Keskustelut Metsänhoito Terveisiä harvennukselta!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 79)
  • Terveisiä harvennukselta!

    Kuluneen kesän harvennukset ovat olleet pääosin erinomaisia työmaita . Muutama kuvio oli tosin jäänyt ennakkoraivauksen osalta vaiheeseen , mutta kokonaisuus on hyvä.

    Yksi asia pitää nostaa erityisen myönteisenä esille. Ne ennakkoraivaukset on tehty kerrankin asiallisesti ja oikeaan aikaan. Kohteet ovat olleet sekä yhtiön ,että yksityisten mailla , pinta-alaltaan muutamia kymmeniä hehtaareja. Raivauksen ajoitus on hyödyttänyt sekä metsän kasvua , että harvennuksen onnistunutta toteutusta.

    Tiuhasta kuusentureikosta männikössä on jäljellä vain lahot kannot ja uutta versontaa ei esiinny lainkaan. Kasvatettavan puulajin kasvupyrähdys ja latvuston sulkeutuminen on estänyt tehokkaasti uusien versojen syntymisen. Muutama kynänpaksuinen koivunrassi ei menoa haittaa. 4-5 vuotta sitten tehty ennakkoraivaus on lihottanut puustoa melkoisesti . Hehtaarikertymä on kasvanut useilla kuutioilla ja jätettävien puiden rungot ovat vahvistuneet kestämään tuulta ja tuiskuja.
    Näitä työmaita kelpaisi esitellä laajemminkin . Yksi puute nissä kuitenkin on. Kemeraa ei ole käytetty. On käytetty tervettä järkeä.

    PS . Aaltoilalta oli taas tänään nasakka kolumni ”maastullissa” ..kannattaa lukaista

  • Pete

    Humppakenille, mt-männiköissä ei mielestäni kannata perata alikasvoskuusikkoa kokonaan pois. Sama juttu koivikoissa. Kuusista voi hyvinkin muodostua uusi puusukupolvi. Näin kannattaa menetellä kuitenkin vain jos kuusta on selkeästi riittämiin ja vieläpä riittävän tasaisesti. Tällaisia tilanteita on harvoin, mutta kun sellainen on, niin se kannattaa siis hyödyntää.

    Ennakkoraivaus tulee tehdä mielellään ainkin 5 vuotta etukäteen. Edut on tässä ketjussa jo käyty läpi. Vesasyntyiset koivupöheiköt kun raivaa niin että siellä on vain yksi runko, niin siitä saadaan jopa ainespuuta jos raivaus tehdään 5 vuotta ennen harvennusta. Lisäksi havupuut järeytyvät ja se taas lyhentää havupuuston kiertoaikaa jne. Ei siis kannata tehdä ennakkoraivausta niin että jättää kaiken aines ja energiapuuksi raivaus hetkellä kelpaavan puun. Ei ei, myyntipuutakin kannattaa kaataa maahan jos ensiharvennus (kuusikoissa ainoa harvennus) on 5 vuoden päässä. Tätä ei yleensä ymmärretä jaj seurauksena on ensiharvennuksessa ehkäpä hieman isompi poistuma, mutta samalla kiertoajan piteneminen ja vähemmän tukkia kiertoajalla.

    Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun olen joutunut kiertämään ostopalveluna tehtyn viimeisen taimikonhoidon tai ennakkoraivauksen vielä omatoimisesta moottorisahalla läpi kaataen koivupuskista ylimääräiset rungot pois. Toki metsuriyrittäjistä löytyy niitäkin jotka paikkaavat työnsä jälkeä palautteen jälkeen. On harmillista kaikkien kannalta, että vaikka kuinka selkeästi ohjeistaa halutun työjäljen, niin raivaussahaa käytännössä tekevä metsuri jättää hyvin helposti kuviot liian tiheiksi. Tämä johtuu varmaan siitä, että valtaosin eri toimijat jo maksimoivat energiapuun saantoa ja varsinkin se, että ennakkoraivaukset tehdään niin että moto jo palstan toisella nurkalla aloitteelee hakkuuta.

    suorittava porras suorittava porras

    ”Humppabarbin” raivaussavotta on tainnut olla kohteella , joka on hakattu lähes vuosikymmen sitten .Tuolloinhan metsänhoidonneuvojien yleisohje oli , että viedään moto ensin palstalle ja raivataan sen jälkeen , jos on aihetta kemeroiden saamiseksi.
    …. tänä päivänä työmaalla on korkeintaan ritiläauton jäljet , jos alue on raivaamatta.

    Olipa muuten jälleen mallikkaasti kunnostettua nuorta metsää työkohteena. Metsänomistaja oli kaadellut surutta liian tiheää ensiharvennusvaiheeseen tulevaa männikköä harvemmaksi hyvissä ajoin ennen hakkuuta. Kannot , läpimitaltaan jopa 12 cm , menivät sujuvasti nurin kevyellä kosketuksella (=merkki oikeasta ajoituksesta) . Osittain lahonnutta raivausjätettä oli runsaasti palstan ravinnetilaa kohentamassa. Jäävän puusto oli pulskistunut mukavasti ja puiden latvus oli erinomaisessa kunnossa.

    Tilanne olisi ollut toinen , jos raivaus olisi jäänyt aikoinaan tekemättä. Lahoavaa puustoa olisi kyllä ollut runsaasti , mutta jätettävää puuta metsän heikon kasvukunnon vuoksi paljon nykyistä vähemmän.

    suorittava porras suorittava porras

    Kaivetaanpa  tämäkin ketju esiin pölyttymästä. Sain kimmokkeen palata aiheeseen , kun eteen osui kohtuullisen laadukas ensiharvennus , jossa kaikki hoitotoimet on tehty ajallaan. Palstaa on länteen viettävässä rinteessä 10 ha valtapuustona mänty ja hakkuu vetelee tällä hetkellä  loppusuoralla. Arvio hehtaaripoistumasta oli 70-80 m3 , mutta nyt näyttää , että mennään reilusti yli. Poistettavien runkojen keskijäreys on lähes 140 litra/runko. Vaihteluväli 50-500 litraa.

    Kuusi/juuristo on hävinnyt kasvukisan ja osa rungoista on kupsahtanut kumoon ihan omine aikoineen . Koivuakin esiintyy hiukan ja parhaat yksilöt säästetään. Koivuvaltaiset ojien varret jätetään riistatiheiköiksi ja kasvattamaan koivujen kappalemäärää sertifiointiehtojen täyttämiseksi.

    Täällä joku kehuskeli harvennustaan , josta lähti 40 mottia 40 litraista puuta hehtaarilta. Näkymä vaikutti kuvan perusteella varsin vaatimattomalta ja palsta saa odotella rauhassa päätehakkuuta. Paljon on parannettavaa , että päästään enskassa 80 motin hehtaarikertymään ja mahdolliseen toiseen harvennukseen. Esimerkkini tapauksessa riittää  reilusti harvennettavaa toisellekin kerralle päätehakkuutiheyden kärsimättä.

    Sen verran käännän vielä veistä haavassa , että energiapuu ei ole tavaralajivalikoimassa ja männikkö on varttunut esittämiini mittoihin runsaan hirvikannan alueella.

    jees h-valta

    Voisi sitä tietysti palstan iänkin kertoa, eipä juuri vaikuta ensiharvennukselta! Koska juttu suorittavalla viittaa selvästi minun ensiharvennukseeni totean vain ettei tuo hänen tekemänsä ole mikään ensiharvennus. Mutta sama tuo, samaa soopaa häneltä piisaa. Metsäkeskuksen tarkastaja totesi vielä harvennuksen kertaalleen sopivan kuvioille ja hiukan yli kymmenen vuoden päähän. Noilla litramäärillä ei Kemeran kanssa keskustella joten paljon enemmän puutavaraa isäntä tuossa luovuttaa saadakseen saman rahan kuin minä Kemera-kelpoisella. Onko tuo sitten hyvän merkki? Minusta ei. Minä pidän siitä teho/hyötysuhteesta jossa luovutan tavaraa vähän ja saan rahaa palkjon. Energiapuusta huomautan sen mitä tarkastaja Metsäkeskukseltakin päätteli. Kaikkea ei pidäkkään nuolla. Ojan varteen jäi leppää esim. hyvinkin runsaasti mutta ei mitään tarvetta millekkään jälkitoimille. Joten suorittavan satuilu on aivan sitä samaa edelleen. Potaskaa tuutin täydeltä!

    Gla Gla

    Lähtötilanteen runkolukukin olisi kiinnostava tieto. Se, että ensiharvennuksessa on 500-litraisia runkoja, saattaa tietysti kertoa jotain kuvion historiasta.

    ”männikkö on varttunut esittämiini mittoihin runsaan hirvikannan alueella.”

    Tuo ei ollut yllätys. Lappia lukuunottamatta Suomesta tuskin muunlaisia alueita löytyykään.

    jees h-valta

    Ja suorittavan energiapuukammoon voin vain todeta mitä Metsälehden etusivullakin jutussa todetaan. Eli että energiapuukohteet ja ensiharvennukset tekevät nyt hyvin kauppansa. Tukkikohteista on pula. Joka perustuu hintaan. E-puulla tuota ongelmaa ei ole, on vain ongelma pitää ensiharvennukset kuituharvennuksina koska lipeää e-puukaupaksi kovin helpolla.

    Visakallo Visakallo

    Minä voin puolestani todeta, että olen vuosikymmenten aikana saanut onnistuneesti uudistettua ja kasvatettua yli 50 hehtaaria männiköitä hirvien talvilaidunalueilla. Se on suoritus, johon voin haastaa kenet tahansa. Se kun ei onnistu pelkillä puheilla.

    Gla Gla

    Entä paljonko on tullut epäonnistumisia?

    jees h-valta

    Minä kyllä tunnustan että tämä suorittavankin arvostelema harvennukseni on hirvien maun mukaan tekeytynyt juuri sellaiseksi josta suorittava ei kai sitten kovin korkeita pisteitä anna. Se että hän sysää ongelmasta vastuun minulle on aika outoa. Miten minä olisin siellä voinut yökausia vahtia ettei hirvet syö männyntaimia pienenä? Kun se tosiaan osui juuri pahimpaan hirviaaltoon 2000-vaihteeseen. Suurin osa taimia syötiin maata myöten joten aukot olivat silloin jo varmoja. Paikkuu olisi ollut sillä laidunnuksella aivan turhaa rahan haaskuuta joten jätin palstan laidunnukseen. Sinne pääsi hirvikannan hiukan kovemman verotuksen jälkeen (kun seura siirtyi miesajoon pienen järven molemmille rantametsiköille) syntymään koivikkoa josta onnekseni sattui myös rauduskoivuja siemenpuiden ansiosta pääsemään kasvuun. Vioitettuina tosin monet. Sen taimetuksen jälkeen en sitten olekkaan H-vallassa istuttanut yhtään taimikkoa ilman sähköaitaa. Ja sittenkin tulos edelleen kovan hirvipaineen alla vain tyydyttävä. ja tuoho Peten kommenttiin että hyvä ettei metsurit raivatessaan sentään tee taloudellista tappiota metsänomistajalle omaa työpalkkaansa enempää. Onhan hullua alkaa riehua toisten metsässä tappioita aiheuttaen. Minulla sellainen metsuri tekisi kaksi reisua samalla kertaa, ensimmäisen ja viimeisen.

    Apli

    Jessen kanssa hyvin samaa mieltä, ero kuitupuun hinnassa vertaa energiapuu on mitätön ensiharvennuksilla, ainakin keskisuomessa,.. Monesti kemera tue jos haluaa, on järkevämpää taloudellisesti myydä kaikki ensiharvennukset energiaksi, näin tein myös itse nyt kun ensiharvennuksia kilpailutin.. Työn jälkeen kannattaa kiinnittää huomiota, eli seurantaa, joskus opastustakin vaatii.. Mitä korjuukeleihin tulee niin nyt ne on erittäin hyvät, maat kantavia samoin metsät..

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 79)