Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,447 vastausta, 92 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,931 - 1,940 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsästysseuratoimintaa hehkuttava artikkeli YLEllä.

    https://yle.fi/uutiset/3-12429116

    Kommentteja.

    ”Metsästysseurojen toiminnassa on paljon hyvää. Kaatolupamaksuilla korvataan hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja maa- ja metsätaloudessa. Riistanhoitomaksuilla maksetaan riistahallinnon ja riistantutkimuksen kuluja. Seuratoiminta mahdollistaa yhteisöllistä elämää maaseudulla ja suurriistavirka-avun toiminnan vahinkotilanteissa.

    Muistetaan kuitenkin tasapuolisuuden vuoksi myös toiminnan varjoisat puolet. Lahtivajojen maksaminen vaatii että valkohäntäpeurasaalista on tultava myytäväksi asti, joten ylitiheäksi karanneen kannan alentamiseen ei ole kunnollista kannustinta. Valitettavasti haitat peuroista painavat toiminnan saldon miinukselle, jos huomioidaan kaikki vahingot elinkeinotoiminnalle, liikenteelle, luonnon monimuotoisuudelle ja kansanterveydelle (punkkivälitteiset taudit). Lisäksi metsästysseuratoiminnassa kannustetaan jäseniä pienpetojahteihin, jossa metsästetään vieraslajien lisäksi ravintoketjuissamme tarpeellisiakin kotoperäisiä lajeja kuten mäyrää, kettua ja näätää.”

    ”@Jäger97 Ehdotukseni näkyi sieltä rivien välistä: kun suurpetoja ei meillä siedetä sellaista määrää joka riittäisi hirvieläinkantojen pitämiseen alhaalla, metsästäjien on se tehtävä. Tämän tietenkin hyväksyn, mutta en sitä että hirvieläinkannat (hirvi, valkohäntäpeura) määritellään nykyään alueellisissa riistaneuvostoissa metsästäjien toiveiden mukaisesti eikä sidosryhmien toiveiden mukaisesti. Luettelemani haitat täysimääräisesti huomioivat kannat olisivat huomattavasti nykyistä alemmat. Sama koskee metsäkaurista Ahvenanmaalla: kauriskannan runsaus on suuri syy punkkitautien yleisyyteen siellä.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yle.fi:ssä nimimerkki Taras24:

    ”On siis perusteltua väittää, että riistapolitiikka riistahallinnon ja metsästysseurojen tuella on syyllinen tilanteeseen. Sidosryhmät ovat jo pitkään esittäneet vaatimuksensa kantojen alentamisesta, mutta sitä ei ole huomioitu. … haittojen torjunta pitäisi aloittaa asettamalla tavoiteltavat kannan koot sidosryhmien toiveiden mukaiseksi”.

    👍

    Jutussa on haastateltu Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtajaa Jaakko Silpolaa, joten terveiset menivät varmaan nyt sinnekin päin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kauriit riesana puutarhoissa Helsingissäkin.

    http://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008802566.html

    Visakallo Visakallo

    Talviruokinta on kaiken pahan alku.

    Jean S

    Asiasta muuten kukkapurkkiin, mitäs parlamentti olisi siitä mieltä, jos jotkut tekisivät kansalaisaloitteen, jonka sisältö olisi valkohäntäpeuran toteaminen haitalliseksi vieraslajiksi ja joka sitten sen johdosta tulisi käytännössä hävittää kokonaan.

    suorittava porras suorittava porras

    Johan tuo on ollut ”virreillä’ jo yli kymmenen vuotta ainakin mielipidekeskusteluiden perusteella ,mutta ”renkaan potkimiselta” touhu vaikuttaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ihmisten mielissä vhp:n hyödyt ovat edelleen suuremmat kuin haitat eli kansalaisaloite ei menesty. Ihmisten tietämys luonnosta on lisäksi liian vajavainen. Veikkaisin että viimeistään eduskunnan metsästäjämafia nitistäisi aloitteen.

    Vhp tulee leviämään koko eteläiseen osaan maata samoin metsäkauris.

    Mutta jos joku laittaa aloitteen tulille ensi eduskuntavaalien jälkeen niin kyllä allekirjoitan!

    Nostokoukku

    Valkohäntä on haitallinen ja etenkin vieraslaji, ei sen asian toteamiseksi aloitteita tarvita. Olen metsästäjänä yrittänyt ongelman poistamiseksi osani tehdä, aikaa ja kustannuksia säästämättä. Onko A.Jalkanen ja muut asiasta huolestuneet tehneet osansa ?Montako iltayötä on tullut vahtikopissa paleltua ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On harhaluulo että metsästäjiä lisäämällä vhp-kanta alenisi. Tehokkaampia keinoja: 1. asetetaan kantatavoitteet selvästi alemmiksi, 2. pyritään alentamaan kantaa rajoittamalla talviruokinta metsästystapahtumaan ja lumisiin talviin, 3. kaadetaan selvästi enemmän naaraita (koiraat kun eivät lisäänny) ja 4. sallitaan keinovalon ja muiden teknisten apuvälineiden käyttö aina.

    Gla Gla

    Toistaiseksi ei poikkeuksia lukuunottamatta ole kuulunut, että metsästäjien puute olisi esteenä leikkaukselle. Kun ala pyytää ampua urakkaan, sitten voidaan alkaa keskustella tuosta.

    Tällä hetkellä on tihentymäalueille asetettu tavoitteet eli n. 20-30 / 1000 ha. Tiukasti pidetään huoli siitä, ettei näiden alle mennä. Muualla Suomessa peurakantaa yritetään kasvattaa.

    Eli tavoitteista homma on kiinni. Tällä hetkellä tavoitteet eivät tähtää kannan leikkaamiseen. Tihentymäalueiden vähennys kompensoidaan muualla.

    Keinovalo/pimeätähtäin oli kokeilussa. En tiedä, millaisia tuloksia siitä saatiin. Itse ajattelen niin, että kun peura saattaa hyvänkin osuman jälkeen juosta 50-100 m, pimeässä sen löytäminen on hankalaa. Parempi siis ampua silloin, kun on valoa tai lumiseen aikaan.

Esillä 10 vastausta, 1,931 - 1,940 (kaikkiaan 2,447)