› Keskustelut › Harrastukset › Suuri puhallus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 94)
1 2 3 4 5 … 8 9 10

  • Suuri puhallus

    Sent on: 17.2.2017, 09:42

    Merkitty: 

    Numerot tekstin joukossa ( ) viittaavat linkkeihin joista tieto löytyy.

    Normaalisti yhteiskunnassa toimitaan niin, että jos jossain alkaa syntyä suuria taloudellisia vahinkoja, tutkitaan mistä ne johtuvat ja yritetään ehkäistä vahinkoja.

    Tässä tapauksessa toimittiin aivan toisin. Vuonna 2009 hirvivahinkoja korvattiin 5,6 miljoonalla eurolla, 3 miljoonalla eurolla 2010 (1). Keskimäärin korvaussumma oli 2000-luvun alkupuolella 3,3 miljoonaa euroa. Korvaussumma oli noussut liian suureksi, jotain oli tehtävä. Korvauksiin käytettävät rahat kerätään metsästäjiltä lupamaksuina. Rahat eivät riitä, eikä valtion kassastakaan heru. Eikö olisi aika loogista ajatella, että lähdetään rajoittamaan tuhoja?

    Tässä lähdettiinkin tuhojen rajoittamisen sijasta rajoittamaan maksettavia korvauksia. Järjestelmä toimi hyvin. Korvauksen saannin ehtoja kiristämällä korvauksiin tarvittava raha oli 2015 pudonnut jo 0,45 milj. euroon (2).

    Tällä aikavälillä on käytetty laskevaa korvaussummaa uutisoinnissa valtamedioissa hyväksi laittamalla yhtäläisyysmerkki maksettavien korvausten ja toteutuneiden vahinkojen välille (3). Hirvituhot ovat siis laskeneet jyrkästi, jopa muutamissa tutkimuksissa ja opinnäytetöissä (9) on vedetty tällainen johtopäätös.

    No nyt uudistetaan korvausjärjestelmää taas: Luin jokin aika sitten Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistaja-teemanumerosta uutisen: ”MTK on mukana korvausjärjestelmän uudistamisessa. Arvioisin, että korvaustasot nousevat uudistuksen myötä jopa kolmanneksen”.

    Siis korvaus nousevat vuoden 2015 tasosta 0,14 miljoonaa euroa, jopa 0,59 miljoonaan euroon. Fantastista! Tätä pidetään aina esillä, korvausta saa älkää valittako.
    Professori Matti Kärkkäinen on arvioinut, että hirvet aiheuttavat ainakin 100 miljoonan vuotuiset kustannukset (4). Mainittakoon, että petovahinkoja korvattiin 7,3 milj. euroa  ja metsästyskoirasta voi saada korvausta 10 000€ (5). Koko Lounais-Suomen vuotuiset taimikkotuhokorvaukset olivat yhden koiran verran?

    Tätä voisi kuvata vaikka näin: Metsuri sahaa vahingossa reisivaltimonsa poikki. Paikalle hälyytetään ensihoitoryhmä. Ensihoitajat yrittävät pienenpienellä lasten nalle-laastarilla tyrehdyttää verta suihkuavaa isoa avohaavaa.

    Nyt jäi kassaan ylimääräistä rahaa, kun korvaukset lähes nollaantuivat. Kiinnostuin mihin ne ylimääräiset rahat joutuvat? Tutkin asiaa. Lakiin riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta  oli lobattu muutos, jolla metsänomistajille tarkoitetut rahat voidaan palauttaa takaisin riistaorganisaatiolle (6). Käyttötarkoituksena ”hirvikannan hoito”. Siis metsänomistajille tarkoitetut korvausrahat voidaan palauttaa ”hirvien hyvinvoinnin” parantamiseen. Niin on myös tehty, niitä on palautettu.

    Tuosta noin 600 000€ korvauspotista, jos se  jaetaan kaikille metsänomistajille tasan, tulee 1€ / nuppi. Eikö olisi syytä aloittaa norminpurkutalkoot ja pistää jokaisen tilille suoraan kerran vuodessa se 1€? Kannattaako työryhmien kuluttaa palavereissa housuntakamuksiaan miettien montako oksakiehkuraa pitää olla syöty latvankatkaisun lisäksi, jotta taimi on vielä hyvä ja kehityskelpoinen (=monihaaraisen aihio).

    Hirvituhojen jatkuminen ja vakavuus on kyllä riistaorganisaation tiedossa, eikä voi yrittää selittää, että tuhot olisivat pienentyneet. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen järjestämillä vuoden 2017 riistapäivillä oli asia esillä. Osallistujina oli suuri joukko riistakeskuksen henkilökuntaa. Juho Matalan esityksestä ”Hirvi satavuotiaassa Suomessa” asia tulee täysin selväksi (7).

    Viitteestä (8) ilmenee selkeästi, mikä on korvausjärjestelmän ongelma.

    Metsänomistajien korvausrahat on puhallettu takaisin omiin taskuihin.

    (1)

    http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/farre-algskador-en-forvaltningsplan-under-arbete

    (2)

    https://www.metsakeskus.fi/uutiset/tihea-hirvikanta-tuhoaa-kuusikoita

    (3)

    http://yle.fi/uutiset/3-6632861

    (4)

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/professori-hirvituhoista-jopa-100-miljoonan-euron-menetykset-mets%C3%A4taloudelle-mets%C3%A4st%C3%A4jien-aika-kaivaa-kuvetta-1.163910

    (5)

    http://yle.fi/uutiset/3-7831003

    (6)

    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150042

    (7)

    http://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    (8)

    http://yle.fi/uutiset/3-8434077

    (9)

    https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/115281/Nuotio_Iiris_Ryyppo_Laura.pdf?sequence=1

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • suorittava porras suorittava porras 4.3.2017, 09:41

    Esittämässäni aineistossa puhutaan korvaussummista ennen Planterin mainitsemaa uudistusta .   Varsinais- Suomen 500 000 euron tasosta vuonna 2002 on tultu 3741 euron korvausmäärään vuonna 2015.

    Valtion tarkastusviraston raportin aineistoa keräiltiin 2000-luvun alussa , jolloin hirvivahinkoja esiintyi ja korvattiin paljon . Nyt tilanne on ainakin lukujen valossa jokseenkin toinen . Ihmettelenkin väitteitä , että metsästäjät ja riistahallinto eivät olisi saaneet mitään aikaan raportin jättämisen jälkeen . Ihmettelen myös sitä , että vahinkojen määrä ei ole pudonnut tiettyjen tapausten kohdalla koko aikana , vaikka ympäristössä asiat ovat kunnossa .

    Planter Planter 4.3.2017, 09:57

    Lue hyvä mies viestiketju ”Hirveä tilanne” talviruokaresurssi on pudonnut niin pieneksi, että jäljellä olevissa mäntytaimikoissa tuhot kasvavat. Älkää vaihtako suorittavia portaita, ettei samaa rautalankaa tarvitse vääntää vuodesta toiseen.

    Lue lisäksi objektiivisesti tämä viestiketju. Jos ilmoittaa merkittävän tuhon, voi siitä joutua itse maksumieheksi. Älä ota tavoitteeksi tyrmätä joka asiaa, katso totuutta silmiin.

    Visakallo Visakallo 4.3.2017, 10:02

    Niin, ei suorittavan tarvitse Suomen hirvien suojelua ottaa kokonaan omille harteilleen. Se on yhdelle miehelle liian iso urakka!

    Anton Chigurh Anton Chigurh 4.3.2017, 10:29

    suolattu porsas: ”…metsästäjät ja riistahallinto eivät olisi saaneet mitään aikaan…”

    Kyllä ovat saaneet. Ja paljon:

    1. Pienistä taimikoista on kuusivaltaisia 57%
    2. Nuorista kasvatusmetsistä on kuusivaltaisia 19%

    Noin viimeisen VMI:n mukaan.

     

     

    suorittava porras suorittava porras 4.3.2017, 10:54

    En tunnista itsessäni hirvien suojelijaa . Tiettyjä väärinymmärryksiä haluan kuitenkin oikaista .

    Lukujen tunnistaminen ja aikajanalla oikeassa kohtaa pysyminen tuntuu tuottavan joillekin suuria vaikeuksia . Puhutaan valtion tarkastusviraston raportista vuodelta 2005 ja väitetään kirkkain silmin, että mitään ei ole saatu aikaiseksi sen tiimoilta .

    Lukujen valossa on saatu aikaan paljonkin , mutta joillakin nämä saavutukset asettuvat alituiseen näkökentän sokeaan pisteeseen .

    Selkein esimerkki on vahinkokorvausten määrän putoaminen . Korvaussumman putoaminen esim Varsinais-Suomessa alle 1%:iin vuosikymmen takaisesta ei tapahdu itsekseen .

    Toisena voidaan mainita hirviä koskevan vahinko- ja havaintotietojen kerääminen samaan tietokantaan sähköisen järjestelmän avulla . Viimeisimpänä kolaritietojen kirjaaminen ko tietokantaan srva:n toimesta kuluvan vuoden alusta lähtien .

    Myös jahdin aikana tapahtuva pyyntilupien ohjailu tulee mahdolliseksi tulevan jahtikauden aikana , kun kaikki metsästysseurat liittyvät ”oma riista”-palvelun piiriin .

    Viime kausi oli vielä kokeilukausi,jonka vuoksi kyseistä vaihtoehtoa ei käytetty . Metsästysseuroille reaaliaikainen tilannetieto oli apuna jo kuluneella jahtikaudella.

    90% metsästysseuroista siirtyi järjestelmän käyttäjiksi jo vuonna 2016 .

    Vuoden 2005 valtiontalouden tarkastusraportti kannattaa lukea huolella . Kannattaa myös ottaa selvää , mitä on tapahtunut sen jälkeen . Joidenkin kohdalla tietoa on kerätty varsin valikoivasti , jos lainkaan .

    Planter Planter 4.3.2017, 11:11

    Et sitten ottanut neuvosta vaaria:

    ”Lue hyvä mies viestiketju ”Hirveä tilanne” talviruokaresurssi on pudonnut niin pieneksi, että jäljellä olevissa mäntytaimikoissa tuhot kasvavat. Älkää vaihtako suorittavia portaita, ettei samaa rautalankaa tarvitse vääntää vuodesta toiseen.

    Lue lisäksi objektiivisesti tämä viestiketju. Jos ilmoittaa merkittävän tuhon, voi siitä joutua itse maksumieheksi. Älä ota tavoitteeksi tyrmätä joka asiaa, katso totuutta silmiin.”

    ”En ole koskaan aiemmin törmännyt näin fanaattiseen harrastajaryhmään. Ei millään, ei millään, suostuta tunnustamaan tosiasioita. Kaikin mahdollisin tavoin, myös vilpillisin, yritetään selittää vuodesta toiseen, että vika on jossain muualla.”

    Itse olen ollut välillä kymmeniä vuosia pois metsästä. Talouselämässä peli on kovaa, mutta pääosin reilua. Tällaista viritelmää ja asennetta en ole ikinä nähnyt missään. On tämä aivan ainutlaatuista.

    Hypätään aikajanalta tähän päivään, on ihan sama paljonko hirviä vuonna oli 2003 tai 2005. Nyt niitä on liikaa! Ruoka loppuu eikä santsiannoksia enää jaeta metsänomistajien pussista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.3.2017, 11:32

    Eihän tässä sitten tarvita muuta lääkettä kun opetetaan hirvet syömään taimista latvakasvain ja lisäksi sopivasti sivuoksia, niin että haaraisuutta ei tule. Luulisin kyllä että puun sisäisen laadun lisäksi myös taimen kasvu heikkenee, kun lehtivihreää katoaa hirven turpaan. Oikeustajuuni ei istu se, että taimesta josta latvakasvain on katkaistu, ei saisi korvausta!

    Puuki 4.3.2017, 11:40

    Hirvituhojen aiheuttamia metsän tuotostappioita on hankala tarkkaan laskea, mutta niiiden suuruusluokka on kuitenkin arvioitavissa, kuten esim. prof. Kärkkäinen on tehnyt.

    Männiköiden taimikkotuhot on näkyvinä helpoiten havaittavissa. Osa niistä ilmenee vasta päätehakkuun jälkeen.

    Männyn kasvatuksen vaihtuminen kuusen kasvatukseen aiheuttaa  eniten niitä vähemmän näkyviä kasvutappioita. Karumpia männylle paremmin kuin kuuselle sopivia kasvupaikkoja on Suomessa  n. 30 % kangasmaiden kasvupaikoista. parhaat kuivahkotkankaat sopivat melko hyvin myös kuusen kasvatukseen, mutta keskimääräisessä kuivahkon kankaan kuusikossa kasvu jää männystä jälkeen  1 – 1,5   m³/ha/v  välisuomen alueella.  Kiertoajalla se tarkoittaa n. 2200 € /ha vähemmän kantohinnoissa.   N. 20 % vuotuisesta kuusen nykyisestä uudistusalasta olisi kannattavampaa uudistaa kuusen sijasta männylle.  Jos se olisi mahdollista, niin metsän tuotto lisääntyisi n. 50 milj. € /v.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.3.2017, 11:50

    Hyvä kirjoitus Puukilta. Lisäksi tappioihin on laskettava hirvieläinten pelossa tapahtuva kuusen istuttaminen tyvilahon vaivaamille kasvupaikoille.

    Tolopainen 4.3.2017, 13:18

    Haluaisimpa nähdä yhdenkin sellaisen metsänomistajan, joka on vaihtanut hirvien takia männylle sopivan alueen kuuselle.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 94)
1 2 3 4 5 … 8 9 10