Mikä tekee turpeen poltosta huonomman verrattuna puun polttoon? Hiilitaseen kannalta? Taikka miksi puun polttaminen ei muuta hiilidioksidi tasetta heikompaan suuntaan mutta turpeen poltto muuttaa?
Jos mietitään asiaa Suomen tasolla ja globaalisti, kumpi on parempi:
A. kompensoimme päästöjämme yhä enemmän metsien kasvulla vai
B. hakkaamme metsiämme aika lailla maksimitasolla ja samaan aikaan haemme päästövähennyksiä muilta sektoreilta vaikka näin toimien hiilineutraaliustavoite siirtyy kauemmaksi?
En ole erityisen huolissani juuri turvesoiden päästöistä; suuremmat ongelmat ovat ihan toisaalla.
Kysymyykseen, mitä tekisin jos omistaisin ojitettua turvemetsää esim 100ha? Pyrkisin kasvattamaan sen tehokkaasti päätehakkuujäreyteen, jonka jälkeen avohakkuu ja suon ennallistaminen ja tulojen sijoittaminen esim. ydinenergiaan, aurinkoenergiaan tai vetytalouteen.
Samaa mieltä, että puuston kasvatuksella ei voida, eikä pitäisi pyrkiäkään kompensoimaan fossiilisen energiakulutuksen CO2 päästöjä. Ainoa keino millä C02 päästöt saadaan hallintaan on puhtaaseen energiatuotantoon vaadittavan teknologian kehittyminen tai ihmisten sukupuuutto.
A.J.lle, maatalouden päästöistäkin merkittävä osa muodostuu turvepohjaisilta pelloilta. Itselläkin niitä on kolmisen ha…
Onhan se ennallistaminenkin yksi vaihtoehto, mikäli suometsä ei ole jo muuttunut turvekankaaksi, olisi siis todennäköisesti paksuturpeinen räme. Osa näistäkin elpyisi tehokkaaseen puuntuotantoon tuhkalannoituksen turvin. Nykyisillä kriisiajan puun polton määrillä tuhkaa syntyy paljon.
Kyllähän tuosta turpeen käytöstä pitäisi päästä jotenkin pois. Kuivatus aiheuttaa valtavat metaanipäästöt ja poltto suuremman hiilidioksidipäästöt kuin parhaimman laadun kivihiilestä.
Turpeen uusiutuvuudesta; jos innostun tuottamaan turvepelloltani turvetta ja kuorin siitä 1,5-metrin kerroksen myyntiin, niin kuinka kauan turvekerroksen palautuminen vie ennallistamisen jälkeen ?
A.J:lle B. hakkaamme metsiämme aika lailla maksimitasolla ja samaan aikaan haemme päästövähennyksiä muilta sektoreilta, sekä panostamme vähäpäästöiseen energiaan ja metsien hoitoon.
Metaania (CH4) tulee märästä suosta. Kuivasta tulee hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöjä. Tämä on järkeen käypää, kun ajattelee että kuivassa suossa on saatavilla happea, samoin on hiilidioksidissa (CO2) ja typpioksiduulissa (N2O, arkikielessä ilokaasu kemiassa dityppimonoksidi).
Jos katsotaan tämän hetken turvetasetta, turvtta muodostuu enemmän kuin on sen suora käyttö, mutta maankäyttö huomioiden turvetase on negatiivinen. Jos turvetta kasvaisi 1 milli vuodessa, puolentoista metrin eli 1500 millin kerros kasvaisi takaisin 1500 vuodessa, mutta luonnonvarojen käyttöä pitää tarkastella laajemmin kuin yhden suon tasolla.
A.Jalkanen: ”Jos katsotaan tämän hetken turvetasetta, turvtta muodostuu enemmän kuin on sen suora käyttö, mutta maankäyttö huomioiden turvetase on negatiivinen.”
Voisitko A.J. hieman avata tuota? Turpeennostoalueiden osuus soiden pinta-alasta on ollut suurimmillaankin vain 4%, ja nyt sekin on pienentymässä kohti nollaa. Muu maankäyttö tarkoittaa ilmeisesti turvepeltoja? Miten ne vievät turvetasetta negatiiviseksi? Turvepellothan kasvavat jotakin joka vuosi ja itse turve pysyy pellossa.
Pintaturvetta kasvuturpeeksi ja kuivikkeeksi pitäisi kuitenkin voida nostaa edelleen. Sitä ei voi korvata kuivikkeena kunnolla millään muulla. Mutta ei pidä vaarantamalla vesien suojelua.
Kivihiilen päästökerroin suhteessa turpeeseen on 0,337 / 0,377 tn CO2:a /MWh . Melko lähellä toisiaan. Molemmat on melko kovia saastuttamaan ilmaa myös esim. rikkipäästöillä .
Tlastokeskuksen mukaan orgaanisten maiden(metsää kasvavat ojitetut turvemaapohjat) metsien CO2-nielu 2019 oli -12,5 Mtn ja CO2-maapäästöt DOM+SOM olivat +4,1 Mtn ja metaanipäästöt (CH4) plus oksiduulipäästöt (NO2) yhteensä +2,5 Mekv-tn.
Eli tase oli nielua -12,5 + 4,1 +2,5= -5,9 MCO2-tn, joka tekee hehtaaria kohden n. -1,2 tn CO2-nielua, jossa jo kaikki maapäästöt ovat mukana.
Kun ennallistetaan turvemetsäpohjia, niin ojien tukkimisen jälkeen metaanipäästöt (CH4) ovat paljon suuremmat kuin turpeen kasvun CO2-sidonta.
Linkissä (https://docplayer.fi/110805694-Metsankasvatuskelvottomien-soiden-kasvihuonekaasupaastot.html) sivulla 7 ennallistettujen soiden metaani päästö on n. +2,5 ekv-tn/ha ekv:lla 34 (pitempiaikainen yli 100v), joka pitää kertoa n. 2, sillä lyhytaikaisen (alle 20 vuoden) metaanipäästön ekv on 72. Eli ennallistetun metsäpohjan metaanipäästö on n. +5 tn/ha ja turpeen kasvun Co2-sidonta taas on vain luokkaa +1,0..-1,5 tn/ha.
Ilmastopoliittisesti ojitettujen metsää kasvavien turvemaapohjien ennallistaminen on väärä ratkaisu, sillä se lisää kasvihuonekaasupäästöjä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.