Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 1,191 - 1,200 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Metsuri motokuski

    Mistä sinä puuki tuollaisen tulkinnan keksit että vuokramailla metsästää pääosin maattoma metsästäjät ? Kaikkihan me metsästetään vuokramailla. Harvalla on niin isoa maaplänttiä että voi omalle maalle porukan perustaa. Puhtaasti mh:n maita käyttävät ovat usein maattomia koska hirviosoituksen saantina oli ainakin aikoinaan ettei ollut mahdollisuutta osallistua muualla hirvijahtiin.

    Kyllä joka seurassa pääosin on metsänomistajia kuin maattomiakin tuttuja ja sukulaisia. Enkä usko että nämä maattomat nyt valtaa ylläpitää. Petäjävedellä oli eräs seura jossa voi maatonkin tuttu osallistua jahtiin mutta ei ollut oikeutettu lihaosuuteen. Työt kelpas mutta ei muuta.

    Puuki

    ”Maattomalla” tarkoitan tuossa myös niitä joilla voi olla ja usein onkin metsämaatakin mutta harrastus on pääasia eikä metsän kasvatus.   Hyvähän se on että ”maattomatkin” voi päästä metsälle mutta väkisin silloin on mielessä enempi metsästysharrastus ja sen jatkuminen kuin esim. taimikkojen  säilyminen hyvässä  kunnossa.

    Metsuri motokuski

    Voihan se olla niin että maattomalla ei ole tietoa eikä intressejä niin paljoa huolehtia metsänkasvatuksesta kuin metsää omistavalla. Mutta on niitä maattomiakin jotka osaavat katsoa ja seurata taimikoiden kehitystä ja ovat huolissaan jos taimikot syödään.

    Tuo yleistäminen tässäkin asiassa ei toimi. Meidän seurassamme oli yksi tapaus jossa väheksyttiin yhden metsästäjän toimesta taimikkovahinkoja. Meistä kaksi otti asian esille ja teki asian hänelle selväksi. Sen kummemmin asiasta ei ole tarvinnut keskustella.

    Planter Planter

    ”Tuo vaarantamiskielto josta Annelikin puhui, on tässä tosiaan merkittävä. Siihen vedoten riistakeskus voi olla myöntämättä lupia, jos se katsoo kannan vaarantuvan.”

    Onko riistakeskus vedonnut kannan vaarantumiseen?

    Riistakeskus myöntää lupia ilveksen metsästykseen. Niitä on Suomessa luokkaa 2000, eikä paljon puhuta kannan vaarantumisesta.

    Otetaan hirvelle ja valkohäntäpeuralle riittävä turvamarginaali. Tavoitteeksi 15-kertainen määrä ilveksiin nähden. Silloin kummallekin on  tavoite noin 1 /1000 ha.

    Yllättäen illveksiä on vähiten siellä missä on valkohäntäpeuroja eniten. Ilmankos en ole vuosikausiin nähnyt.

    ilves

    Per Ä Reikäs

    Taas ja aina vainko valkohäntäpeuran

    Peppua yhä vieläkin tuiotetaan.

    Hyi, hyi vääristenäisyyttänne.

    Kattaus pöytiin Saksan hirveä

    Tummalla lihaliemellä.

    Tuiat kynttilöin.

     

    puunhalaaja

    Planter, tuo kannan vaarantuminen tuli epäsuorasti ilmi saamissani kommenteissa.

    Tuo nollatavoite on hyvä kysymys. Viime kädessä metsästyslain 26 §:n kielto hirvieläinkannan vaarantamisesta tulisi varmaankin rajoittamaan, jos ihan kokonaan peuraa haluttaisiin hävittää. Tuo ei liene kuitenkaan kovin todennäköinen tavoite.

    Ja

    Kuitenkin Suomen riistakeskus toimii pyyntiluvat myöntävänä viranomaisena ja pyyntilupien myöntämiselle säädetään lainsäädännössä tietyt edellytykset. Mainittu ML 26§ keskeisimpänä säätää vaarantamiskiellosta. Pyyntilupien myöntäminen kuuluu julkisten hallintotehtävien prosessiin ja toimii julkisten hallintotehtävien päällikön alaisuudessa. En osaa vastata siihen, mikä tarkalleen on valkohäntäpeurakannan elinvoimaisuuden raja. Eikä siihen varmaan yksiselitteistä vastausta olekaan, koska olosuhteet vaihtelevat alueesta toiseen. Kannan elinvoimaisuuden määrittelyssä tarvittaisiin varmasti riistantutkimuksen apua.

    Planter Planter

    ”Pyyntilupien myöntäminen kuuluu julkisten hallintotehtävien prosessiin ja toimii julkisten hallintotehtävien päällikön alaisuudessa.”

    Alla olevan mukaisesti julkisten hallintotehtävien päällikkö visioi vuonna 2007 hirven tulevaa asemaa olessaan ”pöydän toisella puolen” metsäntutkimuslaitoksella töissä. Nytkö lupia myöntävänä korkeimpana viranomaisena hän on päässyt toteuttamaan silloisen työryhmänsä visioita ja nostamaan hirven uskonnolliseen kultti-asemaan?

    ”Ryhmä arvioi, että vuonna 2022 hirvi eläimenä on monipuolisemmin hyödynnetty kuin nykyään. Toisin sanoen hirven välinearvo monipuolistuu ja kasvaa. Esimerkiksi elämysturismi voi olla yksi hirven uusi kehittyvä hyödyntämisen muoto. Lisäksi hirven liiketaloudellinen merkitys tulee kasvamaan kaupallisen hirvenmetsästyksen mukana.

    Jo nykyään hirvellä on vahva symbolinen merkitys, mutta hirven symbolinen arvo tulee seuraavien vuosien aikana vain voimistumaan. Ryhmä visioi mahdollisuuden eräänlaisesta hirvikultista, toisin sanoen hirvellä voi tulevaisuudessa olla uudenlainen uskonnollinen merkitys. Ryhmän mukaan hirvi ja hirvikannan koko ja koon vaihtelu ovat tulevaisuudessa ekosysteemien tilan indikaattoreita. Tämä hirven arvo eräänlaisena luonnonsuojelun kriteerilajina täsmentyy ja vahvistuu.”

    http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp047.pdf

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllläpäs Planter kaivoit esiin erikoisen paperin, johon täytyy perehtyä. Edellä mainittu lainauskin jo herättää kysymyksiä ja yhden ahaa-elämyksen: hirvimafia onkin väärä termi, pitää sanoa hirvikultti.

    Hirvikannan kokoa esitetään ”ekosysteemin tilan indikaattoriksi”. Kertoohan se siitä, mutta ehkä eri tavalla kuin työryhmä ajatteli: epänormaalin suuri hirvieläinten määrä ja epänormaalin alhainen petoeläinten määrä merkkaavat mielestäni pitkälle rappeutunutta ravintoketjua, joka on muun muassa altis loisille, jotka leviävät ihmisiin – esimerkkinä punkin kantamat tbe-virus ja borrelioosi.

    kim1

    Annelii: sinulla on liian paljon tietoa,liity metsästys seuraan…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos kim1, mutta varmaan minun osaamiseni on sinne vääränlaista, siis liian teoriapitoista. Kukin tehköön sitä mitä osaa parhaiten, miulla se on viisastelu!

Esillä 10 vastausta, 1,191 - 1,200 (kaikkiaan 2,447)