› Keskustelut › Metsänhoito › Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • This topic has 2,452 vastausta, 92 voices, and was last updated ago by Timbe.
Viewing 10 replies - 1,361 through 1,370 (of 2,452 total)
1 2 3 … 136 137 138 … 244 245 246

  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Sent on: 3.9.2019 at 18:25

    Tagged: 

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

    Creator
    puunhalaaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter 20.3.2021 at 10:31

    Jotain positiivistakin löytyi Luken uutisesta. Kanta-arvioon on lisätty ”riittävyyskerroin”. Erittäin hyvä. Sama pitäisi lisätä hirvien kanta-arvioon. Saataisiin reaaliaikaiset kanta-arviot tarkemmaksi ja siten 20% lisää lupia.

    ”Voi myös olla, että metsästysalueenkaan peurakantaa ei pystytä arvioimaan täysimääräisesti. Kanta-arvion ohessa on tätä vajetta paikkaamaan mallinnettu riittävyyskerroin, joka kuvaa metsästysseurueiden kanta-arvioiden ja arvioidun todellisen kannan välistä suhdetta. Kerroin saa arvon yksi, jos metsästäjien kanta-arviot ovat keskimäärin oikein. Kertoimen annetaan vaihdella ennakolta vapaasti luvun yksi ympäristössä: jos muiden aineistojen perusteella vaikuttaisi todennäköisemmältä, että metsästäjien arviot ovatkin ylimitoitettuja ,eikä aliarvioita,on tämä laskennassa yhtä lailla mahdollista.”

    kim1 20.3.2021 at 19:25

    Tunti sitten Akaan Kylmäkoskella kurisjärven peltoaukealla 70-80 peuraa..siis mitä kerkisin liikkuvasta autosta hämärissä laskemaan…,saattoihan  se lukumäärä olla vaikka 150…,ken tietää.. ja alueellahan käytettiin 75  %luvista…

    puunhalaaja 22.3.2021 at 06:59

    Ysitien varressa Akaassa siinä Suoperän ja ysitien välissä on peurat kanssa tulleet taas pelloille. Lauma kasvaa viikko viikolta, nyt siinä oli perjantaina varmaan ehkä jopa se 60. Pysätin pikkutielle ja sain kiikareilla osan (40 kpl) laskettua, osa jäi piiloon

    Hurjinta on se, että tuosta on kai kahdenkin eri seuran toimesta tehostetusti pyydetty eläimiä.

    Gla 22.3.2021 at 07:39

    Taitaa alkaa eläimet liikkua. Eilen puolen tunnin ajomatkalla 15 peuraa. Paljonkohan jäi näkemättä, kun kuljettajana huomio oli tien pinnan vaihtelevassa liukkaudessa ja tietysti tielle loikkivissa peuroissa. Sivulle ei ollut mutkaisilla teillä paljon aikaa katsella.

     

    Planter 24.3.2021 at 10:30

    Hirvitaloutta valkohäntäpeuran näkökulmasta:

    MMM: Hoitosuunnitelmien toimenpiteillä on tavoitteena turvata hirvitalouden tuottamat hyödyt sekä ennaltaehkäistä hirvielänten liikenteelle sekä metsä-, maa- ja porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja ja parantaa hirvivahinko- ja onnettomuustiedon tarkkuutta ja hyödynnettävyyttä.

    Katsotaan hirvieläintaloutta valkohäntäpeuran osalta.

    MMM:n esitys vuodelta 2020

    laaniy

    Lihan laskennallinen arvo 16 milj. Saaliin arvo 35-40 milj. Mitä lienee erotus saaliin ja lihan arvossa, tuskin kallot, luut ja nahka? Ilmeisesti saaliin arvosta on suurin osa laskennallista ns hyvinvointivaikutusta. Jotenkin laskien kannan kasvattaminen tuottaa siis kansalle hyvinvointivaikutuksia kymmenillä miljoonilla.

    Ifi:n mukaan keskimääräinen vakuutuskorvaus eläinkolarista on 3100€. Hirvillä se suurempi metsäkauriilla pienempi, valkohäntäpeurakolareita on eniten ja edustanee keskimääräistä korvausta. Kolareita oli noin 7000, joten kolarikustannus noin 22 miljoonaa euroa vuodessa.

    Pelkästään kolarikustannukset ylittävät siis reilusti saadun lihan arvon. Muitakin haittoja on: viljelyksille, puutarhoille, taimikoille, luonnon monimuotoisuus on jo monin paikoin syöty pois, punkkitaudit lisääntyvät jne.

    Miksi maa-ja metsätalousminiseriö, MTK ja ne yhteen liimaava keskustapuolue suosivat tällaista ”taloutta”,  jonka kokonaisvaikutus kansantalouteen on vahvasti negatiivinen? Ilmoittavat vaan ettei haitallinen vieralaji ole haitallinen vieraslaji.

    Puuki 24.3.2021 at 10:47

    Jospa se on niin  että ”Haasteet” -otsikko selittää asian. On haasteellista saada haitallinen vieraslaji olemaan haitaton vieraslaji.    Saaliin arvo voisi merkitä sen kaupallista arvoa metsästysmatkailun kannalta katsottuna.

    mehänpoika 24.3.2021 at 16:02

    Planderilta seikkaperäinen selvitys valkohäntäpeurojen oletetuista hyödyistä MMM:n kannalta katsottuna, sekä todellisista vahingoista peurakolareiden muodossa. Ministeriön hirvimiehet laskevat hyödyiksi myös ”jahdeissa saadun lihan laskennallisen arvon”, mutta ilmeisesti veroa metsästäjä ei silti tarvitse maksaa. Jahdin kustannukset kun ovat saadun lihan arvoa suuremmat.

    Planter 24.3.2021 at 16:55

    Aiemmin on jo tullut todettua, että maa-ja metsätalousministeri(ö) ja sen laatima hirvikannan hoitosuunnitelma ovat määritelleet hirvitiheyden ylärajaksi 3,5 / 1000 ha. Ministeri itse Metsälehdessäkin. Jälleen tänä keväänä ministeriön alainen riistakeskus asetti tavoitteita yli heidän oman ylärajansa. Puhutaan yhtä ja tehdään toista.

    MTK on viestinyt näin:  ”Ei ole mitään järkeä, että samaan aikaan kun yritämme leikata kantaa, lisäämme peurakannan lisääntymistä ruokinnalla.”

    https://www.mtk.fi/-/milloin-alkaa-valkoh%C3%A4nt%C3%A4peuran-kannan-leikkaus-

     

    Planter 24.3.2021 at 16:55

    Samaan aikaan MTK-säätiön tilalla, jonka hallituksen puheenjohtaja on edellinen MTK:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja nykyinen MTK:n puheenjohtaja.

    Riistanhoito

    ”Kettulan metsissä on monenlaista riistaa, jota hoidetaan ja ruokitaan säännöllisesti. Eläimet otetaan huomioon myös metsätöitä suunniteltaessa. Riista hyötyy pienistä avohakkuista, sillä niihin syntyy eläimille edullinen kasvusto. Hakkuissa katajat säästetään riistan ravinnoksi. Pihlajien ja haapojen kantovesat ovat myös arvokasta ravintoa hirville.”

    https://www.mtk.fi/kettula

    Ruokinta ei ole mitään kyttäyssyöttien asettelua vaan tuhansia-kymmeniätuhansia kiloja vuodessa.Puhutaan yhtä ja tehdään toista.

    mehänpoika 25.3.2021 at 08:41

    Näihin Planterin selvityksiin tarvittaisiin suorittavalta portaalta selitys. Miksi MMM ja MTK pelaavat samaan päämäärään hirvikantojen kohottamiseksi vaikka toisin puhutaan ja tiedotetaan?

Viewing 10 replies - 1,361 through 1,370 (of 2,452 total)
1 2 3 … 136 137 138 … 244 245 246