisi enää riistalaji, viranomainen voisi kohdistaa ponnistelut sen tuhoamiseen, eikä kannan vaalimiseen.

     

    Metsuri motokuski

    Minusta tuo riistakeskuksen lausunto oli aika selkeä. Se miten puunhalaja sen tulkitsi on kuitenkin hänen tulkintansa. Minusta vastaus oli selkeä kannanotto siihen että riistakeskus ei aseta tavoite kantaa van sen tekee riistaneuvostot yhdessä sidosryhmien kanssa. Tavoite on aina kompromissi niin kuin yleensäkkin kaikki neuvottelutulokset ovat.

    Ei taida olla yhtään neuvottelutulosta johonka kaikki olisivat tyytyväisiä. Tämäkään ei poikkea siltä osin.

    puunhalaaja

    Minusta vastaus oli selkeä kannanotto siihen että riistakeskus ei aseta tavoite kantaa van sen tekee riistaneuvostot yhdessä sidosryhmien kanssa.

    Samaa mieltä. Kantatavoite voi siis olla jopa vaikka sen 150/1000h, jos alueellisen riistaneuvoston kuusi metsästäjää niin päättävät.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mutta tuo ARN:n määrittelemä tavoite ei sido lupia hakevaa kenttäväkeä seuroissa, vai kuinka? Tilanteen sekavuus vaikeuttaa sen hahmottamista, kenelle yksittäisen metsänomistajan oikeastaan pitäisi toiveensa esittää – ministeriölle, Suomen Riistakeskukselle, rhy:lle, ARN:lle vai alueensa metsästysseuralle?

    Metsuri motokuski

    Eikös tuo mene niin että riistaneuvosto päättää kantatavoitteet. Riistakeskus myöntää kaatoluvat sillä perusteella mikä on niillä on arvio kunkin alueen kannasta. Riistaneuvoston laatiman tavoitetaso mielessä. Metsästysseurat taas anovat luvat sillä perusteella minkä riistakeskus on suunnitelmissaan määrittänyt.

    Siitä voidaan keskustella onko kaikki osapuolet onnistuneet työssään. Varmaan näin ei ole. Mutta hyvä olisi olla perillä syistä ennen kuin aletaan kovin paljon arvostelemaan.

    Tuo riistakeskuksen rooli ei ole kadehdittava. Otetaan vaikka esimerkki Suomen suurpedot joissa liian voimakas verotus voi aiheuttaa toimia eu tuomioistuinta myöten jos kantaa verotetaan liikaa. Se on noissa riista-asioissakin paskamaisin virka juuri keskijohdossa. Kura kaatuu aina niskaan niin ylhäältä kuin alhaalta. Tiedän tuon tunteen kun on saanut työskennellä tuolla tasolla aikoinaan.

    suorittava porras suorittava porras

    ARN:n suositus ei voi sitoa yksittäistä seuraa . Olosuhtet vaihtelevat paljonkin eri alueilla ja seurueet hakevat pyyntilupiaan oman tuntemuksensa perusteella.Viimeiset vuodet riistahallinto on kehottanut jatkuvasti metsästäjiä hakemaan riittävästi pyyntilupia , koska kesken kauden riistahallinnon kautta ei voida myöntää lisää lupia. Luvat käytetään tai ollaan käyttämättä myöhemmin alueella vallitsevan tilanteen mukaan.Lopullinen harkintavalta on siis jätetty paikallisille toimijoille.

    On myös otettava huomioon inhimilliset tekijät eri eurojen toimintakulttuureissa. Yleisin on varovainen ja riistakantaa ylläpitävä toimintatapa . Toisessa päässä on ahneuteen perustuva kulttuuri , mutta se on nopeasti tiensä päässä , kun ei ole mitä metsästää.Kyseisten seurojen jäsenetkään eivät edellä mainitusta syystä ole kovin haluttuja kavereita mahdollisilla siirtomarkkinoilla siinä vaiheessa , kun heidän oma alueensa on kaluttu tyhjiin.

    Valkohäntien kohdalla on tapahtunut sama kehitys , kun hirvikannaan suhteen vuosituhannen vaihteessa . Kanta kasvoi erinäisten yhteensattumien seurauksena vaivihkaa sietämättömän isoksi.Kesti jonkin aikaa , että metsästäjät saatiin uskomaan ,kuinka suuri hirviarmeija metsissä vaeltaa. Kannan leikkaamiseen puoleen kului tästä johtuen yli 10 vuotta . Valkohäntien kohdalla voi tilanne jatkua yhtä kauan. Käytettävissä olevat resurssit ovat paikoin jo äärirajoilla pelkästään kannan kasvun pysäyttämisessä. Leikkaaminen vaatii vielä vähän ekstraa.

    Metsuri motokuski

    Tuossa olen suorittavan kanssa erimieltä että seurat hakisivat lupia tuntemuksensa mukaan. Ainakin meidän rhy:n alueella tulee yhdistyksestä riistakeskuksen suositus kaatotavoitteista. Ainakin minä täytin meidän seuran sähköisen lomakepohjan johonka riistakeskus oli syöttänyt pohjatiedot. Se antoi sitten suoraan lupien määrän. Meillä se oli kuusi. Me kyllä anottiin kahdeksan joista kaksi on nyt niitä pankkihirviä.

    Tämän jälkeen lähetin lomakkeen rhy:n toiminnanjohtajalle ja hyväksyi alustavan käyttösuunnitelman.

    Ilmeisesti joillakin rhy:llä toimitaan toisin.

    suorittava porras suorittava porras

    Olet juuri käyttänyt sitä paikallista harkintaa ja hakenut 8 pyyntilupaa laskennallisen 6:n sijaan. Jos teillä ei ole toimivaa laajempaa lupapankkia , ovat myöntäneet sen kahdeksan. Meillä yhteisluvalla on 20 pankkilupaa , joita voi ottaa käyttöön harkinnan mukaan. Käytännössä viimeisiä vasoja jahdattaessa haetaan lupa tai puolikas sitä tilannetta varten , että kaatuukin vahingossa aikuinen. Tänä vuonna tuskin tulee tungosta pankille. Laskennallista vasakiintiötä on yhteisluvassa käyttämättä vielä puolet ja pankkiluvat vielä tämän päälle. Lupien käyttöaste 60%.

    Seurat hakivat omatoimisesti 10% vähemmän pyyntilupia , kun laskennallinen suositus olisi edellyttänyt. Kyseinen määrä kuitenkin lisättiin yhteisellä päätöksellä pankkilupien määrään , jolloin pankkilupia kertyi runsas 20% haettujen pyyntilupien päälle. On pelivaraa , jos tarvitaan.

    Puuki

    Vuokramailla metsästävät porukat on usein maattomia metsästäjiä. Niillä ei ole yleensä aikomustakaan saada pitkityksessä hirvieläinmääriä ja samalla kaatolupia vähemmäksi .

    Jotain ahneutta sekin edustaa tavallaan.  Jokaisesta meistä löytyy tosin joskus ahneuttakin, ei sillä.   Erään hirviporukan pomokin (joka oli sattumoisin maaton toisen mo:n luvalla porukassa) oli kova metsämies ja päätteli vielä, että koska hoiti lihan leikkuun omalla koneellaan ,niin se oikeutti jakamaan hirvien paistitkin oma mielen mukaan, eli itselle ensin ja muille jotain jos sattui jäämään.

    suorittava porras suorittava porras

    Aika kaukaa haettua”tietoa”. Puppua koko juttu.

Esillä 10 vastausta, 1,181 - 1,190 (kaikkiaan 2,447)