Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Hämmästyttävää, että uudistushakkuita tehtiin silloin yli 100 vuotta sitten, kun tiedetään sen ajan olemattomat tiet, liikkumisvälineiden puute ym metsän viljelyä haittaavat tekijät. Eikä ollut työvoimaakaan. Sitä tarvittiin peltotöissä ja uitoissa.
Mietipä Luca tilannetta sen ajan silmin. Valtion metsät olivat suurelta osin syrjäseuduilla, joissa ainoa arvokas puutavara oli siis sahatukki. Ei sellaisessa hommassa ollut mitään mahdollisuuksia eikä järkeä metsänviljelyyn.
Nykytilanne on täysin erilainen. Metsäsektorin toiminta perustuu kolmeen tukijalkaan, jaksollinen kasvatus, joka mahdollistaa massateollisuuden ja toisaalta massateollisuus, joka mahdollistaa jaksollisen järkevän toteutuksen sekä nykyinen metsätieverkostomme, joka mahdollistaa sekä metsänviljelyn että puutavaran korjuun ja kuljetuksen järkevillä kustannuksilla. Tätä aparaattia on syytä ihailla. Erityisesti, kun tiedämme sen ansiosta metsiemme kasvavan kaksinkertaisesti menneeseen aikaan verrattuna. Olivat todella oikealla asialla ja erittäin kaukonäköisiä ne kuusi viisata, jotka vaativat silloin 1948 siirtymistä pois harsintahakkuista.
Asia on juuri niin kuin Timppa kirjoitti. Suomen metsiin saatiin lisää puuta ja kansalle hyvinvointia. Sen varjopuolena tulivat sitten myös kaikenmoiset marmattajat, maailmanparantajat ja vanhojen aikojen haikailijat, joiden ylläpitoon on myös varoja riittänyt. – Riittääkö myös jatkossa, se jää nähtäväksi.
Laitoin tuossa pätkän artikkelista kun Timppa ei näyttänyt tietävän. Ei ole minulta kannanotto mihinkään suuntaan, yli 100-vuotta vanhoja asioita eli en nyt ymmärrä tuota piiperöintiä mihinkä kohdistunee
Ompas väki kiihtynyttä, mikäs se on äijiltä mielen pahoittanut?
Siihen Anneli J. kysymykseen :miksi jatkuvassa kasvu olisi parempi. Jaksollisen mallin kauan käytössä olleet kasvua parantavat keinot eivät ole avohakkuuttomassa metsätaloudessa lainkaan käytössä, paitsi lannoitus lienee sallittu. miksi kysyit, heh heh!
En ole sidottu mihinkään teesiin, voin vaikka kyntää tai istuttaa parisataa tainta/ha jos ei 30 vuoteen ilmesty puita lisää. En kaipaa mitään ihmeitä kasvuja tämäkin riittää, myynnin kierto vaan pitää saada nopeutettua jotta rahaa valuu kuin räystäältä. 70 v jaksollinen myynti korjuineen on hidas ja sen takia heikompi. ( vertaa Volter Kilpi; Alastalon salissa, suosittelen Timpalle) . Kansantaloudesta kun äijillä on huoli niin nopeampi rahantulo on siihenkin parempi kuin lahottaa puita metsässä.
Laitan kuvan keväällä 2015 hakkuulta, se on 5 m tukin latvasta koepala. Eikä tämä ollut valikoitu. Motokuski teki niitä joka n 30 stä puusta mittausta varten . Hakkuun jälki oli pelkkää kiitosta. Istuin hetken siellä ohjaamossa, vaikutti samalle kuin olis hävittäjälentäjä taistelutilanteessa. On he taitavia. Tosin täys tuupelo kävi sotkemassa nm taimikossa eikä jäänyt tikkuakaan pystyyn . Oli Joensuun läheltä uudella koneella.
Puukille siitä tekoäly jutusta; se on paljon muuta kuin ajattelemasi käskytetty ohjelma. Tein ”vahingossa” ensimmäisen toimivan tekoäly ohjelman -83 Vik 20 koneella, en tiennyt tekoälyä olevankaan no ei moni muukaan. Myöhemmin yhdeksi jutuksi yliopistossa selvitin hyväksytysti tä-kurssin enkä joutunut housuja hankaamaan, se tuli kerralla. Siinä ekassa ohjelmassani oli jo big data ja koneoppiminen. Kone jauhoi kuukausia ja haki oikeita ratkaisuja.
Tuohon kassavirtaan auttaa jaksollisessa mallissa se että sinulla on koko ajan eri metsikkökuvioita eri vaiheessa: toisia kasvatat ja toisilta korjaat satoa.
Keksin yhden tekijän joka puoltaa jatkuvan mallin parempaa kasvua: taimikkovaiheessa kasvupaikka on puuntuotannon kannalta vajaakäytössä. En kuitenkaan usko että tämä useinkaan kumoaisi jaksollisen mallin kasvuhyötyä. Edellyttäisi että jatkuva metsä olisi koko ajan aivan optimitilassa.
Netissä on tekoälykursseja, mm. Elements of AI, Helsingin yliopiston. Tekoaäly ja kvanttitietokone yhdessä ovat yksi tulevaisuuden toivo.
Jk:n kannattavuus todistelu (NNA-laskennassa) perustuu juuri siihen, että esim. uudistuskuluja ja taimikonhoitokuluja ei ole. Siksi istutus on ”punainen vaate” ns. jk-opissa, kun pittää saada tulos näyttämään paremmalta kuin se käytännössä useimmiten olisi. Myös pystyyn jäävän puuston pääomakulut jää helposti pois jk:n NNA-laskelmasta. Kulujen vähentäminen ja tulojen lisääminen onnistuu muutenkin kuin käyttämällä yltiöoptimistisia lähtöarvoja. Säästöt ja lisätulot onnistuu myös tasaikäisessä kasvatuksessa, kun ei olla liian puusilmäsiä.
Perko on siis pellepeloton . Joko arvelet keksineesi pyörän uudelleen myös metsän kasvatuksessa ? Tekoälystä, ohjelmoinnista yms. en itse juuri mitään älyä mutta metsän kasvatuksesta ja tuottolaskelmista paremmin. Jk:sta otin tarkemmin selvää jo 2000-luvulla , kun alkoi ilmestyä monenlaista väitöstä sen erinomaisuudesta. Esim. pienaukkojen taimettuminen ihmetytti, kun omissa kokeiluissakaan ei ole ku-taimia niihin juuri tullut tai sitten ne on tulleet ihan kuten Metlan tutkimuksissakin n. 40 vuoden viiveellä. Miten sitten saadaan uusi puusukupolvi aikaseksi tuottamaan muutenkin kuin teoriassa ?
Täällä toistuu ajatus että metsätila hakataan laidasta laitaan aukoksi ja sitten odotellaan se 70 vuotta…
Päätoimiseen metsätalous-yrittämiseen täällä etelässä tarvitaan se 300ha tuottavaa metsää. Kolmenkymmenen vuoden kierrolla siitä voi ihan jaksollisesti käsitellä sen 10ha vuodessa ja ei lopu hakattava kesken…
Oksapuu on ihan oikeassa. Samalla unohdetaan tuokin mitä Anneli kirjoitti että järkevästi hoidetulla metsätilalla on jatkuvasti eri kasvatusvaiheessa olevia kuvioita. Nehän antaa harvennustuloja myöskin. Eihän se jk:aan ole pelkkää tukin hyväksikäyttöä. Onhan niitä taimettumisalueita myös harvennettava kun ja jos niitä on saanut syntymään.
Olen seuraillut tuossa naapurin metsässä yhden kuusivaltaisen metsän pienaukon taimettumista. Eipä ole häävisti luonnon tainta tullut. Ei ensimmäistäkään. Meni neljä vuotta kun taimia ei tullut niin istutin pari laatikkoa siihen aukkoon kun jäi muilta istutusaloilta. Ei tosiaankaan edes nämä ole erityisemmin kasvaneet verrattuna aukon taimiin. Onhan se pirunmoinen haaste saada vanha kuusikkopohja luontaisesti lähtemään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään