› Keskustelut › Tekniikka › Turve Suomen energiantuotannossa

  • Tämä aihe sisältää 219 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, sitten AvatarKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 219)
1 2 3 … 20 21 22

  • Turve Suomen energiantuotannossa

    Sent on: 12.4.2019, 08:09

    Merkitty: 

    Löysin hyvän ja monipuolisen kokonaisesityksen otsikolla ”Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat”.

    Suomalaisen Tiedeakatemian kannanottoja 1/2010.

    https://acadsci.fi/julkaisut/tiedeakatemian-julkaisut/kannanottoja-sarja.html

    Julkaisussa on arvio luonnontilaisiin soihin vuosittain kertyvästä turpeen määrästä: ”luonnontilaisten soiden vuosien 1950–2000 ajalta laskettu keskimääräinen turpeeseen sitoutunut hiilidioksidimäärä 5 Mt CO2 vuodessa (Turunen 2008). Vuonna 2008 turpeen poltto aiheutti päästöjä 8,5 Mt CO2. Bioenergia ry:n mukaan turpeen energiakäyttö on puolittunut vuodesta 2007, joten voitanee olettaa että tällä hetkellä turpeen uusiutuminen kattaa sen käytön.

    Nykyinen turpeen kertymäarvio ja sen tuleva kehitys on erittäin epävarma. Muodostuvasta biomassasta vain osa kertyy turpeeksi. Kuivina kesinä luonnontilainenkin suo voi menettää hiilivarastoaan. Esimerkiksi Saarnion ym. (2007) tulosten mukaan ei uutta turvetta ole muodostunut juuri lainkaan tämän vuosituhannen lämpiminä alkuvuosina.

    Turunen, J. 2008. Development of Finnish peatland area and carbon storage 1950–2000. Boreal Environment Research 13: 319-334.

    Saarnio, S., Morero, M., Shurpali, N. J., Tuittila, E.-S., Mäkilä, M. & Alm, J. 2007. Annual CO2 and CH4 fluxes of pristine boreal mires as a background for the lifecycle analyses of peat energy. Boreal Environment Research, 12, 101–113.

    https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Turpeen-puolittunut-käyttö-uhkaa-huoltovarmuutta-Turve-on-tärkeä-viidessä-mielessä/947828

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Tekniikka Tekniikka
  • Tolopainen 13.4.2019, 07:51

    Eikös tämä turvevedessä kylpeminen ole suorastaan  hoitomuto, eli sehän voisi olla jopa suuri matkailuvaltti, kun turistit pääsevät täällä uimaan turvetuotantoalueelta peräisin olevassa vedessä. Ja saavat samalla apua terveysongelmiinsa. Eli turpeenkäytöstä tuleekin tuplahyöty, saattaa siinä kalojenkin terveys parantua kun uiskentelevat ruskeassa vedessä, eivät joudu niin herkästi petokalojen saliiksi eli monia hyötyjä.

    jees h-valta 13.4.2019, 08:00

    Onhan tämä aika humoristista kun suomessa tehdään tutkimus joka ei tue valtakäsitteitä se tuomitaan vääräksi. Kun se tukee se kelpaa. Samanlaistahan tuo asenne on vihreillä jotka eivät hyväksy Luken metsien hiilensidontakyvyn kasvattamisen hyväksyvää tutkimusta.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 13.4.2019, 08:12

    Turvetuotantoa on syyllistetty vuosikymmeniä ja varmaan alkuaikoina on tehty virheitä paljonkin,mutta tolkku kaikessa.Samoin metsäojitus aikoinaan ilman laskeutumisaltaita toi järvien lahtiin mutakerrokset kevätvesien mukana.Lämpövoimaloiden lisäpolttoaineena syytä jatkossakin käyttää,kunnes kattilat tulevat elinkaarensa päähän.Huoltovarmuus epävarmassa maailmassa myös syytä pitää mielessä.

    suorittava porras suorittava porras 13.4.2019, 08:22

    Kuinkahan hyvin tutkimuksessa on otettu huomioon maamme puustomäärän kasvun ja sen tuottaman ojia pitkin kulkeutuvan karikkeen  vaikutus vesistöihin.Silläkin on vaikutusta ,mitä jokien,lampien ja järvien rannoilla kasvaa. Varsinkin runsaasti lehtipuuita kasvava rantaviiva tuottaa melkoisesti runsasravinteista lehtimassaa lähialueilleen. Sama tilanne on metsäojien varsilla. Karikkeet kasautuvat ojiin ja niistä tulvien aikaan alapuolisiin vesistöihin.

    mehtäukko 13.4.2019, 08:41

    Ennen oli entistä omine virheineen. En usko alkuunkaan, että jo nykytekniikalla saati lähitulevaisuudessa ei saataisi turvetupruttelua nollapäästöiseksi. On monimutkaisempiakin virityksiä keksitty, miksei tötteröä piipun päähän? Turpeen monipuolisen käytön mahdollistava kansallinen rikkaus kun haluttaneen haudata, ei voi olla tungosta järjen runsaudessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.4.2019, 12:34

    Turvetuotannon päästöt on väärin tutkittu, kirjoitti Heikki Simola: hänen mielestään olisi pitänyt tutkia rantoja eikä pohjasedimenttejä. Samainen tutkija väitti aiemmin, että metsätalous aiheuttaa suuret maaperän hiilipäästöt turvemailla ja kivennäismailla. Erityisesti kivennäismailla, mutta turvemaillakin tase on selvästi positiivinen, jos huomioidaan puuston kasvu (Turunen 2009 tutkimus).

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.411333

    Ai niin, turpeesta voidaan valmistaa voimalaitoksen piippuun aktiivihiilisuodatin. Ehkä tuosta olisi apua päästöihin. Turvetuotannon päästöä se ei kuitenkaan poista, eli sitä tosiasiaa että turve on hyvin hitaasti jos lainkaan uusiutuvaa.

     

    Puuki 13.4.2019, 13:34

    70-ja 80-luvulla pelloilta ja metsäojista valui keväisin monenväristä -ja hajuista vettä suoraan vesistöihin.  Ei nykyään enää .  Humuspitoiset vedet värjää järven tms. vesistön yleensä tumman ruskeaksi sen mukaan mitä valuma-alueelta pääsee tulemaan.   Uudisojitukset on lopetettu ja kunnostusojituksissa on käytössä erilaiset vesiensuojelutoimet.

    Simolan mielipiteeseen ei osaa ottaa kantaa sen kummemmin mutta ainakin niillä turvesoilla , joilla on joskus tullut käytyä, se turvehumus on painunut valuma-altaiden pohjalle jossain vaiheessa eikä ole jäänyt lillumaan rannoille .  Hapan vesi on kirkasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.4.2019, 13:53

    Näinpä, Puuki. Meidän pikkujärviemme vesi on lisäksi luontaisenkin soilta tulevan valuman vuoksi humuspitoista. Kaikki ruskeus ei ole peräisin metsäojitusalueilta.

    MaalaisSeppo 13.4.2019, 14:47

    Vaponhan suunnitelmissa on aloittaa aktiivihiilen tuotanto mm ilmansuodatukseen. Voimalaitoksien savukaasujen puhdistukseen ei pelkkä aktiivihiili kuitenkaan sovellu. Sopivilla lisäaineilla impregnoituna voisi tepsiä typen oksideihin jotenkuten. Korkea savukaasujen kosteus kuitenkin haittaisi. Lisäksi hintaa tulisi. Kaasun viipymäajan suodattimessa pitäisi olla suuri, eli vaadittaisiin iso suodatin. Ei järkeä.

    Kurki 13.4.2019, 14:53

    Erityisesti kivennäismailla, mutta turvemaillakin tase on selvästi positiivinen, jos huomioidaan puuston kasvu (Turunen 2009 tutkimus).

    Paavo Ojasen tutkimuksesta ”Metsäojitus–ilmastontuhoaja vai pelastaja” sivulta 6 löytyy luonnontilaisen suon  CH4 päästöarvo, joka on 12 g/m2/v.

    Jos päästön laskee hehtaarille ja huomioi metaanin NH4 kasvihuonevaikutuksen olevat 25 (100 kertaisiakin arvoja näkee käytettävän) kertainen hiilidioksidiin  CO2 nähden, niin siitä tulisi = 12 g/v * 10 000 m2* 25= 3 tonnin vertailullinen hiidioksidi-päästö, joka poistuu suon ojituksen myötä ja joka parantaa turvepohjaisen metsämaan hiilitasetta ja vastaa 3 m3/ha/v puunkasvua.

    Jos Turusen 2009 ”turvemaillakin tase on selvästi positiivinen” arvion suomentaisi 2 m3/ha/v, niin ojitetut turvesuot ovat aivan yhtä hyviä hiilensitojia, kuin kivennäismaapohjatkin.

    https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

     

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 219)
1 2 3 … 20 21 22