› Keskustelut › Metsänhoito › Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,447 vastausta, 92 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,501 - 1,510 (kaikkiaan 2,447)
1 2 3 … 150 151 152 … 243 244 245

  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Sent on: 3.9.2019, 18:25

    Merkitty: 

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

    Tekijä
    puunhalaaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 8.6.2021, 07:03

    Ei minua kiinnosta yhden viljelijän tulos, vaan kelvottomasta politiikasta aiheutuvien vahinkojen määrä.

    Mikä on metsätalouden kannattavuus, kun taimikonhoitoon lisätään sorkkaeläinten torjuntakulut.

    Puuki 9.6.2021, 08:24

    Merkittävää haittaa on jos tulee menetyksiä satojatuhansia euroja/a ihan riippumatta siitä mikä on ko. puutarhan tuotto % tällä hetkellä.

    Suojaustoim.piteistä : Onko kellä kokemusta hirvinauhan vaikutuksesta pienenpiin hirvieläimmin ?  Estääkö metsäkauriin kulkua yhtään pelkkä kelt.hirvinauha vai pitäiskö aidata piikkilankalla tai sähkölangalla alue lisäksi ?  Tarkoitus olisi istuttaa ra-koivuja metsäkuviolle kokeeksi.

     

    Gla Gla 12.6.2021, 20:41

    Nyt on sitten sekin nähty, että joku kävi napsimassa viime vuonna istutetuista kuusista viime vuoden kasvun. Syyllinen ei ole tiedossa. Kuorta ei ole syöty mistään, vain latvus kuin saksilla leikaten napsittu pois. Onneksi uusi latvus noin pieneen taimeen tulee helposti. Kunhan ei useampia jäisi kilpailemaan.

    Kauriista puhutaan kuusen taimia syövinä, mutta peurakanta on tuolla alueella ylivoimaisesti suurempi.

    oksapuu 12.6.2021, 20:47

    Tuttu juttu, metsäkauris…

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.6.2021, 20:43

    ”Det visar att älgen kan vara helt dominant även då det finns andra hjortarter i närområdet. Förklaringen kan vara att dessa hjortar konkurrerar bort älgen från annan tillgänglig föda, till exempel blåbärsris. Då tvingas älgen kompensera sig med att beta ännu mer tall än den annars skulle gjort” säger Julia Jansson, doktorand vid SLU i Umeå.

    I en rapport från 2019 uppskattade Skogsstyrelsen kostnaden för betesskador till 7,2 miljarder kronor per år i form av tillväxtnedsättningar, förebyggande åtgärder samt minskad BNP inräknat förädlingsvärdet.

    http://www.atl.nu/slu-kartlagger-skogsskador-med-dna-teknik

    Lyhennelmä suomeksi. Kun alueella on hirven lisäksi muita hirvieläimiä, hirvi joutuu syömään enemmän mäntyä, siis myös kesäaikaan, jolloin se normaalisti turvautuisi muuhun ravintoon kuten mustikanvarpuihin. Osa hirvien tekemiksi lasketuista männyntaimikoiden vahingoista on siis oikeastaan muiden hirvieläinten aiheuttamia oheisvahinkoja, kun ne kilpailevat samasta ravinnosta hirven kanssa ja ajavat sen männyn kimppuun kesälläkin.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.7.2021, 10:37

    Alkaako laiva kääntyä, hitaasti… kolumni Hesarissa otsikolla

    Metsästäjät kasvattavat haitallista vieraslajia toisten mailla

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008105807.html

    Timppa 7.7.2021, 10:45

    Kommentoitko Anneli.  Punkkitutkijan mielipidettä tarvitaan.  Minä kirjoitin metsästäjän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.7.2021, 11:03

    Kiitos Timppa, hyvinhän nuo näyttää tuolla pärjeevän. Kommentoin kyllä punkkien esiintymiseen, ja kommentoin ahkerasti myös toiseen ketjuun. Tuossa tbe-ketjussa tosin meni luvut liioittelun puolelle: koronakuolleisuus ei ole 1 % vaan arviolta 0,2 – 0,3 % sairastuneista Suomessa.

    Punkkeja löytyy jo Helsingin ydin­keskustasta, Uudenmaan puutiais­aivo­tulehdusten määrä monin­kertaistunut

    http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008105795.html

    Gla Gla 7.7.2021, 11:45

    Kommenttiketjun lukeminen läpi antaa näkemyksen siitä, miten käsitykset asiasta vaihtelevat laidasta laitaan. Moni luulee tuntevan asian, mutta kommenteista huomaa täydellisen pihalla olemisen. Oma lukunsa on intressien takia kirjoittavat, jotka väittävät kolumnia vääristeleväksi. Huvittavaa on esim. se, että tutkimustiedon puute on peruste väittää asiaa virheelliseksi. Millä tiedolla asia virheelliseksi mahdetaan julistaa, jos tutkimustietoa jostain yksityiskohdasta ei ole.

     

    Puuki 7.7.2021, 11:59

    Vh-peurojen ja yleensä hirvieläinten suuri määrä vaikuttaa osaltaan myös esim. mustikan vähenemiseen metsissä.  Sehän on yleensä laitettu ns. tehometsätalouden syyksi.

Esillä 10 vastausta, 1,501 - 1,510 (kaikkiaan 2,447)
1 2 3 … 150 151 152 … 243 244 245