Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
NS ”Koivuviha” oli aikoinaan ihan olosuhteisiin pohjautuva ”ratkaisu”. Kun Suomessa siirryttiin esim rautateillä kivihiileen, turpeeseen ja lopuksi dieseliin, sekä talojen lämmityksessä polttoöljyyn, näytti koivun tarve jäävän aivan olemattomaksi.
Sitten Savolaisten pelastukseksi perustettiin Savon sellu, joka alkoi purkaa koivusumaa. Tampereella Iielahteen tuli myös koivua kuiduttava laitos ja koivusuma alkoi purkautua.
Toki metsäammattilaiset tekivät johtopäätökset silloin, kun koivua ei kukaan ostanut, että kaikki vaan maahan! ”Metsiemme valkoinen valhe” – luki joissakin julisteissa.
Meidän kotitilan rajanaapurina oli Ruuskehveli, kuuluu nykyään UPM:ään, jolla oli komeaa metsää siinä tien molemmin puolin. Yhtenä kesänä työryhmä kulki metsän läpi ja hakkasi kohtalaisen järeääkin koivua maaha – kaikki pois. Myöhemmin sama alue avohakattiin ja siihen istutettiin Rauduskoivikko – On jo ihan kookasta.
Mehtäakka: Miksi kaadettiin toisia puita päin, vaihtoehto oli .Pystyyn jäi kaksi-/kolmehaaraisia puita, vaikka ohjeen mukaan ne piti poistaa.
Suuresta puusta pitää kaatopää irroittaa pienemmälla koneella, jos ei hidasteta kaatumista kaatamalla se päin toista puuta ja aikaa tuhrautuu. Näinhän avohakkuussa tehdään eikä vahinkoja tule, kun kaikki puut kaadetaan. Minulla oli simenpuuhakkuu, jossa lähes kaikki simenpuut (männyt) oli pahasti kuoriutuneet kaatamalla iso puu päin. Kaksihaaraiset ovat työläitä kaatopäälle ja siksi ne jätetään pystyyn, kun ei ole erikseen mainintaa, että juuri ne ovat ensisijaisesti poistettava.
Olisi pitänyt nauhoittaa poistetavat puut ja valvoa, että niin tapahtuu. Kun nähtiin heti, että pieleen menee, niin olisi pitänyt kutsua hakkaajan ja ostajan edustaja katselmukseen metsään ja vähän rähjätäkin.
Varsinkin viimeisenä ja erityisesti silloin, kun pienen firman johtaja on puikoissa viimeisenä hakkuupäivänä, kannattaa olla koko päivä hakkuulla ja seurata, että ohjeita noudatetaan.
Harvennushakkuissa minä nauhoitan jätettävät parhaat puut ja harvennus tapahtuu niiden mukaan. Ei tarvitse hakkaajan vaivata päätään.
Mehtäakalla edellytykset onnistuneelle jk puukaupalle ja korjuulle ovat olleet olemassa. Sen on Mhy todennut ja ohjeistanut ja on myös pitänyt jk hakkuun mahdollisena kyseiseen metsään.
Sitä vastoin yhtiötä ja tiimiä ei voida pitää onnistuneena. Joidenkin kohdalla voidaan pitää jopa tavanomaisena näitä on. Tiimin aloitus lauantaina ja ilmoitus saunomisaikaan. Tuskin puukauppaa voidaan muutenkaan pitää sopimuksen mukaisena.
Se koivun häätö jatkui liian pitkään. 70-luvullakin männikköjä suosittiin vaikka usein koivu olisi ollut paras puulaji reheville kohteille. Vaneria tehtiin koivutukeista, samoin sahatavaraa, mutta eihän se sopinut sellun tekijöille. Metsäteollisuuden ennakoitiin tarvitsevan pääosin mäntykuitua. Siksi joskus lehtomaisille kankaillekin istutettiin avojuurimäntyjä oksia ja tyvilenkoja kasvamaan.
Mallileimaus nauhottamalla kannattaa ainakin tehdä, jos on hankalampi paikka ja haluaa tähdätä oman tyylin mukaan tehtyyn harvennuksen. Hakkuutapa ja esim. jäävien puiden min.määrä/ha myös kauppasopimukseen näkyviiin.
Metsänomistajan oikeusturva ei tällaisissa tapauksissa ole millään mallilla, motokuski on se jonka täytyy ymmärtää mitä tekee. Pitää ymmärtää yleisellä tasolla että metsänomistajalla on oikeus vaatia jatkuvan kasvatuksen hakkuu metsäänsä sitä halutessaan, tässä tapauksessa asia etenikin mutta viimeinen lenkki ei tiennyt mitä jatkuvakasvatus tarkoittaa ja hakkasi pöljyyksissään pilalle. Tämä ei voi olla totta enää tässä vaiheessa kun laki muuttui jo 2014
Luonnon olosuhteet ja siellä kasvava metsä ei välttämättä taivu kuten paperilla hyvin toimivaan jk:een vaikka motokuskikin osaisi hommansa . Miten estetään ajouravaurioiden synty, jos maaperä ei esim . sovellu korjuuseen muuten kuin hyvin havutettuna ( ei pysty sitä tekemään kun poistettavia puita on liian vähän kohdassaan/latvukset pieniä) tai vain lumen aikaan pakkasella ? Tai kone ei ole tarpeeksi isokokoinen suurimpien ylispuiden poistoon. Iso kone puolestaan saattaa aiheuttaa tavallista enemmän ajouravaurioita muutenkin. Silloin syntyy helposti ne isoimmat korjuuvauriotkin.
Ja myhistyksen ohjeistuksilla ja mahdollisuuksien kuvittelijalla saa pyyhkiä vaikka persettä! On niin monta kertaa nähty se ammattitaidon paljous yksinkertaisemmissakin asioissa. Päätoimisen taimikauppiaan mielikuvitus ei riitä jk korjuulle!
Asiapitoista keskustelua tänä aamuna! Jos jäävä puusto on vääränlaista, määrä poikkeaa sovitusta ja/tai vauriota liikaa, saattaa myyjä olla oikeutettu vahingonkorvaukseen. Jk-hakkuussa hakkuusopimus pitää laatia huolella ml. onnistumisen mittari, eli esimerkiksi pohjapinta-ala eri puulajeille hakkuun jälkeen, siis ehjiä puita. Hakkuu pitää myös valvoa huolella.
Aina pitää jäädä myös isoja puita mikäli aikomus on että luonnonsiemennys hoitaa uudistamisen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään