Keskustelut Metsänhoito Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 347)
  • Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

    Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:

    • Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset  kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
    • Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
    • On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
    • Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
    • Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.

    Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
    Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
    Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista,  jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim.  5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

    Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

    On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!

  • William Munny William Munny

    Juu,järjetöntä touhua sorkkaeläinten talviruokinta.Pitäisi kieltää lailla.

    Planter Planter

    Katselin yhden metsästysseuran talviruokintamenua, jossa oli tällaista apetta:

    Porkkanaa 8000 kg
    Perunaa 4500 kg
    Punajuurta 2000 kg
    Sokerijuurikasta 1000 kg
    Omenaa 4500 kg
    Viljaa 8200 kg
    Heinää 100 kg
    Lehtikerppuja 20 kg

    Seura on huolehtinut riistan ”hyvinvoinnista”  rahtaamalla ruokintapaikoille purtavaa yhteensä 28 000 kg. Melkoista meininkiä. Jos seuralla olisi vaikkapa 28 kaatolupaa, niin kaadettua kohti olisi ruokaa viety 1000 kg.

     

     

    Metsuri motokuski

    Luin tässä eräästä lehdestä jutun joka käsitteli kaupallista metsästystä. Siinä oli lähdetty ideoimaan niin että jos seura harrastaa kaupallista metsästystä niin metsänomistajille korvataan tuotosta osa hehtaariperusteisena. Summista en osaa sanoa mutta idea oli tämä. Jotta kyseinen metsästys onnistuisi se tarvii vahvan riistakannan. Jotta kyseinen metsästysalue kestää suuren riistakanna niin se myös vaati voimakasta ruokintaa, jotta aiheutuneet tuhot voidaan minimoida. Toisaalta eihän sitä riistakantaa voi kasvattaakkaan jos ruokaa ei ole riittävästi.

    Sillä perusteella riistaruokinta voi ollakkin hyvä idea jos siten voidaan vähentää puustolle tapahtuvia tuhoja.

    Tämä ei nyt ole minun kantani asiaan mutta varmaan jossain vaiheessa kaupallinen jahtikin voi olla tätä päivää myös Suomessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kaupalliset jahtaajat voivat vuokrata itselleen alueita ja aidata ne. Mitenkään muuten vahinkoja ei voida rajata vain toimijan alueelle.

    Gla Gla

    Täälläkin olisi tarvetta torjua vahinkoja, jotta omistajille jäisi vähemmän korvattavaa. Vahinkojen kärsijäthän lystin maksaa, vakuutusyhtiöt vaan ottaa välistä omansa pois.

     

    Planter Planter

    Valkohäntäpeurakanta on ”hyvä” ja kasvaa kohisten. Onneksi niistä ei ole mitään haittaa luonnolle, kerrotaan YLE:n uutisessa.  Täällä pellonreunassa oli nähty 32 päinen lauma. Lihamestari kertoi, että naaraspeuran lihassa on jotain pahanmakuista rasvaa, mahtaako sekin ohjata ampumaan pääasiassa uroksia.

    https://yle.fi/uutiset/3-7281721

    https://www.luke.fi/mt-valkohantapeurojen-maara-tuplaantunut/

    https://hirvikota.wordpress.com/2017/07/09/valkohantapeura-toi-suomeen-ikavan-loismadon-aivan-ylinta-lappia-myoten/

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/valkoh%C3%A4nt%C3%A4peura-toi-pel%C3%A4tyn-loismadon-1.136952

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062921808376_uu.shtml

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/valkoh%C3%A4nt%C3%A4peurojen-haittoja-v%C3%A4h%C3%A4tell%C3%A4%C3%A4n-1.199569

    Haitat

    Valkohäntäkauris on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Lounais-Suomessa valkohäntäkauriin on koettu aiheuttavan vahinkoa erityisesti erilaisilla kasvimailla ja istutuksilla, mutta lisäksi on noussut esille valkohäntäkauriin laidunnuksen aiheuttamat haitat puuntaimien, varpujen sekä kukkakasvien uudistumiselle.

    https://vieraslajit.fi/lajit/MX.47629/show

    Gla Gla

    Tosiaan:

    ”Valkohäntäpeuran 80 vuotta suomalaisessa luonnossa on ollut melkoinen menestystarina, sanoo Nygrén.”

    Liikennevahinkojen lisäksi muuta haittaa istutuslajista ei vaikuta olleen, arvio tutkija Kaarlo Nygrén.

     

    Planter Planter

    Varsinais-Suomessa rytisee: Salon alueella 270 vhp kolaria, vakuutukorvaukset yli 1 000 000€. Keskimääräinen korvaus 5000€ kolarista.

     

    Planter Planter

    Nostanpa uudelleen esille tämän kolme vuotta sitten tehdyn esityksen. MTK:n metsäpäällikkö kyseli asiallisia ehdotuksia. Tässä olisi taas yksi vapaasti hyödynnettäväksi.

    Tässä olisi vaihtoehdot:

    1. Hirvielänkanta pidetään tasolla, jolla 70 % taimikon taimista selviää vahingoittumattoma taimivaiheen ohi. (Ruotsissa esitetty malli)

    2. Hirvieläinkantaa halutaan pitää korkeampana, jolloin metsästäjät suojaavat vuokraamansa alueen taimikot niin, että 70 % taimikon taimista selviää vahingoittumattoma.

    3. Hirvieläinkantaa halutaan pitää korkeampana. Metsänomistajat suojaavat itse taimikkonsa. Esimerkki: Metsätilalla noin 10% metsäpinta-alasta on suojausta vaativaa taimikkoa. Trico kustannus töineen noin 150€ / ha. Tällöin metsätilan kokooon suhteutettu hehtaarikustannus on 15€/ha. Metsäomistaja perii kustannuksen 15€/ ha metsästysmaan vuokrana. (Ruotsissa on tiheän hirvikannan alueella tämäntasoisia vuokria)

    Puuki

    Tuo mänty-ja koivutaimikoiden suojaaminen olisi nykyään entistäkin tärkeämpää, jos/kun lämpimät kesät lisääntyy ja kuusen kasvatus  vaikeutuu eniten juuri männyn kasvatukseen sopivilla mailla.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 347)