Keskustelut Metsänhoito Tilavuuskasvun taulukko

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 129)
  • Tilavuuskasvun taulukko

    Hei,

    Olen aloitteleva metsänomistaja. Minua kiinnostaa, onko olemassa taulukkoa jossa on puun tilavuuskasvu suhteessa läpimittaan ja metsän pohjapinta-alaan. En ole sellaista onnistunut löytämään. Toki ymmärrän että on myös paikallisia muuttujia kuten kasvupaikkatyyppi ja lämpösumma. Osaisiko joku linkata taulukkoon tai tutkimukseen jossa tilavuuskasvua käsitellään?

  • Antti321

    @TTL Joo tuloksiin sovitettu. Kirjasta löytyy hyvin infoa kaavan taustoista ja pari käyrää joista voi tarkistaa että laskut menee oikein ja näkee miten kaava käyttäytyy eri arvoilla. Kilpailuasemasta riippumaton kasvuhuippu on d16 kuten totesit. Kilpailuasemasta riippuvainen kasvuhuippu oli kirjan esimerkissä muistaakseni d30. Puiden välinen kilpailu ja sen vaikutus tilavuuskasvuun ja taimien syntymiseen on mielenkiintoinen aihe, josta olen löytänyt hyvin vähän selkeää infoa muualta.

    ”Jos ajateltaisiin, että metsä olisi halkaisijaltaan vakiota eli BALit nollia”

    Luulen että tässä on se ongelma. BAL tosiaan kuvaa kilpailuasemaa. Jos BAL=0, kyseessä on metsän isoin puu joka on kilpailun huipulla. Jos BAL=G kyseessä on metsän pienin puu, joka on kilpailun hännillä. Jos sinun tapauksessa halkaisija on vakio, kaikkien puiden kilpailuasema on neutraali; Millään puulla ei ole etua tai rajoitetta kilpailussa. Silloin neutraali BAL on ymmärtääkseni G/2. Samoin jos lasketaan metsän kasvua keskiläpimitalla (runkolukusarjan sijaan joka on varmasti tarkempaa) olen käyttänyt BAL arvona G/2. Eli kasvu lasketaan metsän keskiläpimitan mittaisella puulla ja neutraalilla kilpailuasemalla.

    Sen olen huomannut että neutraali BAL ja keskiläpimitalla laskettuna omatkin kuviot kasvavat suhteellisesti noin 25% nopeampaa vrt. metsävaratietojen tilavuuskasvu. Toki on vaikea sanoa ylimittaako kaava, aiheuttaako keskiläpimitan käyttö vääristyneen tilavuuskasvun, onko metsävaratiedon tilavuuskasvu alakanttiin vai onko totuus näiden kaikkien välillä. Sitä yritän sitten kairaamalla selvittää…

     

     

     

    TTL

    Tulos näyttää olevan tosiaankin aika herkkä BAL-muuttujille. Eli esitetyllä korjauksella BALmuut = G/2 tulokset muuttuvat järkeviksi, jos tarkastellaan tasahalkaisijaista alkumetsää. Tilavuuskasvu G=40 on noin puolet rungolle verrattuna samaan alkutilaan G=20 ja hehtaarituotto lähes vakio (G:n suhteen).

    Optimikasvu tosiaan osuu mallissa aina d=16,3 cm arvoon. Senhän voi laskea.

    Jos oletetaan, että malli on riittävän oikea ja yleispätevä, niin sillähän voi jo kohtuullisesti simuloida metsän kehitystä jakamalla vaikka kvartaaleihin puusto puuston kilpailuasetelman mukaan.

    Liekkö Motti-ohjelman koodi julkista ja käyttääkö se tätä kasvumallia? Kyselinkin sitä joskus täältä, kun en ole ”metsämiehiä”, ja muistaakseni A.J. antoikin linkin. En muista tarkasti sainko sieltä mitään. Tosin koodiin tutustumiseenkin pitäisi varata muutama päivä kuitenkin…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Motti-ohjelman yksityiskohtia kannattaa kysellä Lukesta sen ylläpitäjiltä. Siihen kai päivitetään aina uusimmat kasvumallit. Viime vuosina on suuntaus tainnut olla että toteutuneet kasvut ovat suurempia kuin ennustetut – monestakin syystä.

    Puuki

    Kovin yleispätevä ei taida Pukkalan kaavakaan olla ainakin jos halutaan arvioida  myös  esim. 40 m²/ha PPA:n metsän tulevaa kasvua . Siinä vaiheessä on yleensä jo liika tiheys vaikuttanut puiden latvuksiin haitallisesti, jos on suht. tasaikäinen metsä tai sitten nuoremmissa metsissä itseharveneminen on jo pudottanut osan kasvavista puista pois pelistä.

    Melko suuri on kasvuero kaukokartoitusaineiston perusteella saatuihin lukuihin mutta se voi olla niinkin, että kaukokartoitus ei anna lähellekään oikeita lukuja, jos metsä kasvaa esim. auraus- tai mätästysalueella ja/tai puut on jalostetun alkuperän siemenistä lähtösin.   Kaukokartoituksella saadaan vain  isolla alueella olevien vastaavan tyyppisten metsien keskimääräinen kasvu% .

    Mahdollisuudet jk:n pidempiaikaiseen onnistumiseen Suomessa on heikommat kuin esim. Keski-Euroopan sateisemmilla vuoristoseuduilla joissa on useampia jk:een sopivia puulajejakin kuin täällä.   Kuusettuminen alentaa kok.kasvuakin kuuselle väärällä (yleensä VT ja vast. turvemaat) kasvupaikalla johon se alkuun voi uudistua itsestäänkin suht. hyvin.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Antti321

    Tein 1/4 hehtaarin koealan mökin läheisyyteen. Tulokset olivat seuraavia:

    Mitattu runkolukusarja: Varttunut metsä, josta 30% uutta alikasvustoa (<d7).
    Runkolukusarjan PPA-painoitettu keskiläpimitta: d21
    Kairattu tilavuukasvu (N3d21avg): 4.4%

    Metsävaratieto tilavuuskasvu: 2.8% vanha ja 4.2% uusi*
    Kaavan tilavuuskasvu d21: 5.2%
    Kaavan tilavuuskasvu runkolukusarja PPA-painotettu: 5.5%
    Kaavan tilavuuskasvu runkolukusarja N-painotettu: 6.7%

    *Tuore Metsälehden uutinen, joka on huomioitu metsävaratiedon tilavuuskasvussa:

    Tulkinta: Päivitetty metsävaratiedon tilavuuskasvu 4.2% on hyvin linjassa kairatun tilavuuskasvun 4.4% kanssa. Kaavan painotuksesta riippuva 5-6% tilavuuskasvu on yhä em. korkeampi. Teen seuraavaksi koealoja nuoriin ja eri-ikäisiin metsiin nähdäkseni onko ero siellä vastaavanlainen.

    tuottoarvo

    Metsänmittaus kun on nyrkkisääntöjen soveltamista, olen kasvun arvioimiseksi kehittänyt seuraavan kaavan: hehtaarin tilavuuskasvu = ppa*keskimääräinen pituuskasvu. Näin ollen esim. ppa:n ollessa 10 m2/ha ja pituuskasvun ollessa 10 cm (0.1 m siis) , on vuotuinen tilavuuskasvu 1 m3/ha eli metsämaan rajoilla, nuori männikkö jossa ppa. 20 m2/ha ja pituuskasvu 30 cm, hehtaarikasvu on 6m3.

    Mielestäni aika looginen ja toimii joka paikassa. Epätieteellinen mutta käytännöllinen. Miten minua viisaammat käytännön kaverit vertaisarvioisitte metsänhoitajan  menetelmää?

    aegolius

    @tuottoarvo Eli pituuskasvun pysähtyessä loppuu kaikki kasvu tämän mallin mukaan?

    >toimii joka paikassa

    Oletko testannut toimivuutta jotenkin, vai tarkoitatko luvun olevan helposti aina laskettavissa?

    Antti321

    @tuottoarvo

    Pituuskasvu on kiinnostava tapa lähestyä tilavuuskasvua hieman eri kulmasta. Palasin Tapion taskukirjan Ilvessalon taulukoihin, ja sieltä löytyy myös absoluuttinen pituuskasvu. Ainoa haaste on, ettet maininnut metsän ikää. Jos puu kasvaa pituutta 10 cm vuodessa, sen muotokorkeuden kasvuprosentti vaihtelee 1.3% (20v puu) – 0.4% (120v puu) välillä.

    Jos katsotaan noille keskimääräinen sädekasvu, saadaan tilavuuskasvuprosentiksi 12.8% (d10/20v) ja 4.1% (d30/120v). Prosentit ovat huimia, sillä pohjapinta-ala on tosiaan 10m2/ha. Jos 20v keskipituus on 6m ja 120v keskipituus 20m, 10PPA metsien tilavuudet ovat karkeasti 34m3 (20v) ja 93m3 (120v). Tällöin keskimääräinen absoluuttinen tilavuuskasvu/1v on:
    34m3/ha x 0.128/v = 4.4 m3/v/ha
    93m3/ha x 0.041/v = 3.8 m3/v/ha

    Itse saan siis nelinkertaisen arvon verrattuna nyrkkisääntöön PPA10, kun puut kasvavat pituuden lisäksi keskiarvon sädekasvua. Itse asiassa on vaikea kuvitella tilannetta missä metsä kasvaa kituen 1m3/v PPA10 kuviolla, jolla tilavuuskasvun tulisi olla melko optimaalista. Katson PPA20 vaikka huomenna. Suurin haaste pituuspohjaisessa tilavuuskasvulaskennassa lienee keskimääräisen pituuskasvun tarkka mittaaminen. Oma kokemus rajoittuu yksittäisten puiden pituuden mittaamiseen, mutta kuvittelisin pituuskasvun mittaamisen olevan haastavampaa verrattuna sädekasvun kairaamiseen.

    EDIT: Tein aluksi virheen kun pituuskasvu ilmaistaan vuotta kohden, sädekasvu 5v kohden ja tilavuuskasvu vuotta kohden. Näiden yhteensovittaminen oli hieman haastavaa.

    Puuki

    Käyhän Antti123 mittailemassa myös niitä erirakenteisia kohteita (jos niitä on, kerro puusto-/kasvupaikkatiedot  myös)  , niin saadaan vertailuarviointiin aineistoa.

    Pelkkä kasvu% ei vielä välttämättä kerro kovin paljon tuotosta koska paras kasvu% on yleensä taimikoissa ja arvokasvu alkaa vasta , kun taimista alkaa tulla ensin myyntipuita, sen jälkeen pikkutukkeja ja tukkeja.  Mielenkiintoista silti selvittää kasvujakin.

    Perko

    Mitä Antilla  ovat ”kairatut” vuosiluston paksuudet mm:ssä ? Vertaisin omaan kasvun laskentaani.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 129)