Keskustelut Metsänomistus Uutta ajattelua metsästykseen

  • Tämä aihe sisältää 151 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 kuukautta, sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 151)
  • Uutta ajattelua metsästykseen

    Tervehdys palstalle!

    Olen pitkän linjan metsästäjä ja metsäsijoittaja, ja siltä pohjalta seurannut keskustelua palstalla.

    Minua on alkanut enenevissä määrin häiritä asetelma, jossa metsästysseurat ukkoutuvat ottamatta riveihin nuoria jäseniä ja sorkkaeläinkannat kasvavat hallitsemattomasti. Puhun tilanteesta nimenomaan täällä Etelä-Suomessa. Tyypillisen metsästysseuran keski-ikä liikkuu jossakin 60 ikävuoden ja kuoleman välissä, ja uusia jäseniä seuraan ei oteta ellei tuomisina ole 50 hehtaaria uutta metsästysmaata. Harvalla nuorella tätä on.

    Nykyinen lupajärjestelmä pinta-alavaatimuksineen on mahdollistanut perverssin tilanteen, jossa metsästäjät kasvattavat yhä laajenevaa karjaansa maanomistajan mailla vastaamatta kuitenkaan karjan aiheuttamista vahingoista. Vanhenevilla seuroilla ei oikeasti ole enää kyvykkyyttä saati sitten halukkuutta pienentää kantoja. Kauris-, peura- ja pienpetokantojen leikkaaminen vaatii uutta nuorta verta.

    Kun olemassa olevat seurat eivät näytä selviytyvän velvoitteistaan eivätkä ovet avaudu maattomille nuorille, olemme suunnittelleet perustavamme uuden metsästysseuran, joka koostuu nuorista mutta kokeneista metsästäjistä. Meille metsästys on harrastus, josta saatavista kokemuksista ja saaliista olemme valmiita maksamaan. Maksavathan kaikki muutkin harrastukset.

    Mikä olisi hinta, jolla metsänomistajana olisit valmis vuokraamaan metsäsi uudelle tehokkaasti toimivalle seuralle? Itse olemme ajatelleet, että voisimme maksaa vuokraoikeudesta esim. 10-15 euroa hehtaarilta vuodessa. Tällä menettelyllä metsänomistaja saisi edes jonkin korvauksen vahingoista ja toisaalta kannat saataisiin kohtuulliselle tasolle. Rahallinen vastike toimii nimittäin myös seuralle kannustimena tehdä jalkatyötä ja vastata seuran tärkeimmästä tehtävästä – metsästyksestä.

     

     

     

     

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    OK suurilla saloilla Salonpoika! Itsellä lapsena vain 20 km kylille. Ihan sen takia kysyn aluetta, kun yritän haarukoida millä alueilla mahdollisesti ollaan yli sidosryhmien tavoitteiden.

    suorittava porras suorittava porras

    Salonpojalle totean ,että ilmoittamanne hirvihavainnot eivät ilmeisesti edellytä isompaa lupamäärää . Hirvitalousalue on se alue ,jolle luvat jaetaan arvioidun jäävän kannan puitteissa. Jossakin saattaa olla tapana hakea sapluunalla”sama määrä ,kun edellisellä kaudellakin”. Sitten tuleekin pettymys ,kun hirvihavaintoaineistoon päätynyt tieto mahdollistaakin vain puolta pienemmän saalismäärän. Jos alueella ollaan hirvikannan suhteen tavoitetasossa 2,5-3 yksilöä / 1000 ha, ei pyyntilupia heru kahta lupaa/1000ha enempää.

    Pajonko Salonpojan seuralla oli viime kaudella havaintoja metsästyspäivää kohti ja montako hirveä tuhatta hehtaaria kohti ilmoititte hirviä jäävän talvehtimaan? Ja huomioithan ,että kaadetut hirvet lasketaan havainnoiksi ennen kaatamista  . Montako otusta kaadoitte metsästyspäivää kohti? Paljonko yhtislupanne lupamäärä oli rhy:n laatimassa verotussuunnitelmassa? Vähenivätkö luvat heidän esityksestään?

    Totesin ,että lupia saa niin paljon kun kehtaa anoa luettuani tiedon paikkakuntani seurojen saamista pyyntiluvista. Oli aivan selvästi mustaa valkoisella ,että paikkakunnan yhteilupaan(12 osakasta) kuulumaton seura sai 3,5 pyyntilupaa /1000 ha ,vaikka paikkakunnan talvehtiva hirvikanta oli vain 2,5/1000 ha. Tämä mahdollistaa ko seuran kohdalla alueen totaalisen tyhjentämisen hirvistä. Tosin seuran alue on alle4% paikkakunnan  metsästykseen käytettävästä pinta-alasta. Yhteisluvan osakkaat hakivat suhteessa vain puolet pyyntilupia omille mailleen . Hakemukset menivät läpi sellaisenaan kuten tähänkin asti.

    Timppa

    Nuo hirvihavainnot/päivä ovat mielestäni aika huono mittari.  Jos mäessä on yksi hirvi, niin hyvä koira löytää sen.  Jos mäessä onkin 5 hirveä, niin koiran edessä on taas ehkä vain yksi hirvi.  Sattuman varaista on sitten niiden 4 muun näkeminen.  Koirien laadun paraneminen johtaa myös siihen, että nykyään tehtäisiin samasta hirvimäärästä enemmän havaintoja kuin vaikkapa 20 vuotta sitten.

    Sama juttu kaadoista. Joskus pelittää metsästys, joskus ei.  Pitää olla monen porukan kokonaisuus, jotta tuloksella olisi tilastollista merkitystä.

    Minun mielestäni luotettavin hirvikannan indikaattori on hirvionnettomuuksien lukumäärä.

    suorittava porras suorittava porras

    Hirvitalousalueen sisällä virheet tasaavat toisiaan.  Kannan kehityksen suunta voidaan päätellä vertaamalla tilastoja usealta peräkkäiseltä vuodelta. Jokaisella seuralla on velvollisuus ilmoittaa havainnot sähköisesti edesvastuun uhalla viikon kuluessa. Havaintoaineisto on siis ajan tasalla ja kattava.

    Perko

    Suorittava porras on ihan pihalla.  Kasa virheitä ei korjaannu lisävirheillä ne vai summautuvat  vahvistavat toisiaan.  Osaamisen tai oikeintoimimisen tae on  heikosti perusteltu pitkällisellä töppäyksellä. Haitat eivät ole hävinneet!  Pitkä kokemus  esim  50 v  tupakoinnissa vaikka olis ollut sen markkinoinnissa, ei edes piipunpoltolla tee asiaa paremmaksi ympäristöä, eikä pelasta terveyttä.  Tämä vain siitä pitkän kokemuksen antamasta opista.    Yksityisen metsän hoitoa hävitetään  kaikenmoisilla sidosryhmien pyrkyreillä.  Kai perustuslaki  antaa oikeuden hallita omaisuutta ja hävittää tuholaisryhmä elikoineen, en tiedä.

    PS ,Metsänhoitosuunnitelmaan  lisät kohta; Tuholaisten torjunta    -myrkytys   -ampuminen,  -Kantokäsittely  – Ym  …

    Gla Gla

    Nostokoukku: ”A.J. Ja gla

    Kysykää nämä asiat niiltä jotka päättävät eli metsänomistajilta.”

    Mitä kysymyksiä tarkoitat ja mitä metsänomistajat päättää?

     

    Gla Gla

    Suorittava: ”Kyllä tuo karannut valkohäntäpeuratilanne itsessään on edellyttänyt infran kehittämistä. Sille saalismäärälle tarvitaan käsittelytilat ja markkinat. Elukoita olisi rutkasti enemmän, jos käsittely olisi tehtävä edelleen liiterin nurkassa ja lihamarkkinat tökkäisivät oman pakastimen tilavuuteen.”

    Toki näin. Silti on aiheellista kysyä, miksi metsästäjien parissa on halukkuutta levittää peurakantaa laajemmalle alueelle ja vahvistaa kantoja tihentymäalueen ulkopuolella. Miksi ei ajoissa pyritä rajoittamaan kannan leviämistä.

    Vastaus on helppo: Metsästäjät haluavat lisää riistaa. Kun eläinten määrä lisääntyy tihentymäalueen ulkopuolella, tulee monille vastaan tarve rakentaa nykyaikaiset tilat. Enää ei siis voida sanoa, että eläinten kasvanut määrä olisi luonut tarpeen, vaan se on seurausta tietoisesta pyrkimyksestä kasvattaa eläinten määrää. Oikeastaan tilanne ei tihentymäalueillakaan ole vahingossa syntynyt. Peurojen määrä toki karkasi käsistä reilut 10 vuotta sitten, mutta siihenkin saakka kantaa on tavoitteellisesti kasvatettu. Kannan jyrkkää kasvuakaan ei yritetty heti leikata, vaan vasta kun ongelmat alkoivat kärjistyä ja ulkoinen paine metsästyksen tehostamista kohtaan kasvoi tarpeeksi.

    Jos huoli syrjäseutujen metsästäjien määrästä ja ikärakenteesta on todellinen, voi hitaampikin jo nyt miettiä, onko peurojen lisääminen yhä uusille alueille vastuullista toimintaa vai luodaanko siinä ongelmia, joiden ratkaisuun ei eväitä olekaan. Eli onko ongelma helpompi ehkäistä kuin ratkaista. Itse olen sitä mieltä, että tässä asiassa pitäisi johtajuus ottaa muihin käsiin kuin jättää metsästäjille. Tämä taas edellyttää sitä, että saadaan suoraselkäinen metsästysministeri, käytännössä jostain muualta kuin kepusta.

    kim1

    Ei niitä nykyaikaisia käsittelytiloja ole jouduttu valkohäntäpeurojen takia rakentamaan,vaan se korkea peurakanta on mahdollistanut niiden rakentamisen..suoranainen onnenpotku ollut seuroille kyseinen asia,koska sen verta lämpimät syksyt ja leudot talvet on viimeisen 10 vuoden aikana ollut,että olisi se kylmätilojen rakentaminen ollut jokatapauksessa edessä,ainut vain että nyt pystytään kohtuu nopealla aikataululla peuranlihalla ainakin osittain maksamaan ne käsittelytilat,eikä jouduta esim. jäsenmaksuja korottamaan merkittävästi.

    Vähän ihmettelen havaintoja satojentuhansien hehtaarien taimikoiden laiminlyönneistä…,itse olen tänäkin kesänä nähnyt etupäässä mahtavia männyntaimikoita..,kun pelkästään kesän aikaan  ainakin 10000 km ajellut erinäisiä huoltoteitä ,metsäautoteitä ja ihan vanhanajan soratietä pitkin..,ja enkä ole ajanut kuin Vatanen ,elikkä kerkiää tekemään näköhavaintoja..

    Toki en väitä ettei niitä huonolla hoidolla olevia taimikoitakaan olisi….,toisaalta ymmärrän jos taimikko on syöty puolipilalle ennen kuin taimikoissa on yhtään lehtipuun vesaa …,itse asiassa silloinhan lehtipuuhan on tervetullut lisä,eikä sitä välttämäti kannata yltiöpäiväisesti hävittääkkään.

    P.s.Anneli muistatko kun pari vuotta sitten arvuuteltiin  mitä tapahtuu sille mun metsän kupeessa olevalla 25 ha etupäässä peurojen tärvelemälle männyntaikolle..,no nyt sielä kasvaa  kolmemetristä koivua täystiheästi puolella alueesta…,elikkä taitaa olla tavoitteena lehtipuuvaltainen sekametsä..,toki havupuun osalta huonolaatuinen sellainen…

    no mutta hei..,mää lähden nyt Orimattilaan etäpalstalle…,sinne missä hirvet tärvelivät 4,5 ha taimikkoa….lehtipuusta vapaata taimikkoa…

    suorittava porras suorittava porras

    Lihankäsittelytilojen päivittäminen ei ole aivan yksipiippuinen asia. Hankkeisiin on haettu ja saatu runsaasti himoittuja EU-varoja. Yksin lämpimin ja koko kyläyhteisön voimin on rakennettu samalla myös hyvin varustettuja kokoontumistiloja tai pienimuotoisimmillaan laavuja ja kotarakennelmia kyläläisten ja luontoharrastajien käyttöön. Avustus ja talkoot kattavat vain osan kuluista. Osaan monet ottavat lainaa ,jota lyhemnetään myymällä riistaa. Tästä kehittyy sellainen ympyrä ,että kovin alhaisiksi riistakantoja ei lasketa .

    Peurahommissa tahtoo unohtua ,että suurtilalliset ja tehokkaasti toimivat metsästysseurat ovat olleet alunperin pienten sorkkaeläinten lisäämisen kannalla. Kaupallista toimintaakin on ollut hankkeiden takana. Toiminta on ollut suht vapaata . Laajempi suunnitelmallisuus on puuttunut,saalistettavia elukoita ei ole edes laskettu. On riittänyt ,että saalista saadaan vaivattomasti. Valkohäntäpeura on hyvä huono esimerkki siitä ,mihin vapaa ja suunnittelematon vähän toisella kädellä hoidettu toiminta johtaa. Monissa kommeneissa on metsästyksen vapauttamista pidetty ratkaisuna ongelmaan ,vaikka ongelma on johtunut juuri siitä. On toimittu ilman riittävää kontrollia.

    Täällä pohjoisemmassa on pienten sorkkaeläinten suhteen rauhallista. Iltaväijyt eivät ole tuottaneet saalista . Kahden päivän saalis kolmen ajavan koiran avulla on yksi kaurispukki. Valkohännistä ei ole nähty vilaustakaan. Kanta voi rauhassa kasvaa ,jos on kasvaakseen.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuollaisen kaupallisen lihankasvatuksen joka perustuu talviruokintaan voisi hoitaa vielä tehokkaammin aitauksissa. Kuusipeura menestyy niissä hyvin.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 151)