Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,447 vastausta, 92 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos puunhalaaja. Edelleen erittäin pieni määrä verrattuna metsästäjien kiintiöön: 40 laumaa x 70 hirveä olisi 2800 hirveä vuodessa. Vasa on pienempi joten niitä menisi ehkä kaksin-kolminkertainen määrä ja niihin susien saalistus ehkä paljolti kohdistuisikin. Lisäksi pitää laskea susien pelotevaikutus jonka suuruus on vähintään samaa luokkaa kuin saalistus, yhteensä noin 10000 hirven luokkaa? En nyt muista, miten Suomen Riistakeskus laskee susille ravintokiintiön, mutta kyllä se jostain lehtijutusta löytyy. Susien ravintotarve huomioidaan käsittääkseni jo nyt lupia mitoitettaessa ja myönnettäessä.

    puunhalaaja

    Mielenkiintoista tuossa SusiLifen jutussa oli sekin, että susilaumojen optimimäärää haarukoitaessa ei ole huomioitu ravintotilannetta. Se tarkoittaa sitä, että mitään ei ole laskettu tietynkokoisen peurakannan varaan. Siksipä sudet eivät loogisesti voi olla peruste pitää peurakantaa yllä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Valtioneuvoston kanslian juuri julkaisemasta raportista Ehdotus kansallisesti haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi puuttuu vieraslaji vhp kokonaan Hesarin mielipiteen lausujan mukaan.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006531005.html?fbclid=IwAR3Emhv7f9VJgw1-8eur8Zip-gBCi63exh6oLsAIEjUzbKT4ShL-7pEMaaA

     

    PekkaPuuntuottaja

    Riistapeltojen merkittävällä lisääntymisellä auleella on ollut tuhoja vähentävä vaikutus. Tähän pitäisi saada paremmin metsästäjät sekä maanomistajat mukaan. Riistapellon merkitys korostuu, jos talvet ovat jatkossakin yhä vähälumisimpia.

    Gla Gla

    Miten perustelet väitteesi? Yhtä hyvin riistapellot voivat lisätä kannan hyvinvointia eli lisääntymistä. Talvella riistapellolla tuskin on enää syötävää, eiköhän se putsata jo syksyllä. Silloin siis entistä vahvempi kanta syö taimikoita entistä tehokkaammin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Riistapelto tai ruokintapaikka = hyvä keino kerätä elukat syksyisin ammuttaviksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On nimitetty tämmöinenkin ryhmä kuin vieraslajiasioiden neuvottelukunta.

    http://www.vieraslajit.fi/fi/content/vieraslajiasioiden-neuvottelukunta

    Mitä vieraslajit.fi sanoo vhp:stä?

    ”Valkohäntäkauris on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Lounais-Suomessa valkohäntäkauriin on koettu aiheuttavan vahinkoa erityisesti erilaisilla kasvimailla ja istutuksilla, mutta lisäksi on noussut esille valkohäntäkauriin laidunnuksen aiheuttamat haitat puuntaimien, varpujen sekä kukkakasvien uudistumiselle. Suurin haitta on kuitenkin todennäköisesti lukuisat kolarit, joita valkohäntäkauris aiheuttaa.”

    ”Valkohäntäkauriin mahdollisesti aiheuttamia paikallisia haittoja voidaan vähentää rajoittamalla kantaa metsästyksellä. Myös ruokintapaikkojen sijoittaminen kauemmas teistä voisi auttaa kolarien vähentämisessä.”

    Kovin on laimeaa.

    Ministerien puheita:

    http://stm.fi/web/mmm/puheet

    Metsuri motokuski

    Riistapellon merkitys on kaksinainen. Tuo on yksi jonka pekka puuntuottaja kirjoitti. Mutta ehkä tärkein miksi riistapeltoja aikoinaan alettiin tekemään oli riistan talvikunnon parantaminen ja siten kevään lisääntymisaikaan parempi yleiskunto.

    On selvää että jos riistapeltojen teko lopetetaan näillä hirvieläin kannoilla kerta rysäyksellä. Lisääntyy tuhot huommattavasti. Tärkein lienee kuitenkin laskea kanta tarpeeksi alas ja sen jälkeen lopettaa ruokinta, jolloin talviaikainen yleiskunto heikkenee ja lisääntymisteho laskee. Aika yksinkertaista loppujen lopuksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Näin se menee. Jos kanta on tarpeeksi alhainen ja naaraiden osuus tarpeeksi pieni, talviruokinta saattaisi olla hyväksyttävää eettisistä syistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://www.vieraslajit.fi

    Kysely avattu 3.7. Käykää kommentoimassa!

    Kävin heittämässä mielipiteen, että valkohäntäkauris pitäisi sallia moninaisten haittojensa vuoksi vain aitauksissa.

Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 2,447)