Keskustelut Metsänhoito Terveisiä harvennukselta!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 79)
  • Terveisiä harvennukselta!

    Kuluneen kesän harvennukset ovat olleet pääosin erinomaisia työmaita . Muutama kuvio oli tosin jäänyt ennakkoraivauksen osalta vaiheeseen , mutta kokonaisuus on hyvä.

    Yksi asia pitää nostaa erityisen myönteisenä esille. Ne ennakkoraivaukset on tehty kerrankin asiallisesti ja oikeaan aikaan. Kohteet ovat olleet sekä yhtiön ,että yksityisten mailla , pinta-alaltaan muutamia kymmeniä hehtaareja. Raivauksen ajoitus on hyödyttänyt sekä metsän kasvua , että harvennuksen onnistunutta toteutusta.

    Tiuhasta kuusentureikosta männikössä on jäljellä vain lahot kannot ja uutta versontaa ei esiinny lainkaan. Kasvatettavan puulajin kasvupyrähdys ja latvuston sulkeutuminen on estänyt tehokkaasti uusien versojen syntymisen. Muutama kynänpaksuinen koivunrassi ei menoa haittaa. 4-5 vuotta sitten tehty ennakkoraivaus on lihottanut puustoa melkoisesti . Hehtaarikertymä on kasvanut useilla kuutioilla ja jätettävien puiden rungot ovat vahvistuneet kestämään tuulta ja tuiskuja.
    Näitä työmaita kelpaisi esitellä laajemminkin . Yksi puute nissä kuitenkin on. Kemeraa ei ole käytetty. On käytetty tervettä järkeä.

    PS . Aaltoilalta oli taas tänään nasakka kolumni ”maastullissa” ..kannattaa lukaista

  • Metsuri motokuski

    Tottahan se on että energiapuuleimikko kemeratuen kanssa voi antaa ensiharvennusleimikosta hyvänkin tulon verrattuna normi ensiharvennukseen. Mielestäni etu on siinä että hyvin hoidettu ensiharvennus voidaan kasvattaa isommaksi kuin energiapuuleimikko jolloin hehtaarikertymä kasvaa selvästi suuremmaksi. Nyt kun kemeran kohtalosta ei jatkossa mitään tiedä niin onhan se jonkinmoinen riski kasvattaa taimikkoa pelkän tuen nojalla. Ilman tukeahan energiapuunkorjuu on kannattamatonta.

    Gla Gla

    Kun tienvarsihinta energiapuulla on lähes sama kuin kuitupuulla, miksi energiapuunkorjuun pitäisi olla kannattamatonta? Ei energiapuuta tarvitse korjata pienikokoisena tiheästä riukumetsästä. Esimerkiksi sekametsässä menee kaikki yhteen pinoon, kun kuitupuukorjuussa tulisi 3-4 pinoa. Kai se jotain etua korjuukustannuksiin antaa. Samoin se, ettei tarvitse välittää kuitupuun laatuvaatimuksista.

     

    Apli

    Juuri näin kun Gla tässä kertoi, on yleinen harha että energiapuuta korjataan vain huonosti hoidetuista ”risukoista” Toki sitäkin tehdään, esim UPM tekee sitä Fixteri paalaimella hinta noin 3e motti, energiapuuta kannattaa korjata hyvin hoidetuista metsistä jotka kasvaneet täystiheinä ensiharvennukseen asti jolloin saadaan tuet+riittävästi puuta näin ainakin olen tehnyt omalla kohdalla.

    Metsuri motokuski

    Tuo on varmaan noinkin. Meillä e-puu pyörii 4€ huitteilla motti ja ensiharvennuspuusta saa toistakymppiä enemmän. Meillä on sellutehtaita ja hioketehtaita sen verran lähellä että kuitupuulle on kysyntää erityisen hyvin. Monella paikkakunnalla varmaan e-puu on hyvinkin kuidun hinnoissa jos kuljetuskustannukset muodostuvat kuidulle suureksi.

    Jätkä

    ”4-5 vuotta sitten tehty ennakkoraivaus on lihottanut puustoa melkoisesti . Hehtaarikertymä on kasvanut useilla kuutioilla ja jätettävien puiden rungot ovat vahvistuneet kestämään tuulta ja tuiskuja.
    Näitä työmaita kelpaisi esitellä laajemminkin . Yksi puute nissä kuitenkin on. Kemeraa ei ole käytetty. On käytetty tervettä järkeä.”

    -Herää kysymys: Onko tuollaisessa tapauksessa kyse hakkuualueen ennakkoraivauksesta vai taimikonhoidosta?

    Onko yleensä kiellettyä käyttää ”tervettä järkeä” Onko aina ihan pakko kytätä Kemeraa, vaikka metsän tila vaatii R-sahaa?

    Itarat ja ahneet ”ituniskat” eivät nouse edes eukkonsa päälle, elleivät saa jonkinlaista tukiaista. Pönkäksi sitä sanottaisiin, mutta ilman tukea ei pönkkää esiinny edes housuissaan.

    Kemera pitää lakkauttaa – ainakin nykymuodossa, jossa tavoite näyttää olevan vain rahan kylväminen vetelille ja ahneille.

    Visakallo Visakallo

    Älähän nyt Jätkä! Milläs minäkään sitten aina uusia autoja ostan, jos Kemera lopetetaan?!!

    Puuki

    Kemera pitäisi kohdentaa pääosin varhaisperkausten ja taim. hoitojen tekoon eikä e-puu-harvennuksiin.   Nmh:n tuki eh-kelpoisiin metsiin on tukea eh-puun ostajille ja se voidaan hyvin korvata nostamalla kuitupuun hintaa tuen verran ylemmäs.  Silloin riittävät oikea-aikaiset taimikonhoidot vähentämään huonosti kannattamattomien vitelikkojen korjuun tarvetta. E-puun tukemista energiantuotannossa pitäisi muuttaa koskemaan vain kotimaasta hankittua puuta käyttöpaikoilla lämpölaitoksissa , silloin harvennusrästit vähenisi automaattisesti ilman kemeratukeakin.

    Ylitiheinä kasvatetut taimikot, joissa on tehty taim. hoidot aikoinaan ep-harvennus tähtäimessä, pitää kuitenkin jossain tapauksissa korjata jo ennen normieh-puukokoa koska muuten metsä ehtii mennä piloille .   Taimikonhoito isokokoisissa jo e-puuta sisältävissä taimikoissa on  usein liian kallista.  Esim. männyntaimikoissa ylitiheydestä aiheutuva kasvutappio tulisi helposti suuremmaksi kuin aikaisen harvennuksen ja leveiden ajourien aiheuttama kasvutappio .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Napakampi hirvieläinpolitiikka mahdollistaisi paitsi puulajien myös tiheyksien valinnan optimaalisesti.

    Jätkä

    Visa: ”Älähän nyt Jätkä! Milläs minäkään sitten aina uusia autoja ostan, jos Kemera lopetetaan?!!”

    Myymällä järeämpää kuitupuuta, pikkutukkia ja parrua ja kaikki yhteenlaskettuna enemmän kuutioita hehtaarilta. Isompi määrä ja parempi kuutiohinta = Isompi ja kalliimpi uusi auto kolme kertaa vuodessa!

    suorittava porras suorittava porras

    Aikaisemmin mainittu ensiharvennus. Poistuma tulee olemaan 100m3/ha (arvio 70-80) Poistettujen puiden keskijäreys 130 litraa/runko. Jäävä puusto karvan yli suositustiheyden. Hoitotoimet tehty oikeaan aikaan. Ei tarvetta kemeroille eikä ennakkoraivauksille. Hirviä alueella keskimääräistä enemmän. Havainto emästä vasoineen viereisessä pusikoituneessa taimikossa.(kuva ilmestynee lukijoiden kuviin lähiaikoina ilman hirviä)

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 79)