Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 1,221 - 1,230 (kaikkiaan 1,303)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Gla Gla

    Oletan, että kansallispuistot kelpaa tiukasti suojeltuun, mutta etelästä tulee 50% peltoa ja jokunen prosentti rakennettua maata, jonka hehtaarit pitää suojella metsästä. Helsingin kauppatori tuskin kelpaa suojeltavaa pinta-alaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ympäristo.fi: ls-alueet ja erämaa-alueet kattavat 9 pros. maamme pinta-alasta.

    Gla Gla

    Nyt on niin monenlaista termiä ja kriteeriä, etten tiedä mitä uskoa. Metsäteollisuuden mukaan 9% metsistä on tiukasti suojeltua ja ympäristö.fi:n mukaan 9% maapinta-alasta on suojeltua. Mutta jos meidän pitäisi suojella 1% lisää, se ei liene mahdoton tehtävä. Kunhan vain pidetään huoli siitä, että meidän suojelun kriteerit kestää vertailun muun EU:n kanssa. Siellä kun suojellaan maatalouden ja teollisuuden käytössä oleviakin alueita.

    30% oli kai lievemmin suojellun alueen osuus ja siitä tavoitteesta ei olla luovuttu. Toivottavasti niillä alueilla ei rajoiteta metsästystä (=paluu otsikon aiheeseen).

    jees h-valta

    Gla, en minä ole pyrkinyt metsiä hakkuilta suojelemaan. Vaan eläimistöä kuten kait tämän ketjun henki on ollut. Niiden suojelu onnistuu kunhan ihmisen aiheuttama vääristymä sorkallisten tietoisessa kasvattamisessa luonnon sietokyvyn yli lopetetaan. Eli paluu luonnolliseen eläinkunnan tasapainoon jos se sitten on Glan helpompi ymmärtää. Luonto elementtinä on luonatisestikkin muuttuva ja monipuolinen rakenne jossa hakkuut eivät aiheuta minkäänlaista ongelmaa. Päinvastoin, pitäisi suojella metsänomistajaa kaikenmaailman vihermuseoitsijoilta. Luonto ei ole museo ja toivottavasti saamme pitääkkin muuttuvan metsäluonnon.

    Puuki

    Isojakin alueita on ”suojeltu” kasvien ja puun kasvatukselta mm. asfaltoimalla .  Jossain Keski-ja E-Euroopan maanviljelys-/kaupunkiseuduilla puuta kasvaa lähinnä vain puistoissa. Helppo niitä jämiä on suojella , kun laajemmat metsät on hakattu aikoja sitten.  Sinne varsinkin pitäisi ymp.järjestöjen vaatia puun istutusten tekemistä jotta CO2:n sitominen lisääntyisi.  Täällähän metsä yleensä uudistuu ja niitä uudistetaan puunkorjuiden jälkeen .

    Metsämaaksi luetaan metsätalouden puolella metsä-ja kitumaat, ei joutomaita.  Siitä johtunee erot eri toimijoiden ilmottamissa metsämaan/maapinta-alojen  suojeluosuuksista.  Joutomaita on esim. pääasiassa vain heinää kasvavat peltoheitot ja Lapin puuttomat tai lähes puuttomat tunturialueet.

     

    Gla Gla

    Miten Jees sorkkaeläinkanta saadaan luonnolliseen tasapainoon, jos niiden elinympäristö ei ole luonnollisessa tasapainossa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Erämaa-alueita on melkein yhtä paljon kuin muuta suojeltua yhteensä joten niillä on iso merkitys pinta-aloissa.

    Glan kysymykseen on helppo vastata: ennallistetaan ravintoketjuja lisäämällä niihin petoeläimiä. Eteläisessä Suomessa oli ennen metsäojituksia enemmän avoalaa -nykyään niitä tavallaan vastaavat etelässä avohakkuut.

    Gla Gla

    Jessen ajatus oli, että ”ihmisen aiheuttamat vääristymät pitää hoitaa pois ja sen jälkeen luonto hoitaa omansa aivan sataoikein.”

    Vääristymät pois. Vieraslajien hävitys on selvä juttu, mutta mitä se tarkoittaa muiden osalta? Mikä on nykyisessä metsäluonnossa vääristymätön sorkkaeläinkanta? Entä kun eläimistä puhuttaessa pitää olla vääristymätön, onko petojen määrä nyt liian pieni, jos niitä pitää lisätä?

    Minusta nämä ovat niin vaikeita kysymyksiä, ettei meistä kukaan osaa niihin vastata. Siten näiden pohjalle ei voi minkäänlaista hoitosuunnitelmaakaan perustaa. Me ajattelemme asiaa metsätalouden näkökulmasta ja silloin kaikki sorkkaeläinten määrää vähentävä tuntuu oikealta. Ei pidä silti hämääntyä luulemaan, että tämä edustaisi Jessen määritelmän mukaista tilannetta tai että Jessen määritelmä olisi metsätalouden harjoittamisen näkökulmasta edullinen.

    Jesse myös pitää metsätalouden vaikutuksen eläinkunnasta erillään. Luonto on kuitenkin sellainen kokonaisuus, jossa tällaista erottelua ei voida tehdä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei varmaan osata vastata siihen, mikä on tarkalleen ’vääristymätön’ kasvien, kasvinsyöjien ja petojen suhde, eikä sitä voi pelkästään tavoitellakaan, koska päästöksentekoon vaikuttaa moni muukin asia. Kuitenkin voidaan tarkastella eri ravintoketjun osien suhdetta luonnontilaisissa ekosysteemeissä ja havaita, että meillä on kasvinsyöjiä niihin verrattuna suhteessa enemmän ja petoja vähemmän. Tätä suhdetta myös halutaan pitää keinotekoisesti yllä, jotta ihmismetsästäjä saisi mahdollisimman suuren lihatuoton itselleen; muun muassa vähennetään ilvesten määrää.

    Gla Gla

    Unohdetaan metsästäjien intressit, niin tilanteen hahmottaminen helpottuu.

    Koska metsä ei ole luonnontilaista, meillä ei ole luonnontilaista ekosysteemiä eli petojen ja kasvissyöjien määrää ei voi peilata luonnontilaiseen systeemiin.

Esillä 10 vastausta, 1,221 - 1,230 (kaikkiaan 1,303)