Keskustelut Metsänhoito Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

Tämä aihe sisältää 347 vastausta, 32 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Remie 3 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 347)
  • Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

    Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:

    • Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset  kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
    • Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
    • On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
    • Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
    • Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.

    Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
    Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
    Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista,  jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim.  5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

    Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

    On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!

  • Planter Planter

    ”Edellyttää kuitenkin aktiivisuutta molemmin puolin. Tiedon tarpeesta on tultava oikeaan osoitteeseen , jotta torjuntatoimissa päästään alkuun.”

    Onneksi tuli tämän torjuntatyön Suorittavalta Portaalta lupaus työn suorittamisesta, ennen kuin paljastin savotan mittasuhteet.

    Mielestäni on oikein ja kohtuullista, että hirvitalousalue suojelee meidän viljellyt taimet laidunnukselta, silloin mennään Riistahallintolain 14 §:n mukaan:

    Suomen riistakeskuksen muut tehtävät ovat:
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

     

     

    suorittava porras suorittava porras

    Pikkuisen voisi tietysti monipuolistaa tuota torjuntakeinojen valikoimaa. Jo tähänkin mennessä aktiivisemmat metsästysseurat ovat osallistuneet hirvivahinkojen torjuntaan levittämällä karkotteita . Voi olla , että kovin suurta hyppäystä tuolla puolen ei tapahdu hirviporukoiden ikääntyessä kiihtyvällä vauhdilla . Edistystähän on toki sekin , että saadaan levitettyä edes muutama litra enemmän  ruokahalunlannistajaa maastoon . Ikäongelmat tulevat vastaan myös fyysisten suoritteiden osalla .

    Tehokkaimpia torjuntakeinoja ovat kuitenkin suurimmassa osassa tapauksista maanomistajan itsensä tekemät ja tehtäviin kuuluvat taimikoiden perkaukset . Ainakin männiköiden kohdalla on oltava tarkkana.Huomiota on kiinnitettävä myös taimikon ympäristöön  .

    Useaan kertaan olen todennut raivatessani metsäautotielle edes moton metävää aukkoa risukon sekaan , että parhaat hirvien ruokamaat ovat pusikoituneiden teiden varsilla . Sieltä on sitten helppo hirven luiskahtaa taimikonkin puolelle , jos pötsi on jäämässä vajaaksi . Moni on käytännössä tietämättään levittänyt hirville ”punaisen maton” alueensa taimikoihin jättämällä teiden varret huonolle hoidolle . Oma lukunsa ovat taimikoiden sisällä olevat ojat , ja niiden varret , jotka hyvin ”aktiivisesti ”(=pohjoissavolaisittain) jätetään perkaamatta . Nämä alueet läpikäytyään hirvi tallustelee läheisen peltoheiton sakean pajukon sekaan päivänokosille.

    Edellä esitetyille alueillekin voisi tehdä jotain hirvivahinkojen välttämiseksi.Ainakin tien voisi pitää kulkukelpoisena , että hirvimiehet pääsevät torjuntatoimiin mahdollisimman isolle alueelle . Tukkoisen metsäautotien vaikutusalueelle mahtuu piiloon hyvinkin paljon eitoivottuja sorkkaeläimiä . Viimeisimmät teiden kuntoa(kemera) kartoittavat raportit kertovat , että piilopaikkoja on ainakin Etelä-Suomen alueella runsaasti .Ei siis ihme, että hirvien suhteen laskuissa pysyminen on haastavaa .

    Visakallo Visakallo

    Jos jotain voin ennustaa, niin suurmetsänomistuksen nyt nopeasti yleistyessä, myös vesaikkojen lentoruiskutukset aloitetaan uudelleen. Helikopteri on siihen nopea ja tarkka peli ja päivässä tulee paljon valmista.

    suorittava porras suorittava porras

    Kyllä näyttää onnistuvan UPM:ltä ja Finsilvalta ihan perinteisin menetelmin , kun ajoitus on kohdallaan . Tietkin pidetään siinä kunnossa , että puu kulkee kaikissa olosuhteissa (myös hirvimiehet) . Vesakotkin häipyvät teiden varsilta vähintään joka toinen vuosi ja oikeat puut kasvavat metsän puolella , ei tiellä .

    suorittava porras suorittava porras

    ”….tulisi lopulta julki kuka niitä hirviä siellä metsässä suojelee, viranomaiset vai metsästäjät.

    Terveisin: Korpituvan Taneli”

    Tilanteen voi vaivattomasti tarkistaa RiistaWeb:stä paikallisesti ja valtakunnan tasolla .

    Hirvilupien käyttöaste koko valtakunnassa oli vuosina 2011-2015   80-88% . Jotain viitteitä paikallisesti Tanelin kohdalla antaa tieto , että siellä hirvijahti aloitettiin vasta marraskuun puolella . Eli ei taida olla , mitä suojella .

    Peuran kohdalla lupien käyttöaste vaihtelee samalla ajanjaksolla 63-78%

    Planter Planter

    Ihan vakavasti ottaen:

    Jos vaihtoehdot ovat 500€ korvausta jälkikäteen 2ha täysin pilalle järsitystä taimikosta tai taimikon perustamisvaiheessa 100 litraa ilmaista Tricoa, niin itse valitsisin jälkimmäisen.

    • Metsästyseurojen ukkoutuminen on ymmärretävä ongelma, joka vain pahenee, siis  välttämättä ei kaikkialla pystytä kaatamaan kaikkia hirviä, joihin on lupa.
    • Mäntytaimikoiden väheneminen, eli hirvien talvisapuskan väheneminen (taitaa olla puolet 20-vuoden takaisesta), on ongelma joka pahenee.

    Ne ymmärrän, mutta en ole ikinä ymmärtänyt, eikä sitä ole kukaan selittänyt, miksi tässä tilanteessa (2012) voidaan tehdä päätös, että kaatolupia leikataan reippaasti  3 peräkkäisenä vuotena, vaikka talvikanta oli jo tavoitteiden ylärajalla tai sen  yli.

    Eikö olisi ollut syytä antaa paukkua siellä missä siihen pystytään. Nyt on sitten kaikki paikat täynnä hirviä.

    Onko nyt vain kertakaikkiaan niin, että jossain ylemmässä portaassa ”eivät kaikki muumit ole laaksossa.”

     

     

    Visakallo Visakallo

    Eikös sitä sanotakin, että paska valuu aina alaspäin…

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Juu, Plater kyllä minäkin tuon ymmärrä, jos se tricon levitys siirretään kokonaan hirvimiesten vastuulle!

    Niinkaun kun metsänomistajan itsensä pitää olla ulkopuolisten elättien torjuja osittainkaan, niin sillon minä kannatan ihan puhdasta lyijyhoitoa.

    Kun seurat saisivat ilmaisia lupia niin paljon kuin haluavat, niin alkaisi erottumaan myös ne seurat, jotka todella haluavat kantaa vähentää. Niitä on myös sellaisia seuroja, jotka vain haluavat ampua helposti muutaman hirven joka vuosi, välittämättä vahingoista.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras suorittava porras

    RiistaWeb kertoo valtakunnallisen hirvikannan kooksi reilut 44 000 yksilöä vuonna 2011 . Vuonna 2015 sama luku oli n. 55 000 , mutta noin 10 000 vähemmän , kun vuonna 2014 .

    Visakallo Visakallo

    Se on valitettavasti juuri niin kuin Taneli tuolla edellä sanoi. Meilläkin muut hirviseurat ovat ihan asiallisia, mutta yksi on varsinainen ”hirviensuojeluyhdistys”.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 347)