Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

This topic has 267 vastausta, 25 voices, and was last updated 7 years, 6 months ago by Jätkä.

Viewing 10 replies - 221 through 230 (of 267 total)

1 2 3 … 22 23 24 25 26 27

Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

Sent on: 12.9.2016 at 21:34
Tagged: todellisuus tutkimus vieraantuneisuus

Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

Creator
MaalaisSeppo

Theme Metsänomistus

Näätä 16.10.2016 at 11:13

Gla: Entä jos uudistamisen yhteydessä on odotettavissa hankaluuksia esim. heinäyksen muodossa, onko tilan myynti tällöin vaihtoehto? Minusta se on vaihtoehto vain harvoin, metsää ei myydä ja osteta kuten osakkeita. Otetaan esimerkiksi mainitsemasi 100 ha tila. Tehdään sinne 5 ha aukko. Harkitsetko tilan myyntia heinäämisriskin takia? Et tietenkään, vaan joko hammasta purren heinäät muutaman vuoden tuota 5 ha taimikkoa tai sitten hyväksyt hiukan hitaammin kasvavan ja aukkoisen puuston synnyn kuviolle. Vaihtoehtoja on muitakin, esim. työläyden suhteen heinäämiseen verrattavan vesakon kanssa taistelun.”

En lähde naljailuusi mukaan, mutta vastataan nyt tähän esimerkkiisi. Pelkän heinäyksen kustannus on suhteellisen pieni osuus taimikonhoidossa, eikä se suoraan tietenkään vaikuta 100 ha tilan myyntiin. Mutta sen sijaan jos tuolle 5 ha aukolle on kysyntää ja markkinahinta on sellainen, että valitulla tuotto-odotuksella istutus ei olisi kannattava, niin miksi ei luopuisi siitä osasta? Jos kysyntää sille ei ole tai hinta ei tyydytä niin sitten valitaan toimenpiteet metsän perustamiseen.

Minusta on vanhanaikaista ajattelutapaa ajatella, että metsää ei koskaan myydä, sitä vain ostetaan.

Reima Ranta 16.10.2016 at 11:23

Jos puuntuottamisen katsotaan olevan taloudellista toimintaa, niin on kaiketi hyvä, että tuottaja ymmärtää, mitkä tekijät kannattavuuteen vaikuttavat. Eikö tämä nyt ole itsestään selvää. Yhtä totuutta ei ole. Niin olosuhteet kuin jopa metsänomistajakohtaiset korot vaihtelevat tavattomasti. Onko velkaa, sijoittaako ja mihin jne. jne. Tärkeintä on vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.

Mitä paremmat kasvuolosuhteet ja mitä pienempi korko, sen enemmän kannattaa panostaa. Mitä huonommat kasvuolosuhteet ja mitä suurempi korko, sen vähemmän, jos ollenkaan, kannatta taloudellisessa mielessä uhrata jne.

On Gla aika yhdentekevää millä nimellä me kutsumme tutkijan pyrkimystä asian selvittämiseksi – tutkimusta, laskentaa vai mitä.
Joskus raivaamista Gla tulee voimaperäisesti uudistettaessa luontaiseen verrattuna enemmän, joskus taas ei.

Jos Timpan ymmärrys ei riitä siihen, että korot vaikuttavat, niin minä en jaksa sitä hänelle enempää tankata. Myös Lapissa Timppa maksetaan avohakkuusta paremmin kuin harvennuksista. Vaikka avohakkuusta saisi 100e/m3 ja harvennuksesta vain 1e/m3, niin aivan yksinkertaisesti on osoitettavissa, että luontainen, vain harvennuksiin perustuva menetelmä, on kannattavampi. Jos taas korko on nolla, niin jokainen euro kannattaa panostaa, joka millä hyvänsä aikavälillä tuottaa enemmän kuin tämä euro.

A.Jalkanen 16.10.2016 at 11:31

On epärealistista myydä 5 ha aluetta. Palstan lohkominen maksaa liikaa.

Metsäsijoittajien mielestä metsästä saatava korko on nyt kohtuullinen inflaatioon nähden. Siksi nyt kannattaa ostaa palstoja joilla on hakkuumahdollisuuksia. Paljaan maan kysyntä lienee heikohko.

Sitten on lisäksi vaihtoehto d: metsillä on muita arvoja kuin maan ja puun arvo. Nämä ovat nousseet arvossa viime aikoina.

Näätä 16.10.2016 at 12:09

A. Jalkanen, kyllä noita alle 10 ha määräaloja vaan on markkinoilla myytävänä ja käyvät vielä kaupaksikin. En nyt sano, että tämä olisi tässä tapauksessa parhain ratkaisu taloudellisesti, mutta yksi varteenotettava ainakin tutkia.

Olen samaa mieltä kanssasi. Kannattaa ostaa palstoja missä on välittömiä hakkuumahdollisuuksia. Näin saa metsävähennyspohjan hyötyyn heti. Vaikka inflaatio on matala, korko syö kuitenkin myös metsävähennyspohjaa koko ajan.

MaalaisSeppo 16.10.2016 at 14:02

Näädällä näyttää menevän sekaisin sijoitettu pääoma ja markkina-arvo. Hedelmätöntä jankkausta, ellei edes peruskäsitteet ole hanskassa.

Näätä 16.10.2016 at 14:30

MaalaisSepon väitteeseen olisi mielenkiintoista saada perustelut.

pihkatappi 16.10.2016 at 15:50

Jos ollaan OMT-pohjalla 1300 lämpösumma-alueella, kannattaa kuusikko perustaa vaikka väkisin. Ainakin jos Motti-ohjelmaan on luottaminen. 3000 euron perustamiskuluilla 3 % korolla laskettuna nettotulojen nykyarvo on vielä 1000 euron kantturoissa.

Timppa 16.10.2016 at 16:13

”Vaikka avohakkuusta saisi 100e/m3 ja harvennuksesta vain 1e/m3, niin aivan yksinkertaisesti on osoitettavissa, että luontainen, vain harvennuksiin perustuva menetelmä, on kannattavampi”

Osoita RR, että yksin kertaisempikin ymmärtää.

Visakallo 16.10.2016 at 16:36

Minua on näiden keskustelupalstan vuosien ajan kiinnostanut, kenelle nämä arvon herroilta myyntiin tulevat ”uudistamiskelvottomat” metsämaapohjat ohjautuisivat?
Löytyisikö niille ihan oikeasti ostajia ja millä hinnalla?
Suomessa on jo kerran harsimalla raiskatut metsät uudistettu pitkälti veronmaksajien kustannuksella.
Tehtäisiinkö sama taas uudestaan?
Pitäisikö valtion lunastaa myös arvottomaksi muuttuneet muuttotappiopaikkakuntien asunnot niiden omistajilta?

Petkeles 16.10.2016 at 17:56

Kyllähä nuita luontasesti syntyneetä taemikoeta ja viljelemättömiä aakeita myyvään jatkuvasti ja niillekkii voejaan summa-arvomenetelmällä arvo laettoo, nou problem. Itennii ostanna kerran halavalla huutokaapasta tilan jolla olj 30 ha jätetty uuvistamatta ja nyt näättäs vahvasti että tilan arvo on jottaen ihan muuta ku ostaissa. Eli pienellä piäomalla iso suhteellinen arvokasvu. Isommat piäomat on kylläkkii sittä kiinni siellä viljelymetissä.

Veronmaksajjiin rahat onnii tännään puuntakusella agendalla, niillähän kyllä suap aena irtopisteetä vaekka eevät liittys mitenkää asijaan. Muuttotappijoasunnoesta ee ossoo sanno mittään, ee taeja olla asijan kovinta ydintä.