Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 1,261 - 1,270 (kaikkiaan 1,285)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Planter Planter

    Valkohäntäpeurat aiheuttavat vahinkoja metsissä ja taimikoissa. Valkohäntäpeuran on Pohjois-Amerikassa todettu estävän metsänuudistumista, kun tiheys nousee 30–50 yksilöön/1000 ha (esim. Frelich ja Lorimer 1985). Linkin dokumentissa varsin arvovaltaiset tahot ovat todenneet merkittäviä muutoksia Pohjois-Amerikan metsäluonnossa, kun tiheys nousee yli 58 / 1000 ha.  Varsinais-Suomen keskimääräinen vhp-tiheys on jo tällä tasolla, mutta täällä ei tutkita mitään.

    https://www.fs.fed.us/nrs/pubs/jrnl/2017/nrs_2017_Russell_001.pdf

    Kun katsoo maatalouden vhp-tuhojen korvauslistaa, niin lähes kaikki on kelvannut: Härkäpapu, kaura, kevätrapsi, kevätrypsi, kevätvehnä, kumina, mallasohra, mansikka, porkkana, rapsi, rehuherne, ruis, ruokaherne, ruokaperuna, salaatti, sokerijuurikas, syysohra, syysrapsi, syysruis, syysvehnä ja tilli. Erikoiskasvien viljely onnistuu käytännössä ainoastaan aitaamalla.

    Voisiko maa-ja metsätalousministeriö edes maatalouden listasta päätellä, että ne näykkivät jotain metsässäkin ja muuttavat metsäluontoa? Meillä  MMM on riistatutkijoiden suulla todennut, ettei valkohäntäpeurasta ole haittaa luonnolle, eikä se ole haitallinen vieraslaji. Tutkittu ei ole.

    Pohjois-Amerikassa se on alkuperäislaji, joten metsäluonto on sopeutunut aikojen kuluessa sen olemassaoloon. Siitä huolimatta sen lisääntyminen johtaa merkittäviin muutoksiin ja ongelmiin, jopa lintupopulaatiot ovat muuttuneet. Täällä heitetään vastaava määrä eläimiä niiden kannalta ”neitseelliseen” luontoon. Vaikutukset ovat olleet ja  tulevat olemaan dramaattisia.

    Monimuotoisuuden vähentymisen keskiöön nouseen hömötiaisen vähentyminen, jonka syytä ei tunneta (joten se johtuu avohakkuusta), tulee olemaan pientä tämän ongelman rinnalla.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Planterille hienosta löydöstä: tuore julkaisu ja sen viitteet ovat oikein aarreaitta! Lähetä edellinen kommenttisi kokonaisuudessaan suoraan myös kasvillisuusvaikutuksista kiinnostuneille tutkijoille, ja mielellään vielä linkki heille, mistä maatalouden tuhokorvaukset löytyvät.

    Hieman lisää juttua, osoittaa että tieto leviää… hyvä yhteenveto vhp:n vaikutuksista mustikkaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    SLL:n Suojelupäällikkö Veistolan mukaan eri osapuolten asettuminen yhteiseen neuvottelupöytään saattaa olla askel eteenpäin. Hän näkee tällaisen vaikuttamisen luonnonsuojeluliiton tapana toimia. Suomessa on hyvä järjestelmä. Kun tulee lajikonflikti, perustetaan hoitosuunnittelutyöryhmä. Kaikki osapuolet otetaan mukaan ja keskustellaan ja mietitään käytännön ratkaisuja. Ja kyllä niitä löytyykin.

    http://yle.fi/uutiset/3-11711561

    Varsi

    Olen kutsuttuna saanut jahdata peuroja kahdessa Sakunnan metsästys seurassa jo useamman vuoden ajan. Ainakin näiden seurojen aluelleella kanta on nyt saatu laskuun. Peuroja edelleen tulee saaliiksi runsaasti, mutta suunta on selvä. En tiedä laajemmin mikä tilanne, mutta näin näissä kahdessa seurassa.

    jees h-valta

    Lisää vain tuollaisia ”ammattitappajia” kuin Varsi Satakuntaan!

    suorittava porras suorittava porras

    Liki 52 tuhatta nurin tähän mennessä ja vauhti on parempi ,kun viime vuonna ,jolloin kaatui yli 60 000 valkohäntää. Kymmenen vuotta sitten vuoden saldo oli runsas 20 000. Ihme ,jos ei elukat vähene.

    jees h-valta

    Voihan tämä talvi hiukan himmata kovempaa kannan nousua. Jos edes muutamakin taparuokkija olisi lopettanut.

    Gla Gla

    Kymmen vuotta sitten kanta oli puolet nykyisestä ja 20000 kaadetusta huolimatta räjähdysmäisessä kasvussa. Viime vuonna kantaa ei saatu laskuun, joten ei tässä mistään ihmeestä ole kyse, vaan vallitsevasta tilanteesta. Siitä, josta täällä ollaan koitettu kertoa ja johon on saatu vastaukseksi, että muutaman ongelmayksilön ampuminen taimikosta hoitaa homman. Mutta hyvä, jos riistanhoidon menestystarinan suuruusluokat alkaa vähitellen hahmottua muuallakin Suomessa.

    puunhalaaja

    Liki 52 tuhatta nurin tähän mennessä ja vauhti on parempi ,kun viime vuonna ,jolloin kaatui yli 60 000 valkohäntää. Kymmenen vuotta sitten vuoden saldo oli runsas 20 000. Ihme ,jos ei elukat vähene.

    Suorittava, Urjalassa oli tilanne alkuviikosta se, että lupien käyttöaste oli 55 %. Siinä saa ihan hitosti ampua, että menisi edes lähelle 100 prossaa meillä.

     

    JVT

    Tilanne alkaa olla puunkasvattajan kannalta aika hurja. Meillä on jo nyt hirvien lisäksi yli 100 000 peura- ja kauriseläintä. Sen lisäksi saksanhirviä alkaa tulla kuusikoiden kiusaksi naapurimaiden puolelta. Ilmastonmuutoksen kannalta koivumetsät olisivat parempia, koska ne eivät laske lämpöä maahan saakka toisin kuin neulaspuut. Metsien monimuotoisuuden kannaltakin olisi kyvä istuttaa muutakin kuin kuusta, mutta harva uskaltaa edes yrittää sorkkaelänten takia.

Esillä 10 vastausta, 1,261 - 1,270 (kaikkiaan 1,285)