Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Hyvin tulee ”puolipuhdasta” kuusikuitua koneella. Klapin tekoon olisi sopivia aisattuja puita. Tuoreen kuk. vienti tehtaalle pitää tapahtua suht. joutuisasti korjuun jälkeen, ettei puut ehdi kuivua liiaksi. Mistä kohtaa puuta ottanee kouran anturit lp-mitat kuutiointia varten ?
Ensimmäinen mitta tulee kun laittaa kouran kiinni puun tyvelle. Se riippuu kouran korkeudesta. Siitä alaspäin tyvelle kone laske arvion kun on saanut muutan mittauksen. Tarkkaa en tiedä kuinka pitkään kouran pitää liikkua että rungon muoto selviää. Varmaan riippuu kouran valmistajan käyttämästä ohjelmasta.
Yhdistysten konttoreille taitaa nykyään tulla useinkin Mehtäakkoja tilaamaan jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Näyttää nimittäin, että systeemin palveluksia tarjoavat kohdistavat markkinointitoimenpiteet erityisesti naisiin, joiden tunteisiin saattaa olla helpompi vedota. Siinä on Yhdistys puun ja kuoren välissä. Kokemuksesta tiedetään, mitä jaksollinen tarjoaa. Jatkuva kasvatus on toivotaan, toivotaan-vaiheessa. Kirjoitetaan kauniit hakkuuohjeet ja uskotaan, että ne auttavat. Eivät auta, jos homma on luonnonlakien vastaista.
P.W. Hannikaisen Metsänhoito-opin ( 3. painos 1903 s 91) mukaan harsintahakkuuta ei pidä suorittaa kaatamalla yksittäisiä puita vaan puuryhmiä. Saman kirjan mukaan, jos taimista toivotaan kasvatuskelpoisia, niin hakkuu tulee suorittaa paksun lumen aikaan ja mieluummin suojasäällä.
Silloin yli 100 vuotta sitten taimettuminen oli selvästi helpompaa kuin nykyään, jolloin vuosikymmeniä kestänyt typpilaskeuma on rehevöittänyt pintakasvullisuuden usein sellaiseksi, ettei taimella ole mahdollisuus menestyä. siinä puun
Jo silloin yli 100 vuotta sitten kerrottiin ohjeet, jotka pitää ottaa huomioon jatkuvasssa kasvatuksessa. Menetelmäähän suositeltiin silloin käytettäviksi tapauksissa, joissa vain sahatukilla oli arvoa. Tuloshan näkyi siten erittäin hyvin Pohjois-Suomen taantuneissa metsissä.
Toivoisi yhdistysten edustajilta ryhdikkäämpää otetta asiassa. Pitäisi kertoa reilusti, ettei tuosta metsästä saa mitään kunnollista jatkuvalla kasvatuksella. Ymmärrän kyllä, että nykypäivänä, kun jatkuvan kasvatuksen ylistystä tulee miltei jatkuvasti valtamedioista, homma saattaa olla mahdoton.
Päijänteen MHy:n asiakaslehdessä oli pitkä kehuva juttu yhdistyksen tekemästä jatkuvan kasvatuksen leimikosta. Lähetin palautetta tyyliin, että oliko noin tehdyssä hakkuussa muuta järkeä kuin, että yhdistyksen korjuupalvelu sai töitä. Sain kiitoksen asiallisesta palautteesta.
Aika heikosti menee, jos metsänomistajan etupiirin ohjeilla neuvotaan pyyhkimään persettä. Tai ristiriitaista on, jos Mhy joutuu puolustamaan jatkuvaa kasvatusta ja tarjoaa jatkuvan kasvatuksen korjuupalvelua. Teollisuus ei sitä tee. Tai mainostetaan MHY:tä päätoimisena taimikauppiaana. Asikkaiden haaliminen tuntuu sekin olevan liikaa?
Vääntöä on ja on mahdollista vielä 2014. Torpataan, tuskin kuitenkaan pöljyyksissään metsiä hakataan pilalle. Kyllä siihen tarvitaan muut syyt ja hyötymis tarkoitukset.
Olen varma, ettei puut tiedä menetelmistä sitäkään millä nimellä metsää käsitellään ja luo sen mukaan lustoja . Ja tuo 35 on täyttä hölynpölyä, siinä ajassa on jk metsästä myyty jo kolmekertaa 4300 eurolla/ha puuta yht 12900 €. Jk ssa ei mitään kiertoikää ole 60 vuodessa on myyty 5x 4300 e.
Kyllä minäkin taatusti harjoittaisin jatkuvaa kasvatusta, jos meillä metsät kasvaisivat noin hyvin. Sehän kertoo 40 euro/m3 keskihinnalla, että metsä kasvaa vuodessa 9 m3/ha. Toistan aikaisemman mielipiteeni, että Perko pitää pestata Suomen metsien ylivalvojaksi ja potkia ne Luken tunarit kilometritehtaalle. Heidän opeillaan jatkuvan kasvatuksen metsät kasvavat nimittäin vain puolet tuosta.
Juuri niin, että jk:n korjuu tulee tehdä lumikeleillä lämpötilan ollessa 0:n kieppeillä , jos on tarkotus säästää alikasvostaimia. Viime talvinen kokeilu tehtiin tuollasissa olosuhteissa. Taimia ei tule luontaisesti lisää aukkopaikkoihin ainakaan tarpeeksi pian, mm. siksi koska ne aukot joihin puut on kaadettu (pääosin ajourat) on täynnä korjattujen puiden paksuja oksan pätkiä . Istuttamalla väleihin kuusia on mahdollista saada jatkuvuutta kasvatukseen .
Jovain..”Vääntöä on ja on mahdollista vielä 2014. Torpataan, tuskin kuitenkaan pöljyyksissään metsiä hakataan pilalle.”
Mitähän tuokin tarkoittaa? On kuitenkin 2 tuhannen vuoden tarkkuudella osunut,mutta sitten jo alkaa remmi luistaa..! Ja nimenomaan pöljyyksissään. Tuossa ed.sivuilta lähtien on oikeinkin hyviä kannanottoja jossa kaiken maailman dosenttien ja emeritiuksien aivorasvat saavat oikeaa tietoa. Ja ilman väitöstilaisuuksia.
Ja Perkon annetaan hallinnoida vain omia lepikoitaan.
Ketjun alussa olleelle Timpan kommentille lainauksen pätkä eräästä artikkelista ”Vuonna 1900 valtionmetsäkomitea totesi mietinnössään, että metsän paljastaminen aukeaksi ei tule valtion metsissä kysymykseen, ja varovainen poiminta ja siemenpuuhakkuu säilyi hyvän metsänhoidon mallina aina 1910-luvulle. 1920-luvulta lähtien valtion ja muiden suurten metsänomistajien metsiä alettiin käsitellä pääosin siemenpuuhakkuin.Vuoden 1928 yksityismetsälaki edellytti metsänkäsittelyä, jossa luontainen uudistuminen ei vaarannu. Lain mukaan avohakkuu ja sitä seuraava metsänviljely tuli kyseeseen vain poikkeustapauksissa metsänhoitolautakunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti.”
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään