Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 1,956 vastausta, 80 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 15 tuntia sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,851 - 1,860 (kaikkiaan 1,956)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Gla Gla

    Patruunakustannukset ei riipu peurakannan suuruudesta. Kuluerä tulee radalta. Kun yhteen peuraan kuluu yksi kolmen euron patruuna ja sillä saadaan 10-20 kiloa lihaa, en minä ainakaan tuosta välittäisi.

    Kaksinumeroisia kasvulukuja on tarjolla:

    http://www.luke.fi/uutinen/valkohantapeurakannan-kasvu-jatkui/

    Mihin perustuu käsityksesi, että kanta ei olisi kasvussa?

    Gla Gla

    Jees: ”Mikä sitten onkaan ähky metsästäjillä kun kateuttaan ahmivat itse lihat niin peuroista,hirvistä kuin kauriistakin.”

    Tuskin itse kaikkea syövät. Osa jaetaan, osa myydään.

    ”Lihan terveellisyyskin kyseenalaistettu jo moneen kertaan.”

    Sinä tuskin lihan syömistä tällaisten puheiden takia olet vähentänyt, joten miksi olet huolissasi muiden lihansyönnistä?

    ”Uskoisin luonnon petojen hoitavan homman ilman ähkyä. Jos vain saisivat henkensä pitää.”

    Laitoin jo aiemmin tämän suurpetokeskusteluun. Jatketaan siellä aiheen käsittelyä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vhp-seminaarista vielä pientä yhteenvetoa.

    Liikennevahinkotilastojen mukaan niiden kasvu on loiventunut, ts. kasvuprosentit eivät ole yhtä isoja kuin ennen. Osa maanviljelijäyleisöstä kommentoi, että jopa pahimmilla alueilla kuten Urjalassa pystyy paremmin kasvattamaan mitä haluaa. Tosin yksi maanviljelijä kertoi, että kylvi kuminan kolme kertaa ja luovutti sitten, eli paikalliset tihentymät ovat edelleen olemassa.

    Timo Leskinen MTK:sta ehdotti, että nyt poikkeusaikana kun kannan kasvua ei ole ponnisteluista huolimatta saatu taittumaan, sovellettaisiin poikkeussääntöjä eli metsästystä helpotettaisiin ainakin väliaikaisesti kaikin keinoin, niin ettei homma ainakaan sen edellytyksistä jää kiinni.

    Eräs kommentoi yleisöstä, että enemmän rahaa saataisiin kaupallisesta metsästyksestä kuin lihan määrään keskittyvästä. Edelleen kommentti yleisöstä: miksi vhp:tä ei laiteta aitauksiin. (Käytännössähän se on jo kotieläin – tarvittaisiin vain aita ruokintapaikan ympärille! Sama kuin poron kohdalla: pedot on poistettu kuviosta ja lisätty ruokinta.)

    Tarhattavaksi sopii kuitenkin paremmin kuusipeura ravintonsa puolesta: vhp on metsäneläin eikä laiduneläin. Tämä näkyy siinäkin että osa talviruokituista sorkkaeläimistä kärsii torajyvän ja liian väkevän talviruokinnan haitoista. Tarjottu muona ei ole sellaista mitä vhp luonnossa saisi ja se joutuu kompensoimaan tätä syömällä puiden taimia.

    Raadin yhteenvetoa tarvittavista toimista.

    1. Tehoruokinta lopetettava (Husu-Kallio). * 2. Lupia haettava tarpeeksi (Körhämö?). 3. Metsästysedellytykset kuntoon. Esimerkiksi kaatojen rajoite 1/metsästäjä pois (Silpola?). 4. Monilajinen kannanhoito: otetaan huomioon alueen muut sorkkaeläimet (Matala). 5. Lupa-alueen koon pienentäminen vaikka sitten väliaikaisesti 500 > 100 hehtaariin (Leskinen). 6. Tihentymäalueiden tunnistaminen vahinkoilmoitusten avulla. **

    * Riistapelto (joita EU tukee) olisi luonnollisempi tapa ruokkia kuin se että viedään apetta ruokintapaikalle, mutta jälkimmäinen on hyvä metsästysaikana. Nimenomaan siis metsästyksen yhteydessä, ei niin että aloitetaan ruokinta 1.9. ja jatketaan 15.2. saakka, vaan ruokitaan silloin kun metsästetään. Todennäköinen sivuvaikutus ruokinnan suitsimisesta tulee olemaan liikennevahinkojen lisääntyminen, kun eläimet liikkuvat talvella enemmän. Ruokintaa ei siis kannata lopettaa äkkinäisesti vaan asteittain kannan alenemisen tahdissa.

    ** Vahinkoilmoitukset sopivan kannan mittarina on oma ehdotukseni, eli alennetaan sorkkaeläinkantoja niin kauan ja niin pitkälle, että mistään ei tule enää vahinkoilmoituksia, ei maa- eikä metsätaloudesta. Mittari on täysin varma eli osuu aina maaliin. Ei olla epävarman kannanarvioinnin tiedon varassa.

     

     

     

    kim1

    Minä kirjoitin että tihentymäalueilla on kantaPAIKALLISESTI vähentynyt..,jos se kanta tihentymäalueiden ytimessä kaikenaikaa kasvaisi ,sehän olisi jo nyt jo vaikkapa 200 /1000ha..p.s.meilläpäin peurojen käyttäytymisessä selkeä muutos..ennen ne tulivat läheisille pelloille hämärän aikaan..,nyt vasta kun jonkin aikaa on ollut aivan pimeää..

    kim1

    Anneli:Ennen vahinkojen todennäköisyys/laajuus  oli 300%..,nyt vain 150%..,heh

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    kim1: suunta on saatava kääntymään.

    Gla Gla

    Kim1: ”Minä kirjoitin että tihentymäalueilla on kantaPAIKALLISESTI vähentynyt..,jos se kanta tihentymäalueiden ytimessä kaikenaikaa kasvaisi ,sehän olisi jo nyt jo vaikkapa 200 /1000ha..”

    Paikallisuus on hankala asia käsitellä. Paikallisesti susilauma tai vuodenaikojen vaihtelu saattaa vaikuttaa peurojen esiintymiseen. Jos teillä on tavanomainen muutaman tuhannen hehtaarin alue käytössä metsästykseen, sen poikki peura jolkottelee muutamassa minuutissa. Onhan yhden peuran reviirikin suurempi. Ei tällaisen läntin perusteella voi tehdä minkäänlaisia havaintoja. Johan muutama hoidettu ruokintapaikka naapuriseuran puolellakin vetää peuroja puoleensa teidänkin alueelta.

    Tihentymäalueella kanta on kasvanut vuosikymmeniä ja ytimessä ollaan talvikauden osalta jo yli 50 lukemissa. Mistä repäisit luvun 200?

    ”p.s.meilläpäin peurojen käyttäytymisessä selkeä muutos..ennen ne tulivat läheisille pelloille hämärän aikaan..,nyt vasta kun jonkin aikaa on ollut aivan pimeää..”

    Ihan normaalia on tällainen käyttäytymisen vaihtelu. Meillä peurat ei enää tule pelloille ollenkaan. Mutta se johtuu talvesta, ei metsästyksestä.

    kim1

    Jos 2-3 vuotta sitten oli n.100peuraa/1000ha ,ja varmasti paikoitellen jopa enemmänkin..

    Gla Gla

    Kuinka laajasta alueesta nyt puhutaan ja miten lukuihin on päädytty?

    kim1

    Vaikkapa 10000ha..jos lukemattomia kertoja oli silloin lähipellolla 2-3 hehtaarin alueella 40-70 peuraa,niin tuskin ne nyt kaikki saman kylän peurat samalla peltotilkulla aina olivat koska peltoja siellä täällä kuitenkin…pari kertaa nähnyt sitten huomattavan suuria laumoja..,niitä on jo sitten paljaalla silmällä mahdoton laskea..varmasti tilanne oli lähimmällä 50000ha sama…,mutta se taas ei perustu omiin jatkuviin havaintoihin vaan muiden..,ja onhan niitä ollut kymmenkunta omassa pihassakin..

Esillä 10 vastausta, 1,851 - 1,860 (kaikkiaan 1,956)