Itse elän täysin metsästä (200 ha kainuu ) . Juuri siksi ärsyynnyn herkästi kommenteista , joissa muualta elantonsa saava ja huomattavat metsä-alat omistava esiintyy palstalla erittäin köyhänä (ei osoitettu kenellekään henk. koht.). Markka on hyvä konsultti , ehkä minä olen hyvin konsultoitu . Asiaakin oli , komppaan Annelia siinä , että ei vähätellä asiaamme harrasteena vaan pidetään vähintään sivuansion lähteenä .

Mielestäni metsätalousyrittäjyyttä ei voi määritellä silläkään, tekeekö itse hakkuu- ja metsänhoitotöitä, sillä näin ei tehdä muillakaan aloilla. Olisiko niin, että metsätalousyrittäjä olisi henkilö, jonka keskimääräisistä käytettävissä olevista tuloista yli puolet tulee puunmyynnistä ja siihen liittyvistä, tai ulkopuolisille tehtävistä työkorvauksista.

Sattui silmään netistä kolmen pohjoisen Keski-Suomen yhteismetsän verotettava tulos vuodelta 2015.  Olivat haarukassa 44-92 euroa/ha.  Tämähän ei vielä kerro vielä kovin paljoa, koska emme tiedä paljonko pinta-alassa on muuta kuin kasvullista metsämaata, siis esimerkiksi avosoita.  Meidän yhteismetsän tulos on toki selvästi parempi.

Jos ei itse toimi metsässä aktiivisesti, niin kyllä se on silloin enempi sijoitustoimintaa. Sitten on suuri osa mo:ia  jotka ovat saaneet metsäomaisuutta perimällä. Osa ei tee metsäomaisuudellaan mitään vaan sen vaan olla. Jos on useita perillisiä, niin pahinta on, että jaetaan metsä osiin. Yleensä metsäpinta-ala/omistaja silloin pienenee ja juuri siihen ainakin puheissa pyritään puuttumaan yhteiskunnallisesti.

Pikkutukille onnea, että 200 ha on siinä kunnossa, että sillä pärjää 🙂 Aikaisemmin olen kertonut, että laskin monesti kuinka paljon Kainuussa tulisi olla metsäpinta-alaa, että sillä perhe eläisi? Päädyin kauan ennen markkaaikaan 300 – 400 ha:in. Se edellytti sitä, että itse teki metsässä tarvittavat työt. Tarkoitan hoitotöitä ja lähinnä ensiharvennuksia. Tukkeja ei ole kannattanut tehdä itse ainakaan lähivuosikymmeninä.

Viimeisen 10 vuoden aikana olen käyttänyt Kemeraa apuna yhteensä yli 100 ha:n taimikon hoitoon, nuoren metsän parantamiseen, terveyslannoitukseen, ojituksen parantamiseen ja piennartien tekemiseen. Omaa työtä ja ostettua työtä on tullut Kemeran ohella. Sadonkorjuu noilta alueilta tulee joskus myöhemmin, tuskin ainakaan päätehakkuuta ehtii oman elämän aikana.

Vastaavasti päätehakkuuta viimeisen 10 vuoden aikana on n. 10 ha:n alalta. Tosin lähivuosina tulee päätehakkuuseen jonkun verran lisää. Tilanne ei ehkä kokonaisuudessaan ole tavallinen, koska tavoite on ollut saada heikommat alueet kasvukuntoon. Varmaankin nuo hoidot olisivat jääneet vähemmälle ilman Kemeraa.