Keskustelut Metsänomistus Uutta ajattelua metsästykseen

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 151)
  • Uutta ajattelua metsästykseen

    Tervehdys palstalle!

    Olen pitkän linjan metsästäjä ja metsäsijoittaja, ja siltä pohjalta seurannut keskustelua palstalla.

    Minua on alkanut enenevissä määrin häiritä asetelma, jossa metsästysseurat ukkoutuvat ottamatta riveihin nuoria jäseniä ja sorkkaeläinkannat kasvavat hallitsemattomasti. Puhun tilanteesta nimenomaan täällä Etelä-Suomessa. Tyypillisen metsästysseuran keski-ikä liikkuu jossakin 60 ikävuoden ja kuoleman välissä, ja uusia jäseniä seuraan ei oteta ellei tuomisina ole 50 hehtaaria uutta metsästysmaata. Harvalla nuorella tätä on.

    Nykyinen lupajärjestelmä pinta-alavaatimuksineen on mahdollistanut perverssin tilanteen, jossa metsästäjät kasvattavat yhä laajenevaa karjaansa maanomistajan mailla vastaamatta kuitenkaan karjan aiheuttamista vahingoista. Vanhenevilla seuroilla ei oikeasti ole enää kyvykkyyttä saati sitten halukkuutta pienentää kantoja. Kauris-, peura- ja pienpetokantojen leikkaaminen vaatii uutta nuorta verta.

    Kun olemassa olevat seurat eivät näytä selviytyvän velvoitteistaan eivätkä ovet avaudu maattomille nuorille, olemme suunnittelleet perustavamme uuden metsästysseuran, joka koostuu nuorista mutta kokeneista metsästäjistä. Meille metsästys on harrastus, josta saatavista kokemuksista ja saaliista olemme valmiita maksamaan. Maksavathan kaikki muutkin harrastukset.

    Mikä olisi hinta, jolla metsänomistajana olisit valmis vuokraamaan metsäsi uudelle tehokkaasti toimivalle seuralle? Itse olemme ajatelleet, että voisimme maksaa vuokraoikeudesta esim. 10-15 euroa hehtaarilta vuodessa. Tällä menettelyllä metsänomistaja saisi edes jonkin korvauksen vahingoista ja toisaalta kannat saataisiin kohtuulliselle tasolle. Rahallinen vastike toimii nimittäin myös seuralle kannustimena tehdä jalkatyötä ja vastata seuran tärkeimmästä tehtävästä – metsästyksestä.

     

     

     

     

     

  • A.Jalkanen

    Kyllä vuokran voi sitoa suoraan kaatojen määrään – on yksiselitteinen mittari.

    Henrikki_hoo

    ”Tuolla systeemillä peurat vähenisivät paperilla, muttei luonnossa.”

    Erikoinen ajatus.

    Ensimmäinen askel kannan hoitoon on se, että ammutaan kaikki luvat. Sen jälkeen haetaan niitä lisää, vaikka kesken kauden, ja taas ammutaan luvat pois.

     

     

     

    suorittava porras

    Luvat haetaan keväällä ja kesken kauden hakeminen onnistuu vain mahdollisesta lupapankista. Valkohäntien kohdalla ei taideta edes tuntea lupapankkeja. Lupia on tarjolla riittävästi ,jos vain riittää halukkuutta ottaa.

    Hehoo sanoo nuoria ja innokkaita metsästäjiä olevan pilvin pimein pyrkimässä seuroihin. Taajamien liepeillä voi asiassa olla vähän perääkin , mutta se joukko ,jolla on varaa maksaa kymmenen euron hehtaarivuokria on todella pieni eli täysin merkityksetön kokonaisuutta ajatellen. Luulisi Hehoolle kaksi seuraa riittävän ,että ei enää tarvitse kolmatta alkaa virittelemään ja hajottamaan pääosin toimivaa metsästysseuraverkkoa.

    Paikallinen väki seuroissa takaa toiminnan jatkuvuuden. Ulkopuolisten rahan voimalla tekemät yritykset jäävät helposti tähdenlennoiksi. Yrittämästä en toki kiellä, mutta viimeistään uuden seuran perustaminen sopimusneuvotteluineen voi lopettaa mielihalut alkuunsa. Metsästysmaiden sieppaaminen tutuilta ja turvallisilta paikallisilta toimijoilta voi olla hankala rasti.

    Gla

    Kyllä peuroillakin on pankkilupajärjestelmä käytössä.

    AJ:n alkuperäinen ehdotus, jota kommentoin, koski metsästettävää kantaa. Jos kustannukset olisi sidottu siihen, kannustaisi se arvioimaan kannan alakanttiin, jolloin kulut pienenisivät. Vai löytyykö jostain porukka, joka toimii päinvastoin eli haluaa maksaa mahdollisimman korkeaa vuokraa? Peuralupia on joka tapauksessa niin paljon, että niiden käyttö vie enemmän aikaa kuin keneltäkään voi harrastukseen kohtuudella edellyttää.

    AJ:n päivitetty ehdotus puolestaan koskee kaatojen määrää. 10 vuoden tilastoa katsomalla huomataan, että kaatojen määrä on jatkuvasti kasvanut. Mutta niin on peurojenkin määrä ja sehän on metsästäjien tavoitteena ollutkin. Tämän palkitseminen kuulostaa vieraalta ajatukselta.

    A.Jalkanen

    Se on totta että kannustimet eivät saa toimia väärään suuntaan eli suuria hirvieläinten kantoja ylläpitäen. Nämä sudenkuopat on mahdollista välttää tekemällä metsästysvuokrasopimukset huolella. Vuokramiehen on syytä sitoutua vuokraajan kanssa samaan tahtotilaan olkoon se sitten kannan kasvattaminen tai alentaminen ja tavoitteen toteutumista seurataan.

    Peuran metsästys on nyt suurennuslasin alla ja tuloksia pitää syntyä. Sitä odotellessa vuokran sitominen kaatojen määrään mahdollistaisi sen että eniten vahinkoja kärsivät maanomistajat saisivat suurimmat korvaukset.

    Henrikki_hoo

    ”Peuralupia on joka tapauksessa niin paljon, että niiden käyttö vie enemmän aikaa kuin keneltäkään voi harrastukseen kohtuudella edellyttää.”

    Tästä olen kanssasi täysin samaa mieltä. Juuri siksi seuroihin tarvittaisiin uutta nuorta verta, että velvollisuudet saataisiin hoidettua.

    Ja kun tihentymäalueilla ovet seuroihin ovat käytännössä kiinni, tarvitaan uudenlaista ajattelua.

    A.Jalkanen

    Hirvionnettomuutta käsittelevän jutun kartasta näkyy selkeästi peuran tihentymäalue.

    https://yle.fi/uutiset/74-20000147

    Gla

    Et vielä Henrikki kertonut, olisiko teidän maat jokin yhtenäinen alue jossain vai monta erillistä aluetta. Lisäksi miten hoidatte kaiken infran (mm. elintarvikehuoneistoksi hyväksytty lahtivaja), jota tehokkaassa peuranmetsästyksessä väistämättä vaaditaan ja joka edellyttää pitkäaikaista sitoutumista ko. alueella metsästykseen? Onko näille olemassa kustannusarviota?

    Uutta ajattelua olisi se, että hyödynnetään olemassa olevia resursseja nykyistä tehokkaammin. Minusta liian suljettujen seurojen osalta ratkaisuna olisi järjestötasolla puuttua asiaan. Tälläkin hetkellä kehotetaan poistamaan turhia esteitä seurojen sisällä tehokkaalta metsästykseltä. Jos vuosikokous esteitä päättää ylläpitää, on aiheellista kysyä perusteita suositusten vastaiselle menettelylle. Mikä esimerkiksi Henrikki sinun seuroissa on syy pitää ovet suljettuina uusilta tulijoilta?

    Toki vieraana pääsee aina seuraan kuulumatonkin metsästämään, eikä se edes ole taloudellisesti huono juttu uuden järjestelmän pystyttämiseen ja muihin vuotuisiin seuratoiminnan ympärillä pyöriviin kuluihin verrattuna. Lisäksi näin voi ohittaa koejäsenyyden rajoitteet. Paljonko seuran ulkopuolisista tyytyy valittelemaan kohtaloaan ja jättää tämän kortin käyttämättä?

     

    A.Jalkanen

    Glalla hyvä pointti: vierailijaresurssi lienee osittain hyödyntämätön luonnonvara ja hyvä vaihtoehto niille jotka eivät voi sitoutua seuratoimintaan pitkäjännitteisesti. Asia pitäisi muistaa huomioida metsästysvuokrasopimuksissa.

    Perassic Park

    Oman kokemukseni mukaan tiukat kriteerit seuraanpääsyyn ovat olemassa hyvästä syystä ja käytännön kokemuksesta.

    Eli tilanne on oikeastaan päin vastoin  kun aloituksessa esitettiin.  Kovin avoin seuraan valitseminen ei nimenomaan miellytä maanomistajia.

    Ainakin meillä päin seuratoiminnan jäsenten hyväksyttävyys  henkilönä maanomistajien silmissä on tärkeä tekijä jäsentenvalintakriteeristössä.

    -Maanomistajat eivät tykkää että mailla metsästelee tuntematonta ulkopuolista sakkia. Siksi sidos seutuun,- alueella asuminen ja/tai omistus kiinteää omaisuutta seuran alueella. Tämä kirjattuna seuran sääntöihin luo luottamusta ja antaa pohjan toiminnalle.

    Toisekseen jäseneksi ei kannata valita henkilöitä jotka aiheuttavat ongelmia, koska myöhemmin erottaminen on niin vaikeaa.

    kaiken keskustelun päätteksi on  hyvä ja käytetty tapa päästä jäseneksi.

    Se on ostaa metsää.

     

     

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 151)