Keskustelut Metsänhoito Terveisiä harvennukselta!

Viewing 10 replies - 1 through 10 (of 79 total)
  • Terveisiä harvennukselta!

    Kuluneen kesän harvennukset ovat olleet pääosin erinomaisia työmaita . Muutama kuvio oli tosin jäänyt ennakkoraivauksen osalta vaiheeseen , mutta kokonaisuus on hyvä.

    Yksi asia pitää nostaa erityisen myönteisenä esille. Ne ennakkoraivaukset on tehty kerrankin asiallisesti ja oikeaan aikaan. Kohteet ovat olleet sekä yhtiön ,että yksityisten mailla , pinta-alaltaan muutamia kymmeniä hehtaareja. Raivauksen ajoitus on hyödyttänyt sekä metsän kasvua , että harvennuksen onnistunutta toteutusta.

    Tiuhasta kuusentureikosta männikössä on jäljellä vain lahot kannot ja uutta versontaa ei esiinny lainkaan. Kasvatettavan puulajin kasvupyrähdys ja latvuston sulkeutuminen on estänyt tehokkaasti uusien versojen syntymisen. Muutama kynänpaksuinen koivunrassi ei menoa haittaa. 4-5 vuotta sitten tehty ennakkoraivaus on lihottanut puustoa melkoisesti . Hehtaarikertymä on kasvanut useilla kuutioilla ja jätettävien puiden rungot ovat vahvistuneet kestämään tuulta ja tuiskuja.
    Näitä työmaita kelpaisi esitellä laajemminkin . Yksi puute nissä kuitenkin on. Kemeraa ei ole käytetty. On käytetty tervettä järkeä.

    PS . Aaltoilalta oli taas tänään nasakka kolumni ”maastullissa” ..kannattaa lukaista

  • Iron Man

    Eipä taida paljon jälkipolville jäädä positiivista sanottavaa sp teutaroinneista harvennuksilla,pikemminkin itkua ja hammasten kiristelyä.

    Puun takaa

    Rautamiehen puheet ovat aika lailla ruosteessa. Asiansa osaavien energiapuuta korjaavien konemiesten työssä ei ole ollut mitään moitittavaa ainakaan meillä päin. Tuskin olisin teettänyt vuosittain jo puolentusinaa kohdetta, jos en olisi ollut tyytyväinen. Valittaminen tällä palstalla ei suuria hengenlahjoja vaadi. Se jos mikä on tullut näiden vuosien aikana harvinaisen selväksi.

    Ironman

    Hän sitten vaan jatkaa herjaamista vaikka sovittiin että se loppuu.
    Mutta minä olen sanani mittainen mies ja jatkan asialinjalla,vaikka olisi oikeus ja kohtuus että sopimuksen rikkoja saisi maistaa omaa lääkettään.

    Raaka-Aarne

    Nyt kun on asiantuntemusta paikalla, saanen esittää kysymyksen. Kuinka ennakkoraivaus suoritetaan oikeaoppisesti? Tarkoitus olisi tehdä ennakkoraivausta omassa metsässä, joten ohjeistus olisi paikallaan. Kiitos tiedoista!

    suorittava porras

    Ennakkoraivauksesta.

    Ennakkoraivaus on tehtävä siten ,että keimikkokokonaisuuden hahmottaminen helpottuu. Poistetavien puiden on oltava näkyvissä tyvelle saakka. Noin metrin etäisyydellä runngosta ei saisi olla edes aluskasvosten kantoja haittaamassa kouran sijottamista puun juurelle.Mitä tarkempaan malttaa raivata , sitä paremmin edellä mainittu onnistuu.
    Näkemäesteet vaikeuttavat puuston laadun määrittelyä , ajourien suuntausta ja heikon näkyvyyden takia kannot jäävät usein pitkiksi. Ajourien etäisyys toisistaan on aina lyhempi , mitä enemmän aluskasvosta on palstalla. Runkovauriot jäävissä puissa lisääntyvät peitteisyyden myötä.
    Jos halutaan lisätä monimuotoisuutta , voi osan vaihettumisvyöhykkeestä , kosteista alueista ja muuten maaastollisesti aroista alueista jättää kokonaan raivaamatta. Sieltä ei korjata puutakaan.

    Raivauksen ajoituksella voi parantaa metsän kasvua vielä ennen hakkuuta. 3-5 vuotta ennen hakkuuta tehty ennakkoraivaus lihottaa palstan puita. Toisaalta risukko maatuu tuossa ajassa ja kannotkin lahoavat niin , että koneen koura mene varmasti poistettavan puun tyveen asti eikä jää killumaan jonkun kepin nokkaan seurauksena puoli metriä pitkä kanto.

    Varhain tehty raivaus takaa paremman hinnan leimikosta. Myös työ on edullisempaa , kun raivattavan risukon läpimitta ja pituus on pienempi. Työ ei möskään ole niin stressaavaa , kun ei tarvitse juosta kilpaa hakkuukoneen kanssa.(valitettavan yleistä vieläkin)

    jees h-valta

    Muistaisin että suorittavakin tekee MetsäGrpupin hakkuita myös.
    Aika paljon tylympi on hänen käsityksensä peitteellisyyden suosinnasta kuin heidän oma ohjeistuksensa. Taitaa taas piillä taustalla ”leipääntymisen” aiheuttama helpon työstön haku.

    suorittava porras

    Leipääntymisestä…. Tuskinpa tänne kirjoittelisin , jos olisin leipääntynyt . Tunnen kyllä koko joukon osaaviakin entisiä motokuskeja , jotka ovat vaihtaneet alaa metsien peitteisyyden innoittamana. Joidenkin kohdalla ura ei ole edes päässyt kunnolla alkuun , kun risukoissa rymyämien on lakannut kiinnostamasta. Vasta vähän aikaa sitten aikuisikoulutuksen työharjoittelujaksolla ollut kaveri totesi jakson päätteeksi , että se on sitten siinä . Tämä ei ole mun juttu. Risukot ei kiinnosta.

    Liiallinen peitteisyys yllä ja edellisissä kommenteissa mainittujen seikkojen lisäksi aiheuttaa runsaasti apteerausvirheitä. Suoraankin runkoon nojaileva mutkainen koivunräippä saa poistettavan puun näyttämään kierolta. Jos räippiä on paljon , vaikutelma puuston heikosta laadusta vain vahvistuu. Puut katkotaan sen mukaan , miltä ne näyttävät , ei sen mukaan , mitä ne oikeasti saattavat olla. 1-3 runkoa minuutissa käsittelevä koneenkuljettaja ei kovin kauaa jouda laatua aprikoimaan .

    Runsaammin aluskasvosta sisältävän leimikon kuitukertymä on aina suurempi , kuin siellä , missä ei ole apteerausta haittaavia näköesteitä. Kaikki tämä johtuu olosuhteista , ei siitä , mikä firma puuta kulloinkin korjaa.

    6tukki

    Raivauksella pitkästä aikaa, koska pikkuinen tihkusade ei näitä hommia haittaa…

    Olen tehnyt ennakkoraivausta n. 4 hehtaarin hyvin ojitetulla suometsäpalstalla, jolla aiempi omistaja ei ilmeisesti ole ojitusta lukuunottamatta muuta tehnytkään. Palstan valtapuusto mäntyä (valtapituus n 15 m), joiden välissä kasvaa melkoinen määrä koivua pituudeltaan 5 – 15 metriin. Poistin nuo pienimmät koivut järestään ja putsasin mäntyjen alustat.

    Jo nyt koko alueella oli alikasvustona nähtävillä runsaasti kuusen taimia pituudeltaan 20 – 60 cm (n. 2000 – 3000 tainta/ha).

    Mikähän olisi viisain ajankohta suorittaa harvennushakkuu. Odottaako, että männikkö ja koivikko lihoo vielä hieman vai olisiko kuusentaimien takia harvennettava jo tulevana talvena?

    Kiitos hyväkuntoisen ojituksen, puusto näyttää kasvavan todella hyvin ja siksi ajattelin hyödyntää nuo alikasvustokuuset…

    suorittava porras

    Tuo koivujen kurittaminen kuulostaa hyvältä. Moni jättää turhan paljon koivuja kasvamaan raivauksen jälkeen. Puiden järeytyminen on silloin hidasta eikä runsas runkoluku paranna harvennuksen tulosta. Keskijäreyden pienenemien aiheuttaa korkeammat korjuukustannukset ja alentaa kantohintaa. 10-15 litran rungoista ei paljon pino kasva .

    Kahden- kolmen vuoden ”lihotusjakso” on paikallaan raivauksen jälkeen , pari lisävuottakaan ei ole pahitteeksi. Ennakkoraivauksen tuloksena syntynyt kannokko ei tuota läheskään sitä määrää uusia versoja muutaman vuoden varjostusjakson jälkeen. Heti tehtävä hakkuu puolestaan edistää versojen kehittymistä , kun varjostus ja juuristokilpailu vähenee . Kun vettä ja valoa riittää , vesakko valtaa nopeasti harvennetun alueen.

    Alla oleva kuusentaimikko kestää mainiosti tämän odotusjakson. Kuuset kannattaa totutella lisääntyvään valoon vähitellen kellastumisen estämiseksi. Kuvaamasi taimet eivät ennätä odotusjakson aikana kasvaa liiaksi , jolloin ne haittaisivat merkittävästi hakkuuta.

    Tänään sain hyvin selkeää uskonvahvistusta sille , että ennakkoraivaus on tehtävä useampia vuosia ennen hakkuuta. Alueella , jolla oli tehty ennakkoraivaus juuri ennen harvennusta oli valtava vesakko , vaikka hakkuusta oli kulunut vasta 4 vuotta. Parasta aikaa työn alla olevallee hakkuutyömaalle ei moista tule syntymään , kun versoja mahdolliseti tuottavat kannot ovat lahoinneet olemattomiin (raivaus 4 vuotta sitten).

    jees h-valta

    Onpas ollut tyhmää koneharvennusta jos on menty ennakkoraivaamattomaan männikköön. Eikös ne lyö yleensä kintaat ristiin näissä kohteissa?
    Ainakin suorittavan jutuista olen näin ymmärtänyt.
    Ja todella käsittämätöntä raiskata hyvää energiapuuta koneella maahan survoen. Olisko mäntykin jälleen hiukan enemmän kuin rehevässä pohjassa?

Viewing 10 replies - 1 through 10 (of 79 total)