Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,447 vastausta, 92 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,581 - 1,590 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Puuhastelija

    Eli luettuani voisi päätellä vhp:n osalta saman kuin hirven osalta meilläpäin. Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Maanomistajalla ei ole valtaa edes vaikuttaa omien maidensa hirvieläintiheyksiin. Muutamat johtohenkilöt/vahvat persoonat seuroissa päättävät miten tehdään ja pulinat pois. Kun metsästäjien toimesta on ajauduttu siihen, että vhp-kanta on räjähtänyt käsiin niin kyllä silloin pitäisi sen laiskimmankin jahtijaakon osallistua teurastuksiin sopii se sitten omiin arvoihin tai ei.  Että jos nyt on niin kovat teurastukset ettei voi moiseen suostua niin kuka sanoo, että jos tuo kanta vielä kasvaa..

    Ja se on huono fraasi maanomistajille, että tulla mukaan jahtiin niin voi vaikuttaa ampumalla niitä eläimiä. Minä olen meidän hirviporukassa koittanut olla ampujana, ajomiehenä, koiramiehenä, hirviä on tullut haettua omilla traktoreilla ja mönkijällä kymmeniä ja olen koittanut tehdä kaikkeni, että jahti sujuisi ja saisimme kaadettua enempi hirviä. No, marraskuussa alueemme on aina tyhjä hirvistä ja silloin alkaa muutamilla vahvoilla persoonilla puhe, että pitää jahti lopettaa ja ei saa viimeisiä ampua. No, joulukuussa, kun tulee talvi niin silloin saapuu muuttohirvet. Kovan lumitilanteen vuoksi koiria ei useinkaan voi käyttää niin on mentävä suksipelillä perässä ja toiset passissa. Tässä vaiheessa mukana n. 30 porukasta on n. 5 metsästäjää. Joillakin on pakaste täynnä, toiset ei halua ampua viimeisiä, toisilla liian kylmä, jollakin huono auto yms,yms. Että silloinkun sitä porukkaa tarvis niin pieneksi on se sakki kutistunut. Tässä jotain kokemusta ja ajatusta.

    Gla Gla

    Suorittava: ”Kestää kuitenkin aikansa huomata muutokset varsinkin , kun suunnitelmallista toimintaa ei ole katsottu tarpeelliseksi kannan notkahtaessa 10 vuotta sitten. Siihen saakka kanta on kehittynyt maltillisesti ja pysynyt kohtalaisen vakaana toisin ,kun Gla väittää.”

    Vuodesta 1990 vuoteen 2010 kanta yli kolminkertaistui. Mitään notkahdusta ei tilastossa näy.

    suorittava porras suorittava porras

    Jos alue on marraskuussa tyhjä hirvistä ,on turha juosta olemattoman perässä. Jos niitä myöhemmin ilmaantuu enemmältä ,on jahtia mahdollista jatkaa säädetyn ajan puitteissa. Luonnon olosuhteille ja ihmisten muille kiireille ei mahda mitään. On pelattava niillä korteilla ,mitä on .

    Puuhastelija

    Niin, suorittava; marraskuussa on turha juosta sen tiedän, mutta kun joulukuussa tulee hirviä niin eipä tule kavereita jahtaamaan…

    Planter Planter

    SP: ”Planterilta kysyisin ,oletko ottanut huomioon ,että kannan kasvun aliarvioiminen voi johtua pelkästään riittävän tiedon puuttumisesta?”

    On se merkillistä, että tällaisella harrastusmielessä hirvieläinkantaa seuraavalla on huomattavasti tarkempi tieto, kuin päätyökseen hienoilla populaatiomalleilla laskevilla. Metsästäjien arvioihin perustuva laskenta menee pieleen. Saaliiseen, kolaritilastoihin ja muihin varmoihin tietoihin perustuva arvio antaa huomattavasti tarkemman tuloksen.

    Tästä ketjusta voi katsoa parin vuoden takaisen kommenttini, alla kopio siitä.

    Tuon kommentin jälkeen on tullut Luken arvio:

    27.3.2020
    ”Valkohäntäpeurakannan kasvu pysähtyi.
    Suomen valkohäntäpeurakanta talvella 2019–2020 oli noin 109000 yksilöä (95 % luottamusväli 105000 – 114000) yksilöä. Kanta väheni edellisvuodesta 2,5 %.”

    Tämän keskusteluketjun alusta:
    Planter
    4.9.2019, 11:46
    ”On esitetty arvio, että valkohäntäpeurojen talvikanta olisi 111 000. Arviointi on tietysti vaikeaa. Jos ajatellaan, että arviointi menisi likimain samalla tarkuudella kuin hirvikannan viime vuosina, niin arviot olisivat aina noin 20% alakanttiin. Ei ole oletettavaa, että metsästäjät yliarvioisivat kannan. Talvikanta saattoi siis olla esimerkiksi 133 000. Kun lupamäärä ja kaatotavoitteet asetetaan 111 000 arvion mukaan ”kannan kasvun pysäyttämiseksi”, kanta tulee kasvanmaan edelleen.

    Kun riistahallinnon hemmo A-studiossa kertoi, että kannan kasvu ensin pysäytetään ja sitten pienennetään, niin korvat heiluvat niin lujaa, että paperit putosivat pöydältä 200 km päässä.

    Aika hauska kannanotto tässä ketjussa, että talviruokinnan lopettaminen johtaisi kannan levittäytymiseen. Jos Paraisten saaristossa lopetetaan talviruokinta, niin eläimet vaeltaisivat tietysti Saarijärvelle hyvälle riistapellolle?”

     

    oksapuu

    Mitäpä jos vaan poistettaisiin valkohäntäpeuralta kaatolupa järjestelmä ja yhtenäisen 500ha alueen vaatimus?

    Loppuisi se seurojen sisäisten sääntöjen kanssa kaatojen panttaaminen. Kaatolupiakin olisi käytössä rajattomasti…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ainakin 500 hehtaarin vaatimuksen voisi poistaa välittömästi, vai koituisiko tästä jotain haittaa? Jokaiselta ruokintapaikalta tai pellonkulmalta saisi väijymällä kaataa mielin määrin.

    Jean S

    Luulen, että tuollaista hehtaarimäärää voidaan perustella kahdella tavalla:

    – riistamafian halu pitää metsästys seurojen eikä yksityisten käsissä

    – riistahallinnon halu saada lukumäärällisesti vähemmän lupahakemuksia pienemmältä määrältä tahoja (kevyempi käsitellä)

    Molemmat ovat varmaankin totta.

    En muista, oliko tämä eilinen juttu jossain jo.

    https://yle.fi/uutiset/3-12026401

    Planter Planter

    ”Mitäpä jos vaan poistettaisiin valkohäntäpeuralta kaatolupa järjestelmä ja yhtenäisen 500ha alueen vaatimus?”

    Onhan näitä lakialoitteita jätetty pinta-alan pienentämisestä ja poistamisesta kymmenen vuoden ajan. Nytkin pyörii prosessissa. Homma etenee jotenkin näin, että aloite menee eduskunnan maa-ja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn, joka pyytää lausunnon maa-ja metsätalousministeriöltä, joka puolestaan pyytää aiantuntijalausunnon riistakeskukselta. Riistakeskuksen asiantuntijalausunto on, että ei käy.

    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_5+2020.aspx

    Planter Planter
Esillä 10 vastausta, 1,581 - 1,590 (kaikkiaan 2,447)