› Keskustelut › Harrastukset › Suuri puhallus

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 94)
1 2 3 4 5 6 … 8 9 10

  • Suuri puhallus

    Sent on: 17.2.2017, 09:42

    Merkitty: 

    Numerot tekstin joukossa ( ) viittaavat linkkeihin joista tieto löytyy.

    Normaalisti yhteiskunnassa toimitaan niin, että jos jossain alkaa syntyä suuria taloudellisia vahinkoja, tutkitaan mistä ne johtuvat ja yritetään ehkäistä vahinkoja.

    Tässä tapauksessa toimittiin aivan toisin. Vuonna 2009 hirvivahinkoja korvattiin 5,6 miljoonalla eurolla, 3 miljoonalla eurolla 2010 (1). Keskimäärin korvaussumma oli 2000-luvun alkupuolella 3,3 miljoonaa euroa. Korvaussumma oli noussut liian suureksi, jotain oli tehtävä. Korvauksiin käytettävät rahat kerätään metsästäjiltä lupamaksuina. Rahat eivät riitä, eikä valtion kassastakaan heru. Eikö olisi aika loogista ajatella, että lähdetään rajoittamaan tuhoja?

    Tässä lähdettiinkin tuhojen rajoittamisen sijasta rajoittamaan maksettavia korvauksia. Järjestelmä toimi hyvin. Korvauksen saannin ehtoja kiristämällä korvauksiin tarvittava raha oli 2015 pudonnut jo 0,45 milj. euroon (2).

    Tällä aikavälillä on käytetty laskevaa korvaussummaa uutisoinnissa valtamedioissa hyväksi laittamalla yhtäläisyysmerkki maksettavien korvausten ja toteutuneiden vahinkojen välille (3). Hirvituhot ovat siis laskeneet jyrkästi, jopa muutamissa tutkimuksissa ja opinnäytetöissä (9) on vedetty tällainen johtopäätös.

    No nyt uudistetaan korvausjärjestelmää taas: Luin jokin aika sitten Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistaja-teemanumerosta uutisen: ”MTK on mukana korvausjärjestelmän uudistamisessa. Arvioisin, että korvaustasot nousevat uudistuksen myötä jopa kolmanneksen”.

    Siis korvaus nousevat vuoden 2015 tasosta 0,14 miljoonaa euroa, jopa 0,59 miljoonaan euroon. Fantastista! Tätä pidetään aina esillä, korvausta saa älkää valittako.
    Professori Matti Kärkkäinen on arvioinut, että hirvet aiheuttavat ainakin 100 miljoonan vuotuiset kustannukset (4). Mainittakoon, että petovahinkoja korvattiin 7,3 milj. euroa  ja metsästyskoirasta voi saada korvausta 10 000€ (5). Koko Lounais-Suomen vuotuiset taimikkotuhokorvaukset olivat yhden koiran verran?

    Tätä voisi kuvata vaikka näin: Metsuri sahaa vahingossa reisivaltimonsa poikki. Paikalle hälyytetään ensihoitoryhmä. Ensihoitajat yrittävät pienenpienellä lasten nalle-laastarilla tyrehdyttää verta suihkuavaa isoa avohaavaa.

    Nyt jäi kassaan ylimääräistä rahaa, kun korvaukset lähes nollaantuivat. Kiinnostuin mihin ne ylimääräiset rahat joutuvat? Tutkin asiaa. Lakiin riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta  oli lobattu muutos, jolla metsänomistajille tarkoitetut rahat voidaan palauttaa takaisin riistaorganisaatiolle (6). Käyttötarkoituksena ”hirvikannan hoito”. Siis metsänomistajille tarkoitetut korvausrahat voidaan palauttaa ”hirvien hyvinvoinnin” parantamiseen. Niin on myös tehty, niitä on palautettu.

    Tuosta noin 600 000€ korvauspotista, jos se  jaetaan kaikille metsänomistajille tasan, tulee 1€ / nuppi. Eikö olisi syytä aloittaa norminpurkutalkoot ja pistää jokaisen tilille suoraan kerran vuodessa se 1€? Kannattaako työryhmien kuluttaa palavereissa housuntakamuksiaan miettien montako oksakiehkuraa pitää olla syöty latvankatkaisun lisäksi, jotta taimi on vielä hyvä ja kehityskelpoinen (=monihaaraisen aihio).

    Hirvituhojen jatkuminen ja vakavuus on kyllä riistaorganisaation tiedossa, eikä voi yrittää selittää, että tuhot olisivat pienentyneet. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen järjestämillä vuoden 2017 riistapäivillä oli asia esillä. Osallistujina oli suuri joukko riistakeskuksen henkilökuntaa. Juho Matalan esityksestä ”Hirvi satavuotiaassa Suomessa” asia tulee täysin selväksi (7).

    Viitteestä (8) ilmenee selkeästi, mikä on korvausjärjestelmän ongelma.

    Metsänomistajien korvausrahat on puhallettu takaisin omiin taskuihin.

    (1)

    http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/farre-algskador-en-forvaltningsplan-under-arbete

    (2)

    https://www.metsakeskus.fi/uutiset/tihea-hirvikanta-tuhoaa-kuusikoita

    (3)

    http://yle.fi/uutiset/3-6632861

    (4)

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/professori-hirvituhoista-jopa-100-miljoonan-euron-menetykset-mets%C3%A4taloudelle-mets%C3%A4st%C3%A4jien-aika-kaivaa-kuvetta-1.163910

    (5)

    http://yle.fi/uutiset/3-7831003

    (6)

    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150042

    (7)

    http://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    (8)

    http://yle.fi/uutiset/3-8434077

    (9)

    https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/115281/Nuotio_Iiris_Ryyppo_Laura.pdf?sequence=1

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • Planter Planter 4.3.2017, 14:27

    ”Oikeustajuuni ei istu se, että taimesta josta latvakasvain on katkaistu, ei saisi korvausta!”

    Ei tällä olekaan mitään tekemistä oikeudenmukaisuuden kanssa. Kaikki lähtee riistakeskuksen budjetista.

    Esim. 2016. Lupamaksuina kerätään 3,4 milj. Siitä on tarkoitus käyttää hirvivahinkorvauksiin 1,2 milj. Korvausjärjestelmä täytyy virittää sellaiseksi, että korvaussumma osuisi 1 – 1,5 milj. jotta se olisi uskottava. Nyt hämmästyttää ja kummastuttaa, kun vahingot eivät ole vähentyneet, mutta korvaukset vähenevät koko ajan, pitää korjata hiukan ylöspäin.

    Jos korvattaisiin todelliset vahingot, summa karkaisi heti kymmeniin miljooniin. Metsästäjät joutuisivat lyömään pöytään riihikuivaa tai hakemaan valtion budjetista lisärahaa ja se voisi herättää kysymyksiä.

    Korvauksen laskennassa on muuttujia: omavastuu, tarkastusmaksu, montako oksakiehkuraa on katkaistu. Nyt viilataan ja optimoidaan tätä, jotta korvaussumma osuisi 1 – 1,5 miljoonan haarukkaan. Näin jonkun uutisen, että oksakiehkuramäärä saataisi muuttua luonnoksesta.

    Suurin osa metsäomistajista ei hahmota tapahtunutta vahinkoa, koska paperirahaa joutuvat lyömään pöytään ainoastaan ne, jotka joutuvat tekemään uudistuksen kokonaan uusiksi.  Maksamaan muokkauksen, taimet, istuksen.  Muilla konkreetinen vahinko siirtyy seuraavalle sukupolvelle ja kansantaloudelle.

    Uudet metsänomistajat, joilla on keskimääräistä suurempi metsätila ovat  valveutuneita ja odottavat tuottoa. Viimeistään siinä vaiheessa, kun seuraava hallitus lyö merkittävän kiinteistöveron piloille järsityille tuottamattomille taimikoille, tapahtuu ”vallankumous”.

    Eiköhän Kuusamossakin, aika pohjoisessa, mänty olisi parempi vaihtoehto:

    http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/hirvituhoja-vaikea-torjua/659512/

    oksapuu 4.3.2017, 14:46

    Tolopaiselle…

    Tässä olisi yksi. Totaalituhon jälkeen istutin kuuselle ja keväällä pitää taas ilmoittaa 4-5ha hirvituhoja…

    Omasta puolesta männynviljelyt on viljelty… 🙁

    Visakallo Visakallo 4.3.2017, 16:38

    Tolopainen: ”Haluaisimpa nähdä yhdenkin sellaisen metsänomistajan, joka on vaihtanut hirvien takia männylle sopivan alueen kuuselle.”

    Käytätkö Tolopainen päihteitä, vai miksi kirjottelet mitä sattuu? Erittäin monelta löytyy juuri näitä hirvien takia männnyltä kuuselle vaihdettuja, se vielä enemmän koivulta kuuselle vaihdettuja alueita. Iselläni niitä on yhteensä yli 20 hehtaaria.

    suorittava porras suorittava porras 4.3.2017, 18:00

    Hirvien aiheuttamat taimikkotuhot olivat Lapissa pienimmät kymmeneen vuoteen. Viime vuoden vahinkojen arvioitu korvaussumma on yksityismetsissä 60 000 euroa, mikä on lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2015. Eniten tuhoja oli Itä-Lapissa, erityisesti Kemijärvellä ja Sallassa. Monista Lapin kunnista ei sen sijaan raportoitu hirvivahinkoja lainkaan.

     

    Suomen metsäkeskus on arvioinut viime vuonna Lapissa yksityismetsänomistajan taimikoissa tapahtuneet hirvieläinvahingot. Hakemusten mukaan merkittäviä taimikkotuhoja oli 44 yksityisellä metsänomistajalla.

     

    Maastossa arvioitujen hirvivahinkometsien pinta-ala oli 374 hehtaaria, mikä on noin puolet vuoden 2015 arvioidusta pinta-alasta. Tuhojen painopistealue oli edellisvuosien tapaan itäinen Lappi. Pinta-alallisesti laajimmat tuhot olivat Sallassa, mutta euromääräisesti pahimmat tuhot kohdistuivat Kemijärven taimikoihin.

     

    Lapissa arvioitujen hirvivahinkojen korvaussumma oli viime vuodelta 60 778 euroa, kun vuonna 2015 korvaussumma oli 113 774 euroa. Korvaussumma sisältää arviointikustannukset, kasvu- ja laatutappiokorvaukset sekä mahdollisesta täydennysviljelystä ja uudelleen metsityksestä aiheutuvat kustannukset.

    Visakallo Visakallo 4.3.2017, 18:09

    Mitähän sinä suorittava tuolla lainauksella halusit meille kertoa?

    Planter Planter 4.3.2017, 18:34

    Aslakin korvausrahat puhallettu?

    RiistaWebin mukaan  2014 Lapissa oli 11842 hirveä  ja 2016 peräti 81572 (!?)

    jees h-valta 4.3.2017, 19:33

    Lapissahan uudistus on männylle lähes mahdotonta. Kasvu isoksi kestää aivan liian kauan että varmasti sinäaikana tulee totaalituho hirvien toimesta. Jotain suttuisia rääseköitä sinne saa aikaan mutta ei virheettömiä männiköitä. Niin paljon ei hirvien määrässä siellä muutoksia tulekkaan. Jos ei laajamittainen salametsästys ala putsata laumoja.

    jees h-valta 4.3.2017, 19:35

    Niin, ja Planter sitten jo kertookin sieltä olennaisen. Aivan tolkuton tilanne hirvien määrässä.

    helge6 4.3.2017, 20:21

    2016 vuoden hirviluku lappiin saattaa pikkasen olla yläkanttiin kun ei koko maan luku ole paljon suurempi. Saattoivat toki koko maan hirvet olla laskennan aikaan lapinreissulla. Tuo luku on jo ennenkin käynyt palstalla joten en ymmärrä mitä arvoa päivänselvä painovirheen pallottelu viestissä antaa.

    No toki jees- urpoon uppoaa, ei juuri luetunymmärrys rasita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.3.2017, 10:15

    Valtion talousarvioesitys v. 2017, Suomen Riistakeskuksen tehtävät:

    ”huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin” (lihavointi minun).

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 94)
1 2 3 4 5 6 … 8 9 10