Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,447 vastausta, 92 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,491 - 1,500 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Planter Planter

    Vahinkoja on  paljon enemmän kuin korvaustilastot näyttävät. Monet, kuten itsekin, ovat hakeneet korvausta vain kerran, koska ovat huomanneet, ettei korvausta todellisista vahingoista saa. Päälle jää vain itutus. Korvausjärjestelmä on tehty sellaiseksi, että niihin varatun rahan on riitettävä, joten korvauskriteerit tehdään niin tiukoiksi, että pysytään budjetissa.

    SSS 18.5.2021:

    rannikko1

     

    Puuki

    Kun kulut on tuota luokkaa,niin viljelmien aitaaminen olis edullisempi ratkaisu kuin uusia harsoja jatkuvasti .  Aidat ympärille ja päälle verkot.  Muutaman vuoden harsokuluilla tulisi varmaan katettua aitaamisen menot.  Siihen tulisi saada avustusta suojelupiireiltä( MMTM:ltä ja muilta osallisilta).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luken selvityksen yhteenvetoa. Kun katsoo vaikka kolarikarttaa, tulee melko selväksi, kannattaako riistaa ruokkia vai ei. Halutaanko vhp levittää koko Suomeen ja metsäkauriin kantaa vahvistaa? Talviruokintaan pitäisi ottaa tiukka linja: sallittua vain metsästyksen apuna houkuttimena ja poikkeuksellisen runsaslumisina talvina. HUOM. Oikean reunan linkeissä tallenne.

    http://www.luke.fi/uutinen/hirvielainten-vaikutukset-yhteiskunnassa-ekosysteemien-avainlajeja-arvokasta-riistaa-ja-merkittavia-vahinkojen-aiheuttajia/

    Planter Planter

    ”Aidat ympärille ja päälle verkot.”

    Kyseessä ei ole mikään takapihan puutarha.  Edellä olevan jutun Rannikolla on erikoisviljelmiä noin 250 ha. Vaatisi samanlaisen aidan kuin moottoriteiden varsilla, mitkään muovikepit ja nauhat eivät pidättele. Viljelmät ovat erillisillä palstoilla ja osa lienee vuokramailla. Tarvittaisiin varmaankin 50 km riista-aitaa ja lukuisa määrä portteja, joista myös ulkopuoliset pääsisivät kulkemaan palstojen läpi omille mailleen. Pitäisi virittää tuulen/ myrskyn kestävää verkkoa 250 ha vähintään parin metrin korkeuteen, että alla mahtuu työskentelemään.

    Miltä tuntuisi tällainen aitaus/verkotusprojekti?

    Puuki

    ”Pelkästään harsojen lisäkulut 150 000 €/a  + työ-ja sadon menetykset ” .  15 vuodessa minkä aidat vähintään kestäisi , 4 % korolla laskettuna harsokustannuslisä + muut lisäkulut (?)  tekee yli 4  milj. €.    250 ha ~ 63 km aitaa + suojaverkkoa .  Aitaamiskuluihin  jää ~ 9900 € /ha samalla pääomakulu%:lla laskettuna.

    Miltä kuulostaa ? Saisiko tuolla summalla jonkinlaisen aidan ? avustuksena osa.

    Työmäärä vähenisi ja sadot paranisi joten sijoitus ei olisi huono.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Toinen vaihtoehto: hieman kevyempi aita ja muutama laumanvartijakoira jotka opetettaisiin ajamaan kauriit pois? Lisäksi tehostettua metsästystä alueella.

    Gla Gla

    Kaikki muu keskustelu paitsi vahingon aiheuttajan poistaminen on vahingollista. Ei tässä yhteiskunnassa ole muuhun varaa.

    Visakallo Visakallo

    Onhan se maailma kieltämättä muuttunut. Ennen tehtiin aitoja ja häkkejä, jotta eläimet pysyisivät niiden sisäpuolella. Nyt niitä tehdään sen takia, että elukat pysyisivät ulkopuolella.

    MaraKet

    Puuntuottajien mitta alkaa täyttymään ja päättävien elinten puheista kuulee jo nyt selvästi, että he ovat lukeneet Metsälehden viestejä sorkkaeläinlaidunnuksen mielettömyydestä. Jo tulevana syksynä hirvitilanne on täysin toinen. Kerta kaikkiaan talouden realiteetit tulevat sen tekemään, se siihen tarvittiin.

    vmt

    Planter:

    ”Aidat ympärille ja päälle verkot.”

    Kyseessä ei ole mikään takapihan puutarha.  Edellä olevan jutun Rannikolla on erikoisviljelmiä noin 250 ha. Vaatisi samanlaisen aidan kuin moottoriteiden varsilla, mitkään muovikepit ja nauhat eivät pidättele. ”

    Näkyy olevan edellisen tilikauden voitto silti reilu 30%, joten eipä hirvieläimistä heidän liiketoiminnalle merkittävää haittaa.

     

    Vai paljonko pitäisi viljelijän saada tulosta?

     

Esillä 10 vastausta, 1,491 - 1,500 (kaikkiaan 2,447)