Taimikon perkaus ruotsalaisittain

Tämä aihe sisältää 96 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta, 6 kuukautta sitten Jätkä toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 94)

1 2 3 … 8 9 10

Taimikon perkaus ruotsalaisittain

Lähetetty: 4.5.2012, 19:40

Metsälehdessä 24/2011 oli juttu ruotsalaisesta, tuolloin vielä alustavasta havainnosta, jonka mukaan vesakon perkaukseen olisi keksitty tehokas menetelmä. Siinä ensimmäinen perkaus tehtäisiin keväkesällä toukokuussa ja toinen loppukesällä heinä-elokuussa.

Kokemuksia ei tästä ole, mutta kokeillaan sitä porukalla alkavalla kasvukaudella. Kirjoitellaan kommentteja syksyllä lisää.

(kirjoitusvirheitä korjattu)

Tekijä
Gla

Teema Metsänhoito

tamperelainen 4.5.2012, 20:01

Olen ollut huomaavanani ,että jos perkaa toisen kerran jo seuraavana vuonna,niin vesakon kasvuvauhti hiljenee

Leevi Sytky 5.5.2012, 09:50

Sen toisen raivauksen syksymmällä voisi ajaa kolmioterällä. Terät kannattaa teroittaa aivan terälapun juureen asti.
Pitänee tehdä koeala ja katsoa miten käy.

Anton Chigurh 5.5.2012, 10:04

On tullut kokeiltua jo vuosia sitten. Muuten hyvä, mutta vähenevä vesominen siirtää hirvet syömään kasvatettavaa puustoa.

suorittava porras 5.5.2012, 15:27

Ruotsissa käytettävä varhaisperkausmenetelmä saattaa olla tehokkuuden ohella myös edullinen tapa varmistaa taimikon hyvä kehitys. Jos tarvitsee poistaa vain sormenvahvuisia vesoja , ei kaluston eikä työntekijän tarvise olla pro-tasoa. Syksyyn mennessä tapahtunut uusi kasvu syö ”virrat” keväisestä kannosta todella tehokkaasti . Kun kannosta lähtevä kesän kasvu eliminoidaan , ei istutetulla taimella ole tulevina vuosina hädän päivää . Se selviää varmuudella voittajana ja nujertaa loputkin kilpailijat aikaa myöden saamansa etumatkan turvin.
Menetelmä säästää , paitsi energiaa ja voimavaroja , myös luontoa. Palstalla ei tarvitse ”tuusata” jatkuvasti , kun työ tehdään kerran kunnolla. Tähän asti vallalla ollut tapa toimia (= odotellaan vähän , että saadaan kemerat) on johtanut ikuiseen raivauskierteeseen .

Myöhästynyt raivaus on edesauttanut haitallisen kilpailevan kasvuston kehitystä. Paksumpi kanto tuottaa tehokkaammin uutta kasvustoa. Jos raivausta ei ole tehty lainkaan , on monesti menetetty suurin osa istutetuista taimista tai niiden mahdollisuudesta kehittyä laadukkaaksi tukkipuuksi. Tämän lisäksi hakkuuajnkohta on siirtynyt 10-20 vuotta eteen päin .
Palsta on luonnollisesti ennakkoraivattava ennen hakkuuta , mikä ei ole useinkaan helpoimpia tehtäviä . Tuhansien ”onkivapojen” kaateleminen hakkuuta haittaamasta on jo täyttä työtä . Tekijältä ja raivauslaitteelta vaaditaan runsaasti pro-ominaisuuksia ja teettäjältä paksua lompakkoa.

Omatoimisten ja kustannustietoisten metsänomistajien taimikonhoito tapahtuu melkoisella varmuudella jatkossa ”ruotsiksi” , niin houkuttelevalta menetelmä vaikuttaa.

jees h-valta 5.5.2012, 17:00

Ihan supisuomalaisittain aion perata vastakin taimikkoni.
Ja se tarkoittaa kyllä varhaisvaiheen perkausta 3800-4000 taimeen.
Siitä energiapuukorjuu josta tulee todella hyvä kertymä ja aivan rahanarvoinenkin. En näe ihmisen iässä aivan tarpeelliseksi ottaa pelkästään takkiin nuoren metsän kasvatustakaan.
Kyllä minulle tuollainen helposti jopa ilman tukia 1500-2000/ha kelpaa. Silti metsissä on aina poltinpuuta riittämiin ja rahan saanti tasaisempaa.

Leevi Sytky 5.5.2012, 18:38

Jees kertoo tuossa yllä kasvattavansa taimikkonsa tiheydessä 3800-4000 kpl/ha. Otaksun että tätä metodia hän käyttää viljellessään havupuutaimikoita?

Istutetut hybridihaavikot on nähtävästi pidettävä puhtaana muusta lehti-,tai havupuusta?

suorittava porras 5.5.2012, 19:39

”jees-harjavallan” kannattaa lukea Metsälehden n:o 8:n artikkeli ”Kuusentaimikko sai uuden elämän” loppuun asti . Viimeisen otsikon alla piilee tarinan opetus. Valitsemallasi menetelmällä ollaan hädin tuskin ensiharvennusasteella , kun toinen vaihtoehto on korjata 300 kuution / ha tukkileimikko samassa ajassa. Luonnollisesti harvennuspuut jo paljon tätä ennen.
Riikilän Mikon kanssa pähkäiltiin , onnistuuko metsän pelastaminen hiukan järeämmäksi karannessa lehtipuu/havupuu yhdistelmässä aiemmin talvella. Alueelta oli jonkin verran kuva-aineistoakin ”vanhalla palstalla”. Ennuste sen metsän osalta ei todellakaan ole häävi ja pahoin pelkään , että siinäkin metsässä , josta lehtijuttu oli , voi varautua yllätyksiin .
…ja olen edelleenkin sitä mieltä , että kelvollinen metsä syntyy alle 2000 taimen ha tiheyksillä . Tätä suurempi runkomäärä hidastaa puuston järeytymistä , heikentää laatua ja kohottaa voimakkaasti korjuukustannuksia (=alentaa kanohintaa)
…ja vielä…ruotsalaismenetelmällä saadaan taimikko varmasti järeytymään nopeimmin oikeaksi metsäksi

Leevi Sytky 7.5.2012, 07:40

Metsälehden numerossa 8, sivulla 14 on juttu pahasti myöhästyneestä taimikon varhaisperkauksesta. ”Suorittava porras” kertoo tuossa yllä savotasta ja lienee ollut myös tätä toteuttamassa.
Kertoo myös, että saattaa olla luvasa yllätyksiä kasvamaan jääneen kuusikon suhteen.
Kuvienkin perusteella näin on. Kovin näyttävät aneemisilta nuo lehtipuiden varjossa kituneet kuusen taimet. Varsinkin lehden kuvassa, jossa ”esiintyy” hakkuukone.
Olisiko pitänyt jättää koivuista suojapuusto?

jees h-valta 7.5.2012, 09:20

Leeville ensin että kaikki metsäelämäni ei koske haapaa edelleenkään. Ja mitä tulee energiaasentoon harventamiseen voisi ajatella niinkin ettei kovin paljon kiinnosta jostain huonosta alikasvoskuusikosta edes metsää alkaa kehiä jos parinkymmenen vuodenkin kasvatuksella kohtuuhyviä tilejä saa aikaan. Jääköön seuraavan mietteiksi alkaako kasvattamaan kuusenrääppiä vai ei.
Itse tähtään vain ja ainoastaan omaan ”kiertooni” sopivaan metsänkasvatukseen. Ja se ei enää ole edes puolisatavuotinen.
Voisi kannattaa havupuu-uskovaisten nykyilmastolla ja ötököillä hiukan laajemminkin miettiä. Virallinen mantra taipuu aina vähintään kolmekymmentä vuotta myöhässä. Sitähän nyt mhy-vedätteisesti mennään.

Juippi 7.5.2012, 09:26

Ihan mielenkiintoinen menetelmä. Toisaalta kun varhaisperkaa kerran syyskesällä niin sekin hillittee huomattavasti vesakkoa, ainakin omalla ”koealallani”.