Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 1,351 - 1,360 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kannattaa katsoa Akuutti: Punkin puremasta borrelioosiin.

    puunhalaaja

    Ja laitetaanpas taas kolme eri postausta koska ei voi edelleenkään pistää montaa linkkiä yhteen viestiin. Metsälehden toimituksen osaamattomuus jotenkin kauniisti symbolisoi Suomen metsäalan ahdinko. Bulkkia tehdään, mitään vaikeampaa ei osata.

    Keski-Suomen tavoitteet: https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/hirvielaintavoitteet-asetettu-keski-suomeen-2.html

     

    puunhalaaja
    puunhalaaja

    Satakunta: https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/satakunnan-hirvielainkantojen-hoidolle-asetettiin-lahivuosien-raamit.html Ja dind ding ding, we have a winner here! Suomen kaikkein suurin sallittu tavoite on juuri sillä alueella johon Urjalakin kuuluu: 33 – 40 /1000h

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos puunhalaaja! Vhp:n kohdalla puhutaan kyllä kannan leikkaamisesta, mutta Urjalan tavoite on kohtuuttoman korkealla – kunnianhimoisempi saisi olla. Suomen korkein hirvikantatavoite on edelleen VS2:lla.

    Gla Gla

    Tavoitteet on asetettu vuodelle 2021. Tarkoittaa kai metsästyskautta 2021-2022.

    Varsinais-Suomen tavoitteessa vaihteluväli on liikuttavan suppea, hirvitalousalueen sisällä vaihtelua vain 2-3 kpl. Mutta tuo ei haittaa, tavoitteita saa ja pitää olla. Varsin kunnianhimoisia ne ovat, koska tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittävää leikkausta kantaan jo seuraavan metsästyskauden aikana. Hyvä niin. Veikkaan tilanteen olevan sama Urjalassakin.

    Jälleen kerran muistutus Riistakeskuksenkin kommentista: ”Asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat osaltaan Suomen riistakeskus sekä riistanhoitoyhdistykset metsästyksen suunnittelun, ohjauksen ja pyyntilupahallinnon avulla.”

    Hirvieläinten määriä ei säädellä metsänhoitomenetelmien valinnalla.

     

    Gla Gla

    Sitä vielä jäin miettimään, että onko olemassa tieto peurojen määristä hirvitalousalueen tarkkuudella? Tavoitteet on sillä tarkkuudella asetettu ja ilman tietoa toteutumasta ei tavoitteella tee mitään. Jos tieto on olemassa, missä se on?

    Planter Planter

    Onnittelut Haliwoodille Suomenennätystavoitteesta. Kilistetään virtuaalisesti!

    ”Sitä vielä jäin miettimään, että onko olemassa tieto peurojen määristä hirvitalousalueen tarkkuudella?”

    Jos on jossain, niin piilossa. Koko Varsinais-Suomen määrää pystyy haarukoimaan, koska kaatomäärät ja kolaritilasto ovat tiedossa.

    Pressissä todetaan, että edellisellä metsästyskaudella ammuttiin Varsinais-Suomessa noin 23 000 valkohäntäpeuraa.
    Varsinais-Suomen maapinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä. Keskisaalis oli siis noin 23/1000 ha. Tällä keskisaaliilla kanta ei ainakaan kolaritilastojen mukaan olisi laskussa.

    Keskimääräiseksi kantatavoitteeksi on Varsinais-Suomessa alueilla VS1-V4 asetettu 21/1000 ha.

    Varsinais-Suomesssa valkohäntien talvikantatavoite (21/1000 ha) on pienempi kuin viime vuoden saalis (23/1000ha). Jotenkin tästä tulee sellainen maku, että tavoitteet on asetettu näin alhaisiksi sillä perusteella, että realistiset tavoitteet, keskimäärin 40-50/1000ha, näyttäisivät aika rumilta ja paljastaisivat todellisen eläinten määrän.

    Karkeasti voi arvioida: Kun saalis on noin puolet talvikannasta, pysyy kanta likimain samana.

    Porukka taitaa hahmottaa paremmin hirvimääriä. Luken mukaan hirvi- ja valkohäntäpeurakannan tuottavauudet ovat lähellä toisiaan (noin 60%). Hirvisaalis oli viime kaudella 49 000. Talvikanta on ollut noin 100 000 ja keskimäärin siitä verotetaan vuosittain noin puolet.

    Hirvikannan tavoitteena valkohännille nyt asetettu tavoite tarkoittaisi, että hirvien talvikanta pudotettaisiin seuraavalla metsästyskaudella (vuodessa) alle 49 000 yksilön.

    Planter Planter

    Luken uusimmat kanta-arviot, nyt näkyvät hirvitalous-ja rhy tasolle asti:

    https://riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet/ajankohtaista

    Gla Gla

    Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa oli talvella 2020–2021 noin 125 000 valkohäntäpeuraa (95 % luottamusväli 113 000–136 000). Kanta kasvoi edellisvuodesta noin 15 %. Kanta-arviointi on tarkentunut menetelmän kehittämisen ja aineiston tarkentumisen myötä.

    Kannassa on sataa aikuista kohden 57 vasaa (95 % luottamusväli 55,5–60,2 %) ja aikuisissa 1,32 naarasta yhtä urosta kohden (95 % luottamusväli 1,20–1,54).

    Kannan koon ja rakenteen tunnuslukujen perusteella kannan kasvun pysäyttäminen edellyttäisi suurella todennäköisyydellä vähintään 73 000 yksilön saalismäärää ensi metsästyskaudella.

    − Luku ei ole suora verotussuositus, sillä tulevan kauden metsästettävän kannan koko riippuu siitä, miten eläimet selviävät keväästä ja kesästä ja paljonko vasoja syntyy. Näihin liittyy suurempi epävarmuus kuin laskennassa käytettyihin edellisen vuoden selviytymis- ja tuottoparametreihin, kertoo erikoistutkija Sami Aikio Lukesta.

    Kanta kasvanut voimakkaimmin ennestään jo tiheillä alueilla

    Kanta kasvoi eniten jo ennestään tiheän kannan alueilla Uudellamaalla (20,7 %), Satakunnassa (20,0 %), Varsinais-Suomessa (18,7 %) ja Etelä-Hämeessä (10,9 %). Kanta kasvoi noin 10 % ennestään keskitiheillä Rannikko-Pohjanmaan (10,7 %) ja Pohjanmaan (10,0 %) alueilla sekä harvemman kannan alueista Etelä-Savossa (17,6 %).

    Kanta pieneni hieman Pohjois-Hämeessä (-2,8 %) ja Kaakkois-Suomessa (-1,4 %).

Esillä 10 vastausta, 1,351 - 1,360 (kaikkiaan 2,447)