Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 1,571 - 1,580 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • suorittava porras suorittava porras

    Vastaavasti Lounais-Suomessa kantaa on kehotettu leikkaamaan lähimmät viisi vuotta. Myös ohjeita tuloksiin pääsemiseksi on annettu. Loppu onkin seurojen vastulla. Etelä -Savossa kantaa on vara kasvattaa . Paino sanalla ”hallitusti”.

    Planter Planter

    Varsinais-Suomesta päivää!

    Lähimmän viisivuotiskauden aikana löytyy maakuntatasolla lupien käyttöasteita 90-95%, mikä viittaa riistakeskuksen ”hallittuun” lupien panttaamiseen.

    jees h-valta

    Kyllähän tämä Huittisten suunnan seurakin alkoi lahdata kunhan lupia alkoi tulla järjetöntä peurakantaa hillitsevä määrä. Jota vain ei tapahtunut sitä ennen. Kummaa mähkimistä ja monta turhaa peurakolaria tuon sekoilun tuloksena. Isoja seuroja natisee liitoksistaan nyt tässä lähialueellakin joten aika mielenkiintoista. Itse lupasin uudelle porukalle maat vuokralle jos tahti paranee metsästysaktiivisuudessa. Ja lihan saannissa luonnollisesti. Lupaus kyllä tämän suuntainen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ensin on vhp-kannan leviämisvaihe ja sitä seuraa maanomistajien kiihtymisvaihe.

    suorittava porras suorittava porras

    Planterilta kysyisin ,oletko ottanut huomioon ,että kannan kasvun aliarvioiminen voi johtua pelkästään riittävän tiedon puuttumisesta? Kaikissa lukemissani metsästystä koskevissa julkaisuissa on kehotettu viime vuodet hakemaan riittävästi lupia. Enempää ei voida myöntää ,mitä haetaan . Metsästäjät noudattavat yleisesti varovaisuusperiaatetta metsästyksen suhteen. Ei uskalleta hakea lupia maksimimäärää. Tämä varovaisuusperiaate avautuu ,kun vaivautuu suorittamaan metsästäjätutkinnon. Kun tähän lisätään ennen kokematon useasta eri syystä johtuva kannan kasvu , on tulos se ,mitä olemme nähneet ja kokeneet. Tilanne selviää lopullisesti vasta parin ,kolmen vuoden kuluttua tapahtuneesta. Näitä tietoja Planter sujuvasti käyttää oman agendansa pönkittämiseen.  Valkohäntien pyyntiluvat eivät ole olleet missään vaiheessa ”kortilla”. Niitä vain ei ole haluttu tai uskallettu hakea tarpeeksi. Kymmenen vuotta sitten oli vuosia ,jolloin kannan arvioitiin kääntyneen laskuun. Tällöin alkoi vastaliike ,joka onnistui yli odotusten. Sama ilmiö tapahtui hirvien kohdalla ,mutta sillä puolella tilanne alkaa olla hallinnassa ,kun on toimittu laaditun kannan hoitoa koskevan suunnitelman mukaan. Nyt onkin syytä keskittyä pieniin sorkkaeläimiin siellä ,missä tilanne ei tyydytä. Niiden kohdalla hoitosuunnitelmia vasta kehitellään ja eläinmäärien arvioinneissa on päästy vasta alkuun.

    Kun lukaisi viimeisen Metsästäjälehden ja selasin ohjeet pienten sorkkaeläinten metsästykseen tulevalle kaudelle Jahti-lehdestä ,pitäisi selvitä sokeallekin ,että onnistuminen on metsästäjistä kiinni. Luvat riittävät kantojen alentamiseen. Eri asia riittääkö into ja henkilökohtainen aika .

    Gla Gla

    Suorittava: ”Vastaavasti Lounais-Suomessa kantaa on kehotettu leikkaamaan lähimmät viisi vuotta.”

    Kanta on ollut räjähdysmäisessä kasvussa 10 vuotta ja sitä ennenkin jyrkässä kasvussa vuosikaudet. Kun sitten viisi vuotta räjähdyksen jälkeen aletaan puhua, että pitäisi alkaa leikata tihentymien kantaa, ollaan pahasti myöhässä. Varsinkin, kun kaatolupia lisätään peurakannan lisääntymisen tahdissa. Sitten meidän Jari jyrähtää ja sanoo, ettei muutoksia tehdä, kun tilannetta seurataan.

    Jos työnantajasi toimisi vastavalla tavalla, olisiko firma pystyssä? Jos motokuski valittaa tylsää ketjua, vaikka hakkuu määrät kasvaa 10-15% vauhdilla, päällikön mielestä ketjun teroitusta ei pidä lisätä enempää kuin 15%. Sitten hän sanoo, että teroitusta on lisätty, pulinat pois.

    Gla Gla

    ” Metsästäjät noudattavat yleisesti varovaisuusperiaatetta metsästyksen suhteen.”

    Mitä ihmeen varovaisuusperiaatetta, nyt puhutaan vieraslajista? Vai puhutaanko nyt kuitenkin todellisuudessa riistanhoidon menestystarinasta.

    Gla Gla

    ”Korjataan Gla:n saamaa käsitystä sen verran ,että en halua vähätellä kannan kokoa ,vaan kritisoin keinoja ,joita tarjotaan käytettäväksi kannan pienentämiseksi.”

    Toki keskustelussa esiintyy kelvottomiakin ajatuksia. Esimerkki tällaisesta on paikallisen yhteistyön parantaminen. Kelvottomaksi leikkauskeinoksi sen tekee se, että kannan kasvu ei johdu paikallisen yhteistyön puutteesta.

    Suurin ongelma mielestäni on se, että alan ylin johto eli mmm ei ole antanut määräystä leikata kantaa mahdollisimman tehokkaasti. Mmm on seurannut, miten kanta karkaa käsistä ja vasta sen jälkeen on turvallista huolestua kannan koosta, sitähän ei saada leikattua aktiivisellakaan yrittämisellä. Pienemmän kannan kohdalla olisi vaara, että kanta alkaa oikeasti pienentyä ja sitä mmm:n eräneuvokset eivät voi hyväksyä. Johan sekin kertoo kaiken, että tihentymien ulkopuolella yritetään kantaa kasvattaa.

    Miten haitallisen vieraslajin kanta kasvatetaan mielestäsi hallitusti?

    suorittava porras suorittava porras

    Valkohäntäpeura on riistalaji. Piste.

    Vastuullisuus on välttää tarpeetonta tappamista ja huolehtia riistan hyvinvoinnista.  Tähän metsästäjät on koulutettu jo siitä lähtien ,kun metsästysseuratoiminta on alkanut . Teurastus kantojen leikkaamisen nimellä on tullut myöhemmin mukaan kuvioihin. Kaikki eivät halua vieläkään osallistua teurastukseen ,vaan metsästävät vain omiin tarpeisiinsa.

    Ilmaston muuttumiselle ja ihmisen luomille paremmille elinolosuhteille emme voi mitään. Kestää kuitenkin aikansa huomata muutokset varsinkin , kun suunnitelmallista toimintaa ei ole katsottu tarpeelliseksi kannan notkahtaessa 10 vuotta sitten. Siihen saakka kanta on kehittynyt maltillisesti ja pysynyt kohtalaisen vakaana toisin ,kun Gla väittää. Metsästyskin on ollut lähes vapaata ,vaikka pyyntiluvat ovat olleet käytössä.

    Eri eläinlajit ovat alkaneet lisääntyä voimakkaasti vasta viime vuosina. Ksrhukin tuuppaa nelosia maailmalla ,kun ennen poikasia syntyi 1 tai 2 eikä niitäkään joka vuosi. Supikoiran lisääntymisen kohdalla väitetään kasvaneen metsästyspaineen aiheuttavan sen ,että lisääntyminen tehostuu. Eikö valkohäntien kohdalla voida epäillä samaa? Kun tähän lisätään koko ajan paranevat elinolosuhteet , virheitä kanta-arvioissa syntyy varmasti. Kuinka suuria ,selviää vasta pari vuotta ensimmäisen arvion jälkeen. Näitä kaikkia asioita ei voi heittää yksittäisten virkamiesten ja poliitikkojen syyksi tai ansioksi . Vuosien päästä on helppo olla viisas menneiden tapahtumien suhteen. Virkamiehet ja poliitikotkin ovat ehtineet vaihtua moneen kertaan.

     

    Puuki

    Vhp l. Laukonpeura on kuitenkin vieraslaji koska se on alunperin tuotu tänne muualta , tarhattu ja karannut/karkuutettu sitten luontoon. Kotoperäisiä  lajeja on metsäkauris , se on muuttanut tänne omin neuvoin.  Ja metsäpeura on alkuperäislaji , ollut ties kuin kauan aikaa täällä.

    Riistanhoidon menestystarinaksi kutsuttua vhp:aa ja sen kohta koko maan laajuista tarhausta  ei  voine pitää vahingossa syntyneenä  .  Aktiivinen ruokinta on vaikuttanut sen menestymiseen . Sopivilla luonnon olosuhteillakin on tietysti  oma osuutensa ollut.    Tiheimmän kannan alueilla ei tarvitse tutkimusta odotella jotta selviäisi onko haitat lisääntyneet.  Ne selviää meille asiaa vähemmän tuntevillekin mm. lehti jutuista ja -kuvista pihoilta ja liikenneonnettomuustilastoista.

Esillä 10 vastausta, 1,571 - 1,580 (kaikkiaan 2,447)