Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 661 - 670 (kaikkiaan 722)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • puunhalaaja

    Siitä lähtien kun tätä peurahommaa olen enemmän seurannut, olen twitterissä ja muualla törmännyt useasti seuraavaan väitteeseen riistaväen taholta: Bernin sopimus estää valon käytön hirvieläinten metsästyksessä. Tänään twitterissä kuitenkin sanottiin, että kyseinen sopimus koskee vain luonnonvaraisia eläimiä. Kyseinen twiitti kuului näin: ”Ei se kiellä. Toisin kuin alkuperäislajien kanssa, tämän kanssa suoritettavat toimenpiteet ovat täysin kansallisessa päätäntävallassa. Hirvieläimet, mitä Berninsopimus ja direktiivit koskevat, tarkoittaa niitä lajeja, joita kunkin maan luonnossa esiintyy alkupperäisenä.”

    Olen raapinut päätäni tämän kanssa. Voiko tuon random-keskustelijan väite pitää paikkaansa?? Tämähän tarkoittaisi sitä, että meidän riistahallinnon virkamiehet joko kusettavat tai ovat kertakaikkisen tyhmiä. En ole vielä ihan valmis uskomaan kumpaakaan.

    Kysynkin nyt täältä joukkoälyltä apua. Onko tosiaan niin, että keinovalon  kieltävä Bernin sopimus ei koske valkohäntäpeuraa? Sillä eihän se tosiaan ole alkuperäinen laji. Mihin meidän virkamiesten käsitys perustuu, onko asiaa testattu EU:ssa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kysymys kuuluu, onko valkohäntäpeura luonnonvarainen eläin? Veikkaan että on koska se elää villinä eikä tarhattuna, tosin on riippuvainen ruokinnoista joten sikäli vähän rajatapaus.

    http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1986/19860029

    Suomi ei sovella yleissopimusta sen liitteissä II ja III mainittuihin seuraaviin lajeihin:

    Liitteessä II mainitut lajit:

    — susi, Canis lupus

    — karhu, Ursus arctos

    — kanahaukka, Accipiter gentilis

    Liitteessä III mainitut lajit:

    — lapinmyyrä, Microtus ratticeps

    — kyy, Vipera berus

    IV Liite Kielletyt tappo- ja pyyntivälineet ja menetelmät sekä muunlaiset hyödyntämistavat

    Nisäkkäät

    — Ansat

    — Sokeiden ja vahingoittuneiden elävien eläinten käyttö houkuttimena

    — Nauhoittimet

    — Sähkölaitteet, jotka voivat tappaa ja tainnuttaa

    — Keinotekoiset valolähteet

    — Peilit ja muut häikäisylaitteet

    — Kohteiden valaisemiseen käytettävät laitteet

    — Tähtäyslaitteet yöammuntaa varten, joihin kuuluu elektroninen kuvaa suurentava tai muuntava laite

    — Räjähdysaineet*

    — Verkot**

    — Loukut**

    — Myrkyt sekä myrkytetyt tai tainnutetut syötit

    — Kaasulla myrkyttäminen ja savuun tappaminen

    — Puoliautomaattiset tai automaattiset aseet, joiden makasiiniin mahtuu enemmän kuin kaksi panosta

    — Lentokoneet

    — Liikkuvat moottoriajoneuvot

    oksapuu

    Villisian ja Supikoiran metsästykseen on kuitenkin poikkeuslupia myönnetty…

    puunhalaaja

    Anneli, eikö väliä ole sillä että kyseessä ei ole alkuperäinen laji vaan vieraslaji?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En valitettavasti tunne asiaa sen tarkemmin. Tuossa lakitekstissä puhutaan vain ’luonnonvaraisten eläinten metsästämisestä’. Valkohäntäpeura on myös riistalaji, ja sitä kautta tulee pääosa metsästyksen säätelystä.

    En ymmärrä miksi elektroniikkaa ei voida käyttää hirvieläinten metsästyksen apuna. Ei se silti liian helppoa varmaan ole.

    Planter Planter

    Metsästyslain 33 §:ssä on kielletty yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa.

    Kiinteän valon käyttö villisian ja supikoiran metsästyksessä on ollut metsästyslain 33 §:n 2 momentin perusteella mahdollista villisian ruokintapaikalla 15.6.2016 alkaen.

    Keinotekoista valonlähdettä saa käyttää haavoittunutta tai jalkanarussa olevaa eläintä jäljitettäessä ja lopetettaessa sekä luolassa, loukussa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä lopetettaessa.

    Karrikoiden, hämärässä tai pimeässä saa pamauttaa valkohäntää persauksiin, kun ei oikein näe. Sen jälkeen saa sytyttää valot ja mennä lopettamaan kärsimykset.

    EU:n metsästystä koskevat säännökset ovat käsittääkseni  lähinnä luonto- ja lintudirektiiviejä, joilla pyritään suojelemaan uhanalaisia eläinlajeja, muuten metsästyksestä päätetään kansallisesti. Villisika on sorkkaeläin, riistaeläin eikä vieraslaji, mutta sen ampumiseen saa käyttää keinovaloa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuossa olisi selvä lakimuutoksen paikka: kun kerran hämärässä viihtyvää vahinkoeläintä (vhp) ammutaan pääasiassa ruokinnoilta syksyisin, ehdottomasti pitäisi näköavut sallia.

    puunhalaaja
    puunhalaaja

    Eli ei estä Bernin sopimus valonkäyttöä kategorisesti. Nyt vaan pitämään tästä ääntä, päättäjille painostusta

    A.Jalkanen A.Jalkanen
Esillä 10 vastausta, 661 - 670 (kaikkiaan 722)