Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,447 vastausta, 92 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,841 - 1,850 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Planter Planter

    ”Mitä tulee ylimääräisten rambojen tuloon roiskimaan toisten ylläpitämille ruokintapaikoille (muualta ei saa saalista),saattaa homma loppua heti alkuunsa eripuran seurauksena. Moni on niin mustasukkainen (aiheesta) ruokintapaikkansa elukoista ,että esim koiran avulla tapahtuvaa jahtia ei voi aloittaa ilman repivää riitaa läheltäkään ruokintapaikkaa. Kyse on vastaavasta asiasta ,kun joku tulisi kokemaan toisten verkot tai katiskat.”

    Hirveetä dramatisointia, mutta eihän sitä voi tietää. Esiintymisalueen reunoilla  ollaan siinä vaiheessa kuin itse 90-luvulla. Valokuvattiin ja ihasteltiin hienoa uutta eläintä ja esiteltiin kuvia tuttaville, lähetettiin paikallislehteeenkin kuva, miten kaunis eläin kävi pihalla. 2010 paikkeilla lisääntyivät omalla reviirillä räjähdysmäisesti lauhojen talvien seurauksena. Meri ei jäätynyt ja pieni lauma jäi jumiin muutaman kymmenen hehtaarin saareen.

    Keväällä kauhisteltiin jälkeä kaikki varvut ja risut  oli kynitty pois, ruoka oli loppunut, sitten oli siirrytty havuihin, jopa miehenmittaiset kuuset oli riivitty puhtaaksi. Ei niitä kovat talvetkaan ja ruoan loppuminen helposti tapa, ne ovat selviytyjiä, syövät hätätilassa melkein mitä vain, merikotkille aikanaan laitettu possuhaaskakin kuulemma kelpasi, luita kaluttiin. ”Hiljaisia signaaleja” tähän suuntaan  voi huomata ketjuun linkitetystä Kuntun keräämästä aineistosta, ne havainnot ovat kuitenkin tilanteesta, jossa mielinen  ruoka ei ole vielä loppunut. Maukkaimmat syödään ensin, mutta ruokapulan yllättäessä T1 taimikko on mennyttä.

    Silloin saaressa tajusimme, että haitallista vieraslajia ei missään tapauksessa saa päästää leviämään laajalle ja yritimme tehdä asian selväksi muillekin. ”Planter aloitti  rummutuksen ja mustamaalaamisen”. Nyt (anteeksi) idiootit  ovat päättäneet tahallaan lisätä lisätä ja levittää tätä tuholaista. Siinäpä levitätte, perästä kuuluu.

    Minulla asettui jokunen vuosi sitten metsäkauriita juuri istutettuun kuusentaimikkoon. Kaveri-ja tuttavapiiriin kuuluu useita metsästyksen harrastajia pari seuratontakin, ”jonossa” ovat, mutta paikkaa ei ole auennut. Nämä ova mahdollisimman kaukana mistään ramboista. Kävivät poistamassa taimien syöjät kun vihjaisin asiasta.

    Minkäänlaista ruokintapaikkaa ei ole, mutta elukat olivat tulkinneet virheellisesti, että taimikko on ruokintapaikka. Eikä se meidän puutarhakaan ole ruokintapaikka, mutta joku on opettanut, että juurekset kuuluu syödä. Näytin taimikossa kavereille sopivan kyttäyspaikan, jonka editse kauriit kulkevat ja mikä on niiden tykkäyspaikka. Ei ole sen koommin ollut murhetta pienimmistä sorkista, jos tulevat lähtevät sorkat pystyssä. Minusta vastaava mahdollisuus poistaa valkohännät väärin tulkitulta ruokintapaikalta olisi ihan perusteltua, ei kanta enää vaarannu.

    suorittava porras suorittava porras

    Kannan vaarantumisesta ei olekaan kysymys, vaan siitä ,että joku näkee vaivaa ja pitää ruokintapaikkaa yllä ja jää pahimmassa tapauksessa nuolemaan näppejään, kun joku kuorii kermat päältä/ tyhjentää pyydykset.  Leimahtaa riita siitäkin ,jos pyyntitarkoitusta varten viritetyn ruokintapaikan ylläpitäjä ei saakkaan saaliiksi varjelemaansa isosarvista pukkia , kun elukan kumoaa ventovieras. Pieni epäilyskin siihen suuntaan saa tunteet kuohumaan. Suhteet saadaan hosumalla herkästi pysyvään solmuun. Se ei tiedä koskaan hyvää asetetun päämäärän tavoittamisen suhteen.

     

    Planter Planter

    Erittäin hyvä kiteytys ja ymmärrys tilanteesta!

    Pyydyksistä tuli mieleen. Joskus ahti suo antejaan ylemäärin, joskus ei mitään. Pienessä kyläyhteisössä aikanaan varttuneena oli tapana antaa ja tasata niille joilla ei ollut. Jos ahti antoi ylimääräistä, jaoin ylimääräisen. Nuoret saivat kalat perkaamattomina, vanhuksille perkasin tai fileerasin saalista ja vein perille, korvauksena hyvä mieli. On aika sottaista hommaa sisätiloissa. Rannan perkaupöydällä terävillä veitsillä homma hoitui nopsaan ja siististi. Puhtaanapitolaitoskin oli oppinut milloin on nokkaan tulossa perkeitä.

    Tuollainen kateus ja itselle saaliin varaaminen, vaikka pyydykset ovat omat, on itselleni täysin vierasta. Onko se joku Keski-Suomalainen luonteenpiirre?

    Ehkä pitäisi pyytää anteeksi suorittavalta portaalta, olen syyttänyt häntä provosoinnista, ehkä se ei olekaan sitä. Jos onkin perinyt Keski-Suomalaisen vittumaisen  luonteen, niin sillehän ei voi mitään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oli oikein hyvä vhp-seminaari. Tallenne tulee myöhemmin MTK:n sivuille. Juho Matalan esityksessä oli laskettu lisäruokinnan suuruusluokka. Siihen ei kai sisälly riistapellot. Vuositasolla vajaat 18 miljoonaa kiloa rehua! Se vastaa 50000 vhp:n ravinnontarvetta per 6 kk. Ei ihme että kanta on kasvanut melko supsikkaasti. Ruokinnan vähentäminen asteittain ja rajaaminen vähitellen vain metsästyksen yhteyteen tulee varmasti auttamaan kannan hallinnassa.

    Toinen muistettava seikka: kauriit laiduntavat mielellään juuri niissä elinympäristöissä joissa on paljon Punaisen kirjan uhanalaisia lajeja: lehdoissa ja niityillä.

    Gla Gla

    ”Ruokinnan vähentäminen asteittain ja rajaaminen vähitellen vain metsästyksen yhteyteen tulee varmasti auttamaan kannan hallinnassa.”

    Onko tällainen muutos tulossa?

    suorittava porras suorittava porras

    En jaa ajatusta vittumaisesta luonteesta Planterin kanssa. Ohi menee arvio jälleen kerran. Totesin vain parin tapauksen seuraukset ,joissa ei ole kunnioitettu metsästysetikettiä. Kuulun myös siihen joukkoon ,joka mieluusti antaa toiselle kaatomahdollisuuden ja jakaa saalista osuudestaan muille. Toisen verkoille enkä katiskoille mene.

    Gla Gla

    Ehkä Keski-Suomessa, jossa peurakanta on toistaiseksi maltillinen. Kun täällä on n. 30…50 peuraa metsästyskauden jälkeen eli 45…75 metsästyskauden alussa, vaikea on saada ammuttua toisen katiska tyhjäksi.

    Sarvien metsästystä en taas ymmärrä lainkaan. Tiedän, että alan lehdissä kymmenpiikkisten kaadosta kuvia julkaistaan. Mutta onko sellaisen kaato sitten jotenkin merkittävämpi tapaus kuin nuoren lehmän?

    suorittava porras suorittava porras

    Omalla kohdallani sarvet ei kiinnosta lainkaan eikä iso raato. Mieluummin vasa ,jos on pakko ampua. Jotkut metsästää vain isoja sarvia. Minä kaikkea laillista ,jos kohdalle sattuu. Vahtimista ei enää viitsi harrastaa. Mukavampaakin tekemistä löytyy. Riistaa ruokin vain nimeksi metsästysaikaan. Kuumia vihjeitä sorkkaeläinten sijainnista olen jakanut hyvällä menestyksellä myös naapuriseurueiden käyttöön.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Gla: ruokinnan vähentämistavoite on ääneen lausuttu jo pitkään ja jopa metsästäjien lehdessäkin, mutta se on vasta suositus, ei pakko.

    kim1

    18 miljoonaa kiloa rehua on kyllä sellainenmäärä, että metsästäjät ovat jatkossakin kovilla…,ei oo helppoa..,sitten ne patruuna kustannukset..,ne on ihan hirveät..p.s.Gla mihin perustuu väite että tihentymäalueilla kanta jatkaa vain kasvuaan!

Esillä 10 vastausta, 1,841 - 1,850 (kaikkiaan 2,447)