Kasvutasot saivat kaivatun päivityksen

Metsäkeskus otti alkuvuonna käyttöön uudet Motti-kasvumallit. Ne lisäävät etenkin varttuneiden metsien vuosittaisia kasvuja reilusti.

Varttuneiden metsien kasvutasot nousevat Motti-mallien myötä jopa puolet aiempaa suuremmiksi. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Uusien Motti-kasvumallien ansiosta varttuneiden metsien vuosittaiset kuutiokasvut jatkuvat suurempina selvästi aiempaa pidempään. Esimerkiksi satakuntalainen tuoreen kankaan kuusikko kasvaa jatkossa uusien mallien mukaan seitsemänkymmenen vuoden iässä yli kahdeksan kuutiota vuodessa, kun kasvu on aiemmin ollut vain neljä kuutiota.

Metsäkeskus on Metsähallituksen ohella toinen toimija, joka on ottanut käyttöön Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimat kasvumallit ja niitä hyödyntävän ohjelmistoyritys Simosol Oy:n räätälöimän laskentapalvelun.

Muutos koskee Metsäkeskuksessa noin 11 miljoonan hehtaarin metsävaratietoa ja käytännössä kaikki yksityisiä metsänomistajia, sillä uudet kasvumallit päivittävät Metsään.fi -palvelun kasvutasot ja toimenpide-ehdotukset.

”Uudet kasvumallit vastaavat selvästi paremmin valtakunnan metsien inventoinneissa mitattuja kasvulukuja. Vanhoissa Mela-malleissa kasvut olivat liian pieniä”, kertoo metsätietoasiantuntija Juha Antinluoma Metsäkeskuksesta.

Paljon uusia toimenpide-ehdotuksia

Metsänomistajat pääsevät tutkimaan metsävaratietojaan uusien kasvumallien pohjalta Metsään.fi-sovelluksessa viimeistään ensi syksynä. Osalla metsänomistajista tiedot ovat päivittyneet jo nyt.

Kun puustojen kasvutasot nousevat päivityksen seurauksena, saa moni metsänomistaja metsiinsä uusia harvennus- ja uudistushakkuuehdotuksia puuston määrän lisääntyessä.

Metsään.fi-sovelluksessa puuston määrä kasvaa sitä enemmän, mitä vanhempaa inventointitietoa siellä kyseisen metsänomistajan metsästä tällä hetkellä on.

”Jos kasvatusmetsän puuston inventoinnista on lähemmäs kymmenen vuotta aikaa, voi varttuneen metsän puuston määrä nousta kuviotiedoissa useamman kymmenen kuutiota”, Antinluoma kuvailee.

Eniten muutoksia kasvutasoihin ja toimenpide-ehdotusten määrään on luvassa Pohjois-Suomessa sekä Pohjanmaan turvemailla, joilla kasvaa paljon koivua sekapuuna.

Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat kuta kuinkin Metsä Groupin Kemin uuden sellutehtaan puunhankinta-alueelle.

”Kasvumallien päivitys ja Kemin investointi osuivat ajankohdallisesti samoihin aikoihin. Kyse on puhtaasti sattumasta, mutta on asia Metsäkeskuksenkin kahvipöytäkeskusteluissa noteerattu”, myöntää Antinluoma.

Taimikoiden kasvuihin uudet mallit eivät Antinluoman mukaan tuo juuri muutosta, sillä Metsäkeskuksen käytössä olleet vanhat Mela-mallit oli päivitetty taimikoiden osalta vuonna 2014 vastaamaan paremmin nykyisiä todellisia kasvuja.

Mallit huomioivat sekapuustoisuuden

Motti-mallien kanssa Metsäkeskus ottaa käyttöön myös Simosolin kehittämät dynaamiset toimenpidemallit. Niillä tarkoitetaan puulajisuhteet huomioivia uudistus– ja harvennusmalleja, jotka toimivat aiempaa tarkemmin sekapuustoisissa metsissä.

”Dynaamisessa mallissa uudistuskypsyyden rajat sekä harvennusmallien ylä-ja alarajat määräytyvät kuviokohtaisesti puulajisuhteiden perusteella. Vanha malli teki ehdotukset pelkästään pääpuulajin perusteella”, Antinluoma kuvailee.

Tällä on iso merkitys havupuuvaltaisissa metsissä, joissa kasvaa paljon lehtipuuta seassa. Lehtipuut ovat usein havupuita järeämpiä.

”Harvennusraja tulee monilla kuvioilla aiemmin vastaan, kun myös lehtipuusekoitus huomioidaan malleissa. Nähdäksemme tämä vie harvennuksen ajankohtaa aiempaa oikeampaan suuntaan.”

Muutokset ovat merkittäviä esimerkiksi alueilla, joilla on paljon lehtipuuta turvemaametsissä. Isoja vaikutuksia toimenpide-ehdotuksiin on myös pohjoisimmassa Suomessa.

”Esimerkiksi Sodankylän osalta on laskettu, että ensiharvennusehdotusten määrä tulee jopa moninkertaistumaan.”

Lähtömalleina toimenpiteiden osalta toimivat jatkossakin Tapion laatimat hyvän metsänhoidon suositusten mukaiset harvennusmallit ja uudistusrajat.

Peitteisen metsänkasvatuksen menetelmiä Metsäkeskuksen Motti-kasvumallit eivät pidä sisällään.

Luke ylläpitää jatkuvasti

Motti-kasvumallikirjastoa ylläpitävälle ja päivittävälle Luonnonvarakeskukselle uusi toimintamalli, jossa linkkinä Metsäkeskuksen ja Luken välillä toimii yksityinen ohjelmistoyritys Simosol Oy, sopii hyvin.

”Tämä kolmikanta on hyödyttänyt kaikkia. Näen positiivisena, että Luken kasvumallit leviävät valtakunnalliseen käyttöön. Me olemme parhaimmillamme uuden tiedon tuottajina ja asiantuntijoina taustalla”, kuvailee erikoistutkija Hannu Salminen Lukesta.

Luonnonvarakeskus tarjoaa kasvumallikirjastoaan maksullisena palveluna myös muille toimijoille.

”Mallikirjaston ylläpito ja päivittäminen on jatkuvaa, mikä hyödyttää toimijoita sekä metsänomistajia.”

Myös Salmisen mukaan uudet kasvuennusteet vastaavat entistä paremmin metsien todellista kasvua.

”Samalla metsänhoitotoimenpiteiden ehdotukset varhaistuvat. Aika usein käytännön toimenpiteet metsässä laahaavat hieman perässä, joten jatkossa ehdotuksia lähdetään toivottavasti tutkimaan ajoissa.”

Luken tuottamat kasvumallit pohjautuvat nyt 11. valtakunnan metsien inventointiin (VMI), mutta jo tänä vuonna on luvassa päivitys 12. VMI:n datan pohjalta. Malleihin tuovat tarkkuutta lisää muun muassa VMI 12:n pysyvät koealat.

”Parhaillaan käynnissä on Etelä-Suomen nuorten kuusikoiden kasvututkimukset, jotka viedään jatkossa malleihin. Tulevaisuudessa myös peitteisen metsänkasvatuksen menetelmät voidaan haluttaessa ottaa malleihin mukaan.”

Ilmaston muuttumista uudet mallit eivät ennakoi, vaan ne sisältävät oletuksen nykyisen kaltaisesta ilmastosta.

”Meillä ei ole sellaista viisastenkiveä, joka kuvaisi tulevan ilmaston kehityskulun niin uskottavasti, että se voitaisiin ottaa ennusteiden pohjaksi”

Motti-mallit kaikille toimijoille?

Asiakasrajapinnassa kasvumalliprojektissa on toiminut ohjelmistoyritys Simosol Oy.

”Olemme testanneet kasvunlaskentaydinversioita ja analysoineet tuloksia Metsäkeskuksen kanssa”, kertoo Simosolin malliasiantuntija Jouni Kalliovirta.

Työn tuloksista hän nostaa esille myös taimikoiden mallinnukseen tehdyt muutokset.

”Motissa taimikkovaiheen mallit ovat huomattavasti uskottavamman näköisiä kuin Melassa. Motti huomioi esimerkiksi luontaisten taimien syntymisen taimikkoon aiempaa paremmin. Myös taimikon varhaisperkaus sekä taimikon harvennus osuvat nyt paremmin oikeaan ajankohtaan.”

Metsätiedon rajapinnassa toimiessa haasteita työssä ovat aiheuttaneet esimerkiksi käytännön aineistojen laatuvaihtelu. Lähdeaineiston tarkkuus vaikuttaa paljon siihen, kuinka luotettavaa tietoa metsänomistaja pääsee Metsään.fi-palvelusta näkemään.

Metsäkeskuksen lisäksi Simosolilla on käynnissä kasvumallien päivitykseen liittyviä projekteja muun muassa Metsähallituksen, Metsä Groupin ja Tornatorin kanssa.

”Mielestäni olisi hyvä, että kaikilla toimijoilla olisi samat Motti-mallit käytössä, jolloin niiden kehittäminen olisi jatkossa helpompaa.”

Uusia päivityksiä malleihin on jatkossa tulossa todennäköisesti kerran tai pari vuodessa.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat